Lue keskustelun säännöt.
Tuttu halusi antaa lapselleen nimen joka on "ulkomaillakin helppo sanoa". En ymmärrä pointtia?
23.06.2024 |
Eli sen takia ei voi antaa vaikka perinteistä suomalaista etunimeä, jos lapsi joskus matkustelee tai viettää pidempiä aikoja ulkomailla. En ihan ymmärrä tuota pointtia, ymmärtääkö joku? Mielestäni oma kulttuuri ja omat sukujuuret ovat arvokkaampi asia kuin se, että osaako joku random ulkomaalainen lausua nimen helposti vai vähän vaikeammin.
Kommentit (264)
No esimerkiksi me haluttiin antaa lapsille sellaiset nimet, koska lasten isovanhemmista kolme puhuu äidinkielenään englantia. Lisäksi oli se mahdollisuus, että asutaan jossain muuallakin kuin Suomessa jo lasten lapsuusaikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaille opiskelemaan muuttaneena ja siellä työskennelleenä on kyllä sanottava, että elämä on huomattavasti helpompaa jos nimi on helppo lausua. Elämä Emmana, Oliviana tai vaikka Markuksena on huomattavasti helpompaa kuin Päivillä, Riikalla tai Kyöstillä. Ja sitten on nimiä, jotka esim. Britanniassa olisivat kiusallisia joko lausumisensa tai kaksoismerkityksensä vuoksi.
Lapselle voisi antaa ainakin yhden nimen, joka on ulkomaillakin helppo lausua. Fanny Emilia on varmasti tästä valinnasta onnellinen kun hän lähtee vaihto-oppilaaksi...
Ei kai sentään kukaan laita tytölleen nimeksi Fanny! Sehän on englanninkielisissä maissa ihan yleisesti naisen alapäästä käytetty nimitys. Pitäisi kieltää Suomessa tuollaisen nimen antaminen.
Uudessa Seelannissa taitaa olla jo kielletty, mut
Yhdysvalloissa fanny=takapuoli. Fanny pack=vyolaukku.
En ymmärrä monen nillittämistä täällä, onhan se nyt outoa että nimi annetaan pelkästään sen mukaan jos jälkeläinen sattuu JOSKUS asumaan ulkomailla. Typerin syy nimen valinnassa mitä olen ikinä kuullut. Taustalla taitaa olla myös "yök suomalainen nimi junttia" asenne mikä on niin kovin yleistä pönttösuomalaisilla.
Vierailija kirjoitti:
Perinteisistä suomenkielisistä nimistä vouhkaavien kannattaisi opiskella kotimaansa historiaa, tai vaikka käydä jollain vanhemmalla hautausmaalla katsomassa minkänimisiä ihmisiä tässä maassa on perinteisesti elänyt.
1860-1920 lukujen välissä etunimien top-10 listalta löytyvät mm Karl, Frans, Johan, Edward, August ja Henrik. Tytöillä suosittuja ovat olleet mm Ada, Amanda, Anna, Sofia, Aleksandra ja Maria.
Kaikki nuo nimet ovat siis olleet suomalaisten suosituimpien etunimien joukossa kansamme kansallistunnon ja itsenäistymisen kultavuosina.
Joo ei, noita nimiä kyllä annettiin parempien perheiden kakaroille. Maatalon piika oli Iita eikä mikään Amanda lol. Täällä oli myös silloin huomattavan paljon ylemmän tason ruotsalaisia ja saksalaisia, niillä ei ole mitään tekemistä "perinteisillä suomalaisilla nimillä" Toki tuohonkin aikaan oli niitä jotka antoivat rahvaan pojallensa nimeksi vaikka Alpertti. Maria on ollut suosittu nimi läpi historian.
Johan=Johannes, August=Aukusti, Henrik=Henrikki. Edward=Eetvartti.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä monen nillittämistä täällä, onhan se nyt outoa että nimi annetaan pelkästään sen mukaan jos jälkeläinen sattuu JOSKUS asumaan ulkomailla. Typerin syy nimen valinnassa mitä olen ikinä kuullut. Taustalla taitaa olla myös "yök suomalainen nimi junttia" asenne mikä on niin kovin yleistä pönttösuomalaisilla.
Mitä pahaa siinä on että valitsee lapselle nimeksi Emma jotta nimi olisi helpompi muuallakin kuin Suomessa, sen sijaan että nimeäisi lapsensa vaikka Tuulikiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisistä suomenkielisistä nimistä vouhkaavien kannattaisi opiskella kotimaansa historiaa, tai vaikka käydä jollain vanhemmalla hautausmaalla katsomassa minkänimisiä ihmisiä tässä maassa on perinteisesti elänyt.
1860-1920 lukujen välissä etunimien top-10 listalta löytyvät mm Karl, Frans, Johan, Edward, August ja Henrik. Tytöillä suosittuja ovat olleet mm Ada, Amanda, Anna, Sofia, Aleksandra ja Maria.
Kaikki nuo nimet ovat siis olleet suomalaisten suosituimpien etunimien joukossa kansamme kansallistunnon ja itsenäistymisen kultavuosina.
Joo ei, noita nimiä kyllä annettiin parempien perheiden kakaroille. Maatalon piika oli Iita eikä mikään Amanda lol. Täällä oli myös silloin huomattavan paljon ylemmän tason ruotsalaisia ja saksalaisia, niillä ei ole mitään tekemistä "perinteisillä suomalaisilla nimillä" Toki tuohonkin
Tupla-alapeukuttaja voi tunkea sen sormensa perceeseen. Tuolla lapsellisella peukuttelulla ei historian faktat muutu. Sen kiukuttelun sijaan voisi ajatuksella lukea viestin ja oppia jotain uutta. Luuhattu taas liikaa jenkki-öyhö sivuilla joissa "musta tuntuu" muuttuu todeksi. Sori OT mutta oli pakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä monen nillittämistä täällä, onhan se nyt outoa että nimi annetaan pelkästään sen mukaan jos jälkeläinen sattuu JOSKUS asumaan ulkomailla. Typerin syy nimen valinnassa mitä olen ikinä kuullut. Taustalla taitaa olla myös "yök suomalainen nimi junttia" asenne mikä on niin kovin yleistä pönttösuomalaisilla.
Mitä pahaa siinä on että valitsee lapselle nimeksi Emma jotta nimi olisi helpompi muuallakin kuin Suomessa, sen sijaan että nimeäisi lapsensa vaikka Tuulikiksi?
Emma on ihan normaali nimi täälläkin, luulin että kyseessä olisi jotain eksoottisempaa? :) Jotain Jessica-Janicoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten, suomalaiset jakavat nimiä aika paljon japanilaisten kanssa. Mielenkiintoinen linkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisistä suomenkielisistä nimistä vouhkaavien kannattaisi opiskella kotimaansa historiaa, tai vaikka käydä jollain vanhemmalla hautausmaalla katsomassa minkänimisiä ihmisiä tässä maassa on perinteisesti elänyt.
1860-1920 lukujen välissä etunimien top-10 listalta löytyvät mm Karl, Frans, Johan, Edward, August ja Henrik. Tytöillä suosittuja ovat olleet mm Ada, Amanda, Anna, Sofia, Aleksandra ja Maria.
Kaikki nuo nimet ovat siis olleet suomalaisten suosituimpien etunimien joukossa kansamme kansallistunnon ja itsenäistymisen kultavuosina.
Joo ei, noita nimiä kyllä annettiin parempien perheiden kakaroille. Maatalon piika oli Iita eikä mikään Amanda lol. Täällä oli myös silloin huomattavan paljon ylemmän tason ruotsalaisia ja saksalaisia, niillä ei ole mitään tekemistä "perinteisillä suomalaisilla nimillä" Toki tuohonkin
Ja vaikka joku pappi olisikin kirjoittanut alemman väen puolesta kastekirjaan Elisabet, niin Liisaksi olisi kutsuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä pointtia, miksi joku harmistuu siitä, että kaikki ihmiset ei halua nimetä lapsiaan nimillä Mikko, Pekka, Antero, Lauri, Juhana, Eero, Sakari, Antti, Eeva, Sanna, Tiia, Pauliina, Irmeli, Johanna, Lyydia ja Karoliina.
no onko kukaan kysynyt päiviltä, että miltä se tuntuu, kun kukaan ei osaa lausua sitä ulkomailla oikein?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisistä suomenkielisistä nimistä vouhkaavien kannattaisi opiskella kotimaansa historiaa, tai vaikka käydä jollain vanhemmalla hautausmaalla katsomassa minkänimisiä ihmisiä tässä maassa on perinteisesti elänyt.
1860-1920 lukujen välissä etunimien top-10 listalta löytyvät mm Karl, Frans, Johan, Edward, August ja Henrik. Tytöillä suosittuja ovat olleet mm Ada, Amanda, Anna, Sofia, Aleksandra ja Maria.
Kaikki nuo nimet ovat siis olleet suomalaisten suosituimpien etunimien joukossa kansamme kansallistunnon ja itsenäistymisen kultavuosina.
Joo ei, noita nimiä kyllä annettiin parempien perheiden kakaroille. Maatalon piika oli Iita eikä mikään Amanda lol. Täällä oli myös silloin huomattavan paljon ylemmän tason ruotsalaisia ja saksalaisia, niillä ei ole mitään tekemistä "perinteisillä suomalaisilla nimillä" Toki tuohonkin
Ainakin minun isomummoni oli ihan Amanda, ja kutsuttiin Amandaksi, vaikka olikin köyhästä perheestä, nuorena piikana ja ihan tavallinen perheenäiti. Yhden lapsensa nimi oli Iida. Myös häntä kutsuttiin Iidaksi. Oli myös pari muuta lasta joiden nimessä d.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä pointtia, miksi joku harmistuu siitä, että kaikki ihmiset ei halua nimetä lapsiaan nimillä Mikko, Pekka, Antero, Lauri, Juhana, Eero, Sakari, Antti, Eeva, Sanna, Tiia, Pauliina, Irmeli, Johanna, Lyydia ja Karoliina.
Kyse ei ole siitä että pitäisi antaa nimeksi mitään noista vaan siitä että valitsee lapsellensa nimen ainoastaan sillä kriteerillä että hän joskus ehkä saattaa olla ulkomailla. Miksi tätä on niin vaikea ymmärtää. Noh, nykyään saa vaihtaa nimensä että eipä se ole enää ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se sinun kankkua hinkkaa toisen lapsen nimi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä pointtia, miksi joku harmistuu siitä, että kaikki ihmiset ei halua nimetä lapsiaan nimillä Mikko, Pekka, Antero, Lauri, Juhana, Eero, Sakari, Antti, Eeva, Sanna, Tiia, Pauliina, Irmeli, Johanna, Lyydia ja Karoliina.
Kyse ei ole siitä että pitäisi antaa nimeksi mitään noista vaan siitä että valitsee lapsellensa nimen ainoastaan sillä kriteerillä että hän joskus ehkä saattaa olla ulkomailla. Miksi tätä on niin vaikea ymmärtää. Noh, nykyään saa vaihtaa nimensä että eipä se ole enää ongelma.
Eihän missään sanottu että se että niki on helppo sanoa myös ulkomailla olisi ollut mikään ainoa kriteeri lapsen nimeämisessä.
Jos on jo valmiiksi mietitty esimerkiksi Pauliinan ja Stellan välillä, niin on valittu Stella, koska se on helpompi sanoa monissa muissakin paikoissa kuin se Pauliina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisistä suomenkielisistä nimistä vouhkaavien kannattaisi opiskella kotimaansa historiaa, tai vaikka käydä jollain vanhemmalla hautausmaalla katsomassa minkänimisiä ihmisiä tässä maassa on perinteisesti elänyt.
1860-1920 lukujen välissä etunimien top-10 listalta löytyvät mm Karl, Frans, Johan, Edward, August ja Henrik. Tytöillä suosittuja ovat olleet mm Ada, Amanda, Anna, Sofia, Aleksandra ja Maria.
Kaikki nuo nimet ovat siis olleet suomalaisten suosituimpien etunimien joukossa kansamme kansallistunnon ja itsenäistymisen kultavuosina.
Joo ei, noita nimiä kyllä annettiin parempien perheiden kakaroille. Maatalon piika oli Iita eikä mikään Amanda lol. Täällä oli myös silloin huomattavan paljon ylemmän tason ruotsalaisia ja saksalaisia, niillä ei ole mitään tekemistä "p
"Ainakin minun isomummoni oli ihan Amanda, ja kutsuttiin Amandaksi, vaikka olikin köyhästä perheestä, nuorena piikana ja ihan tavallinen perheenäiti. Yhden lapsensa nimi oli Iida. Myös häntä kutsuttiin Iidaksi. Oli myös pari muuta lasta joiden nimessä d. "
Vaikka joidenkin nimet olisivat saattaneet olla näitä "eksoottisia" ei se poista sitä faktaa että tuohon aikaan Albertit olivat yleensä paremman väen vesoja. Juurihan sanoin että jotkut "taviksetkin" antoivat hienolta kuulostavia nimiä. Huomioitavaa on myös että missä päin oltiin, murrealueilla Ida kyllä kääntyy Iitaksi samoin kuin Amanda Amantaksi. Turha tästä on kinastella. Minunkin suvussani oli jopa muutama parjattu "Fanny" olivat kyllä "fänni" suomalaisten suussa.
Meidän lapsen nimi on tuollainen, mutta se ei ollut kriteeri nimeä mietittäessä. Käytiin varmasti kaikki suomalaisessa kalenterissa olevat nimet läpi pariinkin kertaan, mutta ei vaan löydetty mitään mikä olisi ollut molemmille ok. Sitten laajennettiin nimivalikoimaa ja löydettiin molempia miellyttävä nimi, jota ei ole Suomessa kovinkaan monella, mutta on helppo lausua myös täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisistä suomenkielisistä nimistä vouhkaavien kannattaisi opiskella kotimaansa historiaa, tai vaikka käydä jollain vanhemmalla hautausmaalla katsomassa minkänimisiä ihmisiä tässä maassa on perinteisesti elänyt.
1860-1920 lukujen välissä etunimien top-10 listalta löytyvät mm Karl, Frans, Johan, Edward, August ja Henrik. Tytöillä suosittuja ovat olleet mm Ada, Amanda, Anna, Sofia, Aleksandra ja Maria.
Kaikki nuo nimet ovat siis olleet suomalaisten suosituimpien etunimien joukossa kansamme kansallistunnon ja itsenäistymisen kultavuosina.
Joo ei, noita nimiä kyllä annettiin parempien perheiden kakaroille. Maatalon piika oli Iita eikä mikään Amanda lol. Täällä oli myös silloin huomattavan paljon ylemmän tason ruotsalaisia j
Vaikka joidenkin nimet olisivat saattaneet olla näitä "eksoottisia" ei se poista sitä faktaa että tuohon aikaan Albertit olivat yleensä paremman väen vesoja. Juurihan sanoin että jotkut "taviksetkin" antoivat hienolta kuulostavia nimiä. Huomioitavaa on myös että missä päin oltiin, murrealueilla Ida kyllä kääntyy Iitaksi samoin kuin Amanda Amantaksi. Turha tästä on kinastella. Minunkin suvussani oli jopa muutama parjattu "Fanny" olivat kyllä "fänni" suomalaisten suussa.
Ei se d-kirjain ole tehnyt kenenkään nimestä mitään eksoottista.
Eihän siinä mutta Suomalainen nimi voi tarkoittaa ulkomailla jotain muuta...
https://kaksplus.fi/perhe-elama/vapaa-aika/nama-suomessa-tuiki-tavallis…
Esim.
Marica tarkoittaa Espanjan kielessä miestä joka pitää miehistä. Kiva esittäytyä "Marikaksi" siellä.
Titta, jokainen tietää mitä se on Ruotsiksi.
...
Mitä sitten? Miksei ihmisillä "saisi" olla muitakin nimiä kuin joku Aino ja Juhani tai Emma ja Leo?