Tuttu halusi antaa lapselleen nimen joka on "ulkomaillakin helppo sanoa". En ymmärrä pointtia?
Eli sen takia ei voi antaa vaikka perinteistä suomalaista etunimeä, jos lapsi joskus matkustelee tai viettää pidempiä aikoja ulkomailla. En ihan ymmärrä tuota pointtia, ymmärtääkö joku? Mielestäni oma kulttuuri ja omat sukujuuret ovat arvokkaampi asia kuin se, että osaako joku random ulkomaalainen lausua nimen helposti vai vähän vaikeammin.
Kommentit (264)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita kansainvälisiä nimiä mitkä taipuu kaikkien suuhun. Anna, Heidi, Emma...
Änä, Ema, Haidi. Taipuuhan ne, mutta ei siten kun suomalainen sen ääntäisi. Ihan yhtä hyvin mikä vain suomalaisnimi taipuu.
Mutta ei tarvitse kirjain kirjaimelta tavata ulkomaalaisille kun kirjoitusasu on tuttu
Jos sä suomalaisittain lausuen sanot vaikka espanjalaiselle, että nimesi on Anna Heidi Julia, niin ne kirjoittaa, että Ana Eidi Yulia. Tai vielä todennäköisemmin kysyy, että ai mikä oli. Jos taas espanjalainen näkee nimesi kirjoitettuna, niin se lausuu Ana Eidi Hulia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinäkin teet nyt ongelman mitättömästä asiasta. Josko heillä oli monta mielekästä nimeä mietittynä, mutta tuo tuli kysymykseen vasta kun piti valita monista hyvistä se yksi ainoa. Ja onhan se Amanda helpompi lausua kuin Hjördis.
Ei tässä ole mitään ongelmaa, pohdintaa vain :) Haluavat siis antaa sellaisen nimen, joka tiedetään ulkomaillakin. Eli kriteerinä on se, että nimi on kansainvälinen. En ymmärrä.
ap
Lähinnä en ymmärrä -asenteesi ja ihmettelysi saa aikaan sinusta sivistymättömän ja vähän yksinkertaisen kuvan. Älä ihmeessä ymmärrä, mutta kannattaako siitä toitottaa ihan keskustelun aloituksen verran? Toisille toiset asiat ovat tärkeämpiä kuin toisille. Sinulle tämä omat sukujuuret on se tärkeä juttu, heille taas käytännön sujuvuus. Jos itse käyt vaikka kerran vi
En ole ap, mutta mun mielestä vielä sivistymättömämmän ja yksinkertaisemman kuvan antavat vastaajat, jotka luulevat, että on joku "ulkomaat", jossa kaikki osaa lausua ja kirjoittaa angoamerikkalaiset nimet ilman ongelmaa. Osa vielä pätee, että itse asuu "ulkomailla", mutta oikeasta kansainvälisyydestä ei silti tunnu olevan mitään tajua.
Ei edes Euroopan sisällä ihmiset osaa lausua tai lausumisen perusteella kirjoittaa vaikka Annaa oikein. Paljon järkevämpää on antaa lapselle se nimi, minkä haluaa ja opettaa, miten toimitaan, jos nimi on tärkeää saada oikein jossain yhteydessä. Lisäksi kannattaa opettaa joustavuutta sen suhteen, miten oma nimi lausutaan. Eipä mekään osata kaikkia muiden kielien nimiä lausua täydellisesti oikein, ja aika harvoin sillä oikeasti on mitään väliä.
Ja kyllä, olen itse asunut ulkomailla kolmessa eri maassa. Olen myös hyväksynyt sen, että nimeni on tietyissä yhteyksissä muokattu paremmin paikallisten suuhun sopivaksi. Tunnen myös aasialaisia, jotka esittäytyvät sanomalla, että "Nimeni on XX, mutta voit kutsua minua Johniksi / Joséksi" tms. eli he ovat vain valinneet itselleen kyseiseen kieliympäristöön solahtavan kutsumanimen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä se on miettiä nimeä tuoltakin kannalta, vaikka ei se varmasti ainoa kriteeri nimivalinnalle ole ollut.
Oman nimen kanssa voi joutua ulkomailla joustamaan. Tiedän yhden professorin, jolla oli alun perin pelkkä etunimi. Koska kansainvälisessä tiedeyhteisössä tällainen homma ei oikein toimi, niin hän on sitten alkanut käyttää sitä etunimeään sukunimenä ja ottanut siihen etunimen paikalle N. Kaikki häntä sillä entisellä etunimellä kuitenkin puhuttelevat, mutta sellaisissa yhteyksissä, kun tarvitaan etu- ja sukunimeä, hänen etunimensä on N. ja sukunimi se oikea etunimi.
Hänen Suomessa syntyneiden lastensa sukunimi on hänen alkuperäinen etunimensä. Hassua, kun nyt ajattelee, mutta Suomessa ei voi lapsi olla ilman sukunimeä.
Toinen vastaava käytäntö mihin itse olen törmännyt muutaman kerran on "monistaa" etunimensä myös sukunimeksi. Eli jos henki
Tuo monistaminen on Suomessa kielletty. Etu- ja sukunimi eivät saa olla samat, jos nimi annetaan Suomessa.
"Maria on yleinen koko kristillisessä maailmassa, esim. Etelä-Amerikassa."
Tylsän yleinen. Valitettavasti yleinen myös russakkalassa.
En antaisi omalle lapselleni.
"Tee pieni kulttuurimatka "Harry-ketjuun", sieillähän joku tampio on jatkuvasti ulkosuomalaisten kimpussa kun heillä ei ole suomalaisia aakkosia."
Eiköhän tampio ole ennemmin se, joka ei niitä laitteeltaan osaa kaivaa. Ilmeisesti sinäkään et osaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Canna?
Klassikko. Anteeksi, classicco.
Eikös Sannah olisi parempi?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinäkin teet nyt ongelman mitättömästä asiasta. Josko heillä oli monta mielekästä nimeä mietittynä, mutta tuo tuli kysymykseen vasta kun piti valita monista hyvistä se yksi ainoa. Ja onhan se Amanda helpompi lausua kuin Hjördis.
Sitten se on joku Michael, joka sanotaan vaihtelevasti Miikkael, Mi Hel, Maik'l, Mikael, Misel, Mikkel...ja lapsi tuskastuu. Näin kävi mun kaverin lapselle ja lapsi on vaihtanut nimekseen Mika.
Amanda suomalaisittain on samoin eri kuuloinen kuin esim. Brittien Amanda.
Tarpeeksi kun matkustaa, niin nimi kuin nimi, jossain se on hankala.
Oma nimeni on Sari ja it-alalla on paljon intialaisia joille se on tosi huvittava nimi, vaikka osaavatkin lausua. Mutta ne vitsit sitten, onko siskosi nimi Sandaalit, isäsi Housut :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaille opiskelemaan muuttaneena ja siellä työskennelleenä on kyllä sanottava, että elämä on huomattavasti helpompaa jos nimi on helppo lausua. Elämä Emmana, Oliviana tai vaikka Markuksena on huomattavasti helpompaa kuin Päivillä, Riikalla tai Kyöstillä. Ja sitten on nimiä, jotka esim. Britanniassa olisivat kiusallisia joko lausumisensa tai kaksoismerkityksensä vuoksi.
Lapselle voisi antaa ainakin yhden nimen, joka on ulkomaillakin helppo lausua. Fanny Emilia on varmasti tästä valinnasta onnellinen kun hän lähtee vaihto-oppilaaksi...
Ei kai sentään kukaan laita tytölleen nimeksi Fanny! Sehän on englanninkielisissä maissa ihan yleisesti naisen alapäästä käytetty nimitys. Pitäisi kieltää Suomessa tuollaisen nimen antaminen.
Fanny on yllättävän yleinen nimi Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläinen yläluokka ja ylempi keskiluokka on jo pitkään suosineet kansainvälisiä nimiä. Monella on aidot yhteydet ulkomaille, kansainvälinen ura, joillakin jopa kakkosasunto jossain muualla kuin Suomessa.
Ovat eri kategoriassa kuin wt-lähiönimet, joissa niissäkin kyllä jonkinlaista kansainvälistymistä on tapahtunut.
Kärjistetysti Isabellat, Alexanderit ja Felixit ovat varakkaiden lapsia. Jessicat, Brooket, Fatimat ja Ahmedit ovat köyhiä lähiölapsia. Siihen väliin jää keskiluokan tavisjoukot, perinteisillä suomalaisnimillä nimetyt lapset.
Kyllä se ylempi keskiluokka suosii eniten perinteisiä suomalaisia nimiä ja lisäksi luontonimiä. Tuntemani diplomaatti antoi ihan tavalliset suomalaiset nimet lapsilleen.
Lisäksi esimerkiksi kansainvälisenä pidetty Sofia on tosi yleinen nimi joka lähiössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaille opiskelemaan muuttaneena ja siellä työskennelleenä on kyllä sanottava, että elämä on huomattavasti helpompaa jos nimi on helppo lausua. Elämä Emmana, Oliviana tai vaikka Markuksena on huomattavasti helpompaa kuin Päivillä, Riikalla tai Kyöstillä. Ja sitten on nimiä, jotka esim. Britanniassa olisivat kiusallisia joko lausumisensa tai kaksoismerkityksensä vuoksi.
Lapselle voisi antaa ainakin yhden nimen, joka on ulkomaillakin helppo lausua. Fanny Emilia on varmasti tästä valinnasta onnellinen kun hän lähtee vaihto-oppilaaksi...
Ei kai sentään kukaan laita tytölleen nimeksi Fanny! Sehän on englanninkielisissä maissa ihan yleisesti naisen alapäästä käytetty nimitys. Pitäisi kieltää Suomessa tuollaisen nimen antaminen.
Uudessa Seelannissa taitaa olla jo kielletty, mutta Ruotsissa ainakin vielä on käytössä, en tiedä onko Suomessa ollut Fanni yleisempi ja se kuulostaa aivan eriltä kuin englannin Fanny. Ei mitenkään voi kaikki seurata joka maan slangeja. Meilläkin edelleen ihmiset on nimeltään Jorma, vaikka se nuorille ei tarkoita mitään muuta kuin miehen sukupuolielintä.
Perinteisistä suomenkielisistä nimistä vouhkaavien kannattaisi opiskella kotimaansa historiaa, tai vaikka käydä jollain vanhemmalla hautausmaalla katsomassa minkänimisiä ihmisiä tässä maassa on perinteisesti elänyt.
1860-1920 lukujen välissä etunimien top-10 listalta löytyvät mm Karl, Frans, Johan, Edward, August ja Henrik. Tytöillä suosittuja ovat olleet mm Ada, Amanda, Anna, Sofia, Aleksandra ja Maria.
Kaikki nuo nimet ovat siis olleet suomalaisten suosituimpien etunimien joukossa kansamme kansallistunnon ja itsenäistymisen kultavuosina.
Ihan tavalliset nimet riittävät ja kelpaavat, kunhan nyt ei valitse esim. seuraavia nimiä: Hjördis Kyllikki tai Kyösti Yrjänä. Ääkköset ovat monessa kielessä hankalat, eivät tosin kaikissa.
Vierailija kirjoitti:
Perinteisistä suomenkielisistä nimistä vouhkaavien kannattaisi opiskella kotimaansa historiaa, tai vaikka käydä jollain vanhemmalla hautausmaalla katsomassa minkänimisiä ihmisiä tässä maassa on perinteisesti elänyt.
1860-1920 lukujen välissä etunimien top-10 listalta löytyvät mm Karl, Frans, Johan, Edward, August ja Henrik. Tytöillä suosittuja ovat olleet mm Ada, Amanda, Anna, Sofia, Aleksandra ja Maria.
Kaikki nuo nimet ovat siis olleet suomalaisten suosituimpien etunimien joukossa kansamme kansallistunnon ja itsenäistymisen kultavuosina.
Sellainen korjaus, ettei Ada löytynyt ihan kärkikymmeniköstä, mutta nykyään se on tosi suosittu uusvanhana pidetty nimi ollut jo parikymmentä vuotta. Ida sen sijaan oli ihan kärkisijoilla pitkään entisaikaan.
Tuohon aikaan ei samalla tavalla angloamerikkalaiken viihdemaailma vaikuttanut nimivalintoihin kuin nykyään vaan suosikeista on enemmän ruotsalaisia ja saksalaisia vaikutteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaille opiskelemaan muuttaneena ja siellä työskennelleenä on kyllä sanottava, että elämä on huomattavasti helpompaa jos nimi on helppo lausua. Elämä Emmana, Oliviana tai vaikka Markuksena on huomattavasti helpompaa kuin Päivillä, Riikalla tai Kyöstillä. Ja sitten on nimiä, jotka esim. Britanniassa olisivat kiusallisia joko lausumisensa tai kaksoismerkityksensä vuoksi.
Lapselle voisi antaa ainakin yhden nimen, joka on ulkomaillakin helppo lausua. Fanny Emilia on varmasti tästä valinnasta onnellinen kun hän lähtee vaihto-oppilaaksi...
Ei kai sentään kukaan laita tytölleen nimeksi Fanny! Sehän on englanninkielisissä maissa ihan yleisesti naisen alapäästä käytetty nimitys. Pitäisi kieltää Suomessa tuollaisen nimen antaminen.
Uudessa Seelannissa taitaa olla jo kielletty, mut
Ei se Fanny ole Suomessa mihinkään kadonnut. Fanny oli hyvin harvinainen nimi 1930-luvulta 1970-luvulle, mutta nousi uudelleen sen jälkeen. Eniten Fanny-nimeä on 1910-luvun jälkeen annettu 2000-luvun alussa.
Vierailija kirjoitti:
"Tee pieni kulttuurimatka "Harry-ketjuun", sieillähän joku tampio on jatkuvasti ulkosuomalaisten kimpussa kun heillä ei ole suomalaisia aakkosia."
Eiköhän tampio ole ennemmin se, joka ei niitä laitteeltaan osaa kaivaa. Ilmeisesti sinäkään et osaa?
Tampio on italialainen sukunimi.
Vierailija kirjoitti:
Perinteisistä suomenkielisistä nimistä vouhkaavien kannattaisi opiskella kotimaansa historiaa, tai vaikka käydä jollain vanhemmalla hautausmaalla katsomassa minkänimisiä ihmisiä tässä maassa on perinteisesti elänyt.
1860-1920 lukujen välissä etunimien top-10 listalta löytyvät mm Karl, Frans, Johan, Edward, August ja Henrik. Tytöillä suosittuja ovat olleet mm Ada, Amanda, Anna, Sofia, Aleksandra ja Maria.
Kaikki nuo nimet ovat siis olleet suomalaisten suosituimpien etunimien joukossa kansamme kansallistunnon ja itsenäistymisen kultavuosina.
Kutsumanimi oli usein eri, Johan oli Jussi jne
Vierailija kirjoitti:
"Tee pieni kulttuurimatka "Harry-ketjuun", sieillähän joku tampio on jatkuvasti ulkosuomalaisten kimpussa kun heillä ei ole suomalaisia aakkosia."
Eiköhän tampio ole ennemmin se, joka ei niitä laitteeltaan osaa kaivaa. Ilmeisesti sinäkään et osaa?
Kyllähän ne osataan kaivaa, eri asia on jaksaako niitä käyttää. Sinä olet kai niin suojattua elämää elänyt että et ole nähnyt englanninkielistä laitetta.
Taitaisi sinultakin haukkuminen loppua jos joutuisit kirjoittamaan palt132alt132malt132alt132ralt132 kun haluat kirjoittaa "päämäärä", koneen valmistaja kun ei ole nähnyt tarvetta laittaa ä-näppäintä laitteeseensa siltä varalta että joku suomalainen sen ostaisi.
Have a good day.
Vierailija kirjoitti:
Vaimo halusi antaa meidän tytölle nimeksi Petriina, mutta ilmoitin että Cassandra tai avioero. Tuli Cassandra :)
Järkky nimi 😆
Ei kai sentään kukaan laita tytölleen nimeksi Fanny! Sehän on englanninkielisissä maissa ihan yleisesti naisen alapäästä käytetty nimitys. Pitäisi kieltää Suomessa tuollaisen nimen antaminen.