Lue keskustelun säännöt.
Tuttu halusi antaa lapselleen nimen joka on "ulkomaillakin helppo sanoa". En ymmärrä pointtia?
23.06.2024 |
Eli sen takia ei voi antaa vaikka perinteistä suomalaista etunimeä, jos lapsi joskus matkustelee tai viettää pidempiä aikoja ulkomailla. En ihan ymmärrä tuota pointtia, ymmärtääkö joku? Mielestäni oma kulttuuri ja omat sukujuuret ovat arvokkaampi asia kuin se, että osaako joku random ulkomaalainen lausua nimen helposti vai vähän vaikeammin.
Kommentit (264)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinäkin teet nyt ongelman mitättömästä asiasta. Josko heillä oli monta mielekästä nimeä mietittynä, mutta tuo tuli kysymykseen vasta kun piti valita monista hyvistä se yksi ainoa. Ja onhan se Amanda helpompi lausua kuin Hjördis.
Ei tässä ole mitään ongelmaa, pohdintaa vain :) Haluavat siis antaa sellaisen nimen, joka tiedetään ulkomaillakin. Eli kriteerinä on se, että nimi on kansainvälinen. En ymmärrä.
ap
Uskon, että et ymmärrä. Se on itse asiassa todella helppo uskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoinen ajatus, ettei Muhammed olisi kansainvälinen nimi. Vaikea keksi, mikä voisi olla kansainvälisempi nimi kuin se.
Onko tuo nimi käytössä esim. Kiinassa, Japanissa, Vietnamissa tms.? Jollei ole, eikä se ole, se ei ole kansainvälinen.
No harvaa kiinnostaa noiden maiden näkemykset, koska se lapsi ei kovin todennäköisesti tule olemaan merkittävästi tekemisissä niiden kanssa. Sen sijaan eurooppalaisten kielten puhujien kanssa kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä se on miettiä nimeä tuoltakin kannalta, vaikka ei se varmasti ainoa kriteeri nimivalinnalle ole ollut.
Oman nimen kanssa voi joutua ulkomailla joustamaan. Tiedän yhden professorin, jolla oli alun perin pelkkä etunimi. Koska kansainvälisessä tiedeyhteisössä tällainen homma ei oikein toimi, niin hän on sitten alkanut käyttää sitä etunimeään sukunimenä ja ottanut siihen etunimen paikalle N. Kaikki häntä sillä entisellä etunimellä kuitenkin puhuttelevat, mutta sellaisissa yhteyksissä, kun tarvitaan etu- ja sukunimeä, hänen etunimensä on N. ja sukunimi se oikea etunimi.
Hänen Suomessa syntyneiden lastensa sukunimi on hänen alkuperäinen etunimensä. Hassua, kun nyt ajattelee, mutta Suomessa ei voi lapsi olla ilman sukunimeä.
Toinen vastaava käytäntö mihin itse olen törmännyt muutaman kerran on "monistaa" etunimensä myös sukunimeksi. Eli jos henkilöllä on vain etunimi, esimerkiksi Matti, niin jatkossa myös sukunimi olisi Matti. Eli henkilö nimeltä Matti Matti.
Onhan se vähän hankalaa, jos on sellainen nimi joka osataan lausua oikein vain yhdessä maassa. Siis juuri joku Yrjänä, Kyllikki tms.
Perisuomalaisia nimiäkin on sellaisia, ettei niiden lausuminen tuota vieraskielisille suuria vaikeuksia. Hilma, Lilja, Helmi, Vilho, Alvar, Eeli tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoinen ajatus, ettei Muhammed olisi kansainvälinen nimi. Vaikea keksi, mikä voisi olla kansainvälisempi nimi kuin se.
Onko tuo nimi käytössä esim. Kiinassa, Japanissa, Vietnamissa tms.? Jollei ole, eikä se ole, se ei ole kansainvälinen.
Esimerkiksi Japanissa tärkeämpää on sukunimi, koska sillä henkilöä tullaan kutsumaan kaikissa virallisissa yhteyksissä, Sääliksi käy silloin jos nimi on tyyliin Yrjänheikki tai Myötävaara.
Japanissakin on nykyään kiinnostusta länismaisiin tai kansainvälisiin nimiin. Siellähän onkin nimiä, jotka ovat jo valmiiksi kansainvälisiä, kuten Naomi, Sara, Dan ja Ken. Myös ketjun Maria toimii Japanissa hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päivinä ymmärrän ap:n tuttavan pontin. Nimeni on MAHDOTON ulkomaalaisten lausua. Olisi helpompaa olla Nina tai Maria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinäkin teet nyt ongelman mitättömästä asiasta. Josko heillä oli monta mielekästä nimeä mietittynä, mutta tuo tuli kysymykseen vasta kun piti valita monista hyvistä se yksi ainoa. Ja onhan se Amanda helpompi lausua kuin Hjördis.
Ei tässä ole mitään ongelmaa, pohdintaa vain :) Haluavat siis antaa sellaisen nimen, joka tiedetään ulkomaillakin. Eli kriteerinä on se, että nimi on kansainvälinen. En ymmärrä.
ap
Lähinnä en ymmärrä -asenteesi ja ihmettelysi saa aikaan sinusta sivistymättömän ja vähän yksinkertaisen kuvan. Älä ihmeessä ymmärrä, mutta kannattaako siitä toitottaa ihan keskustelun aloituksen verran? Toisille toiset asiat ovat tärkeämpiä kuin toisille. Sinulle tämä omat sukujuuret on se tärkeä juttu, heille taas käytännön sujuvuus. Jos itse käyt vaikka kerran viidessä vuodessa Kanarialla niin ehkä tämä ei ihan avaudu sulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinäkin teet nyt ongelman mitättömästä asiasta. Josko heillä oli monta mielekästä nimeä mietittynä, mutta tuo tuli kysymykseen vasta kun piti valita monista hyvistä se yksi ainoa. Ja onhan se Amanda helpompi lausua kuin Hjördis.
Ei tässä ole mitään ongelmaa, pohdintaa vain :) Haluavat siis antaa sellaisen nimen, joka tiedetään ulkomaillakin. Eli kriteerinä on se, että nimi on kansainvälinen. En ymmärrä.
ap
Lähinnä en ymmärrä -asenteesi ja ihmettelysi saa aikaan sinusta sivistymättömän ja vähän yksinkertaisen kuvan. Älä ihmeessä ymmärrä, mutta kannattaako siitä toitottaa ihan keskustelun aloituksen verran? Toisille toiset asiat ovat tärkeämpiä kuin toisille. Sinulle tämä omat sukujuuret on se tärkeä juttu, heille taas käytännön sujuvuus. Jos itse käyt vaikka kerran vi
Tämäkin voi olla vaikea ymmärtää, mutta ihminen saattaa valita lapselleen suomalaisen nimen, vaikka asuisi pysyvästi toisessa maassa. Tai juuri sen vuoksi.
USAssa on paljon suomalaisten jälkeläisiä, ja heillä on usein suomalainen sukunimi. JA HE OVAT YLPEITÄ PERIMÄSTÄÄN! En ole nähnyt kenenkään valittavan lausumisen vaikeudesta. Yksi on nimeltään Steve Lehto. Ja sillä nimellä hän on elänyt koko elämänsä keski-ikään.
Yksi tuttu antoi tyttärelleen nimeksi Raili. En ole kuullut kenenkään valittavan siitäkään, ja tytär itse on hyvin tyytyväinen.
Pikemminkin pitäisi ihmetellä suomalaisia, jotka antavat lapsiraukoilleen nimiä jonkun typerän amerikkalaisen telkkarisarjan henkilöiden mukaan. Ei varmaan ole mitenkään kivaa asua Suomessa ja olla nimeltään Ridge tai Brooke (esimerkkejä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
USAssa on paljon suomalaisten jälkeläisiä, ja heillä on usein suomalainen sukunimi. JA HE OVAT YLPEITÄ PERIMÄSTÄÄN! En ole nähnyt kenenkään valittavan lausumisen vaikeudesta. Yksi on nimeltään Steve Lehto. Ja sillä nimellä hän on elänyt koko elämänsä keski-ikään.
Yksi tuttu antoi tyttärelleen nimeksi Raili. En ole kuullut kenenkään valittavan siitäkään, ja tytär itse on hyvin tyytyväinen.
Pikemminkin pitäisi ihmetellä suomalaisia, jotka antavat lapsiraukoilleen nimiä jonkun typerän amerikkalaisen telkkarisarjan henkilöiden mukaan. Ei varmaan ole mitenkään kivaa asua Suomessa ja olla nimeltään Ridge tai Brooke (esimerkkejä).
Siellä nyt on vaikka millaisia nimiä, ja kirjoitetuna kymmenellä eri tavalla, niin että paljoon ovat siellä ihmiset joutuneet tottumaan.
Toisaalta monet suomensukuiset ovat muuttaneet sukunimensä joko englanninkieliseksi tai helpommaksi englanninkielisille ääntää.
Voi hitto mitä keskustelua taas. Ikäänkuin ainoat nimivaihtoehdot olisi Yrjö-Joukahainen Virtanen, Mohammed Al-Virtanen tai Ridge.
Muutama järkevä on yrittänyt heittää väliin että lapsen nimeä valitessa on monta kriteeriä joita jokainen painottaa haluamallaan tavalla.
Sitä paitsi se ulkomailla helposti äännettävä ja ymmärrettävä nimi voi olla samaanaikaan myös ihan tavallinen suomalainen nimi.Se että nimi toimii myös Suomen ulkopuolella ei tarkoita että sen pitäisi olla jostain toisesta kielestä tai TV sarjasta lainattu
Ja ihan että palstahulluja vtuttaisi maksimaalisesti niin mainitaan sekin, että meillä annettiin lapsille kauniit ruotsinkieliset etunimet vaikka olemme itse suomenkielisiä.
Miksikö? No siksi, että molempien perheidemme juuret ovat kaksikieliset ja ruotsinkielisiä nimiä löytyy paljon esivanhemiemme joukosta. Lastemme nimet ovatkin heidän esivsnhempiensa nimiä muutaman sukupolven takaa.
Lisäksi, valitsemamme nimet sattuvat olemaan myös sellaiset joita voi ilman ongelmia käyttää myös muualla maailmassa, jos heidän tiensä joskus sattuu sinne viemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ei haluttu lapselle mitään tusinanimeä. Inhoan sitä, että samassa ikäluokassa tulee jatkuvasti kaimoja vastaan. Nimettiin sitten lapsi Alexanderiksi. Ei mikään tusinanimi Suomessa, mutta länsimaalaisessa kontekstissa se on aika tusinanimi. Eli ei ehkä siltä suunnalta mennyt ihan putkeen, mutta ollaan muuten tosi tyytyväisiä klassiseen nimeen.
Vierailija kirjoitti:
USAssa on paljon suomalaisten jälkeläisiä, ja heillä on usein suomalainen sukunimi. JA HE OVAT YLPEITÄ PERIMÄSTÄÄN! En ole nähnyt kenenkään valittavan lausumisen vaikeudesta. Yksi on nimeltään Steve Lehto. Ja sillä nimellä hän on elänyt koko elämänsä keski-ikään.
Yksi tuttu antoi tyttärelleen nimeksi Raili. En ole kuullut kenenkään valittavan siitäkään, ja tytär itse on hyvin tyytyväinen.
Pikemminkin pitäisi ihmetellä suomalaisia, jotka antavat lapsiraukoilleen nimiä jonkun typerän amerikkalaisen telkkarisarjan henkilöiden mukaan. Ei varmaan ole mitenkään kivaa asua Suomessa ja olla nimeltään Ridge tai Brooke (esimerkkejä).
Ei ne amerikkalaisetkaan mitään fiksuja tuossa mielestäni ole. En yhtään tajua heidän intoaan kertoa olevansa suomalaisia, vaikka he eivät puhu sanaakaan suomea, eivät ole ikinä käyneet täällä ja se oli joku iso-iso-ukki, joka 150 vuotta sitten lähti Suomesta Yhdysvaltoihin. Minulla on kaveri, jonka äiti on muuttanut Ranskasta Suomeen joskus 40 vuotta sitten. Äiti puhuu sujuvaa suomea ja kaveri on asunut koko ikänsä täällä. Hän on ihan suomalainen ja korkeintaan mainitsee äitinsä olevan ranskalainen, jos asia tulee joskus puheeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän hyvin. Mieti nyt itse miten rasittavaa jos muutat ulkomaille tai teet kansainvälisiä hommia tms ja nimesi kirjoitetaan tai lausutaan aina väärin.
Helsinkiläinen yläluokka ja ylempi keskiluokka on jo pitkään suosineet kansainvälisiä nimiä. Monella on aidot yhteydet ulkomaille, kansainvälinen ura, joillakin jopa kakkosasunto jossain muualla kuin Suomessa.
Ovat eri kategoriassa kuin wt-lähiönimet, joissa niissäkin kyllä jonkinlaista kansainvälistymistä on tapahtunut.
Kärjistetysti Isabellat, Alexanderit ja Felixit ovat varakkaiden lapsia. Jessicat, Brooket, Fatimat ja Ahmedit ovat köyhiä lähiölapsia. Siihen väliin jää keskiluokan tavisjoukot, perinteisillä suomalaisnimillä nimetyt lapset.
Ulkomaille opiskelemaan muuttaneena ja siellä työskennelleenä on kyllä sanottava, että elämä on huomattavasti helpompaa jos nimi on helppo lausua. Elämä Emmana, Oliviana tai vaikka Markuksena on huomattavasti helpompaa kuin Päivillä, Riikalla tai Kyöstillä. Ja sitten on nimiä, jotka esim. Britanniassa olisivat kiusallisia joko lausumisensa tai kaksoismerkityksensä vuoksi.
Lapselle voisi antaa ainakin yhden nimen, joka on ulkomaillakin helppo lausua. Fanny Emilia on varmasti tästä valinnasta onnellinen kun hän lähtee vaihto-oppilaaksi...
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläinen yläluokka ja ylempi keskiluokka on jo pitkään suosineet kansainvälisiä nimiä. Monella on aidot yhteydet ulkomaille, kansainvälinen ura, joillakin jopa kakkosasunto jossain muualla kuin Suomessa.
Ovat eri kategoriassa kuin wt-lähiönimet, joissa niissäkin kyllä jonkinlaista kansainvälistymistä on tapahtunut.
Kärjistetysti Isabellat, Alexanderit ja Felixit ovat varakkaiden lapsia. Jessicat, Brooket, Fatimat ja Ahmedit ovat köyhiä lähiölapsia. Siihen väliin jää keskiluokan tavisjoukot, perinteisillä suomalaisnimillä nimetyt lapset.
Tuollainen kansainvälinen nimihän voi olla ihan yksinkertainen ja perinteinen, kuten Anna tai Laura. Ei siihen tarvitse x-kirjainta laittaa. Pääasiassa c-nimet on kyllä alempaa luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisilta puuttuu terve isänmaallisuus. Ei haluta puolustaa omaa maata. Sen takia joidenkin mielestä on myös ok että Suomessa kahvila- ja ravintolatyöntekijät vaikkapa puhuvat ainoastaan englantia. OMASSA MAASSAMME.
Suomalaisuutta jotenkin hävetään. No onhan meillä nyt joitakin asioita jotka voisi kuopata mutta että ulkomaalaisten naureskelut suomalaisille nimille pitäisi jotenkin nöyristellä ja muuttaa kansainvälisiksi. Ihan hölmöä. Ulkomaalaiset on epäkohteliaita jos nauravat meidän nimille, ei meillä ole mitään syytä hävetä niitä.
Vanhempani halusivat antaa lapsilleen nimet jotka myös ulkomailla osataan sanoa, lapsista tuli Lauri ja Elina.
Eikö oo aika suomalaiset nimet? Ja hyvin pärjätty ulkomaita myöten.
Tuntemani Elina sanoo, että häntä luullaan aina Elenaksi Espanjassa.