Tuttu halusi antaa lapselleen nimen joka on "ulkomaillakin helppo sanoa". En ymmärrä pointtia?
Eli sen takia ei voi antaa vaikka perinteistä suomalaista etunimeä, jos lapsi joskus matkustelee tai viettää pidempiä aikoja ulkomailla. En ihan ymmärrä tuota pointtia, ymmärtääkö joku? Mielestäni oma kulttuuri ja omat sukujuuret ovat arvokkaampi asia kuin se, että osaako joku random ulkomaalainen lausua nimen helposti vai vähän vaikeammin.
Kommentit (264)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän siinä mutta Suomalainen nimi voi tarkoittaa ulkomailla jotain muuta...
https://kaksplus.fi/perhe-elama/vapaa-aika/nama-suomessa-tuiki-tavallis…
Esim.
Marica tarkoittaa Espanjan kielessä miestä joka pitää miehistä. Kiva esittäytyä "Marikaksi" siellä.
Titta, jokainen tietää mitä se on Ruotsiksi.
...
Kirjoita suomalainen pienellä virkkeen keskellä, kuten myös espanjan kielessä ja ruotsiksi.
Marika on tavallinen nimi Suomessa, joten jos se espanjalaisia naurattaa niin heidän häpeä.
Niinpä. Luonnollista että huvittaa, mutta ajatteleva ihminen ymmärtää, että sanoilla on eri kielissä eri merkityksiä. Ihan mikä tahansa nimi voi tarkoittaa jotain muuta jollakin maailman kaikista kielistä.
Oma vaatimaton panokseni keskusteluun: lapsen nimiä saa tietysti vapaassa maassa miettiä haluamillaan kriteereillä, ja eihän jossain Emmassa tai Leossa ole nimenä mitään vikaa. Mutta kyllä se julmetun tylsäksi käy, jos kaikissa Euroopan ja Pohjois-Amerikan maissa on samat muotinimet, kun yritetään olla niin kansainvälisiä.
Jos asuu ulkomailla tai on monikulttuurinen suku, niin on ymmärrettävää haluta nimi, joka on myös asuinmaassa tai kaikille sukuhaaroille helppo ymmärtää. Sen sijaan on mielestäni aika hassua valita vaikka englanninkielisissä maissa tuttu nimi vain sillä perusteella, että jos lapsi joskus myöhemmin asuu ulkomailla. Eihän sitä tiedä mihin maahan lapsi aikanaan päätyy asumaan, eikä sellaista nimeä ole, joka olisi kaikilla kielialueilla käytössä Mutta kukin tavallaan tietysti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisistä suomenkielisistä nimistä vouhkaavien kannattaisi opiskella kotimaansa historiaa, tai vaikka käydä jollain vanhemmalla hautausmaalla katsomassa minkänimisiä ihmisiä tässä maassa on perinteisesti elänyt.
1860-1920 lukujen välissä etunimien top-10 listalta löytyvät mm Karl, Frans, Johan, Edward, August ja Henrik. Tytöillä suosittuja ovat olleet mm Ada, Amanda, Anna, Sofia, Aleksandra ja Maria.
Kaikki nuo nimet ovat siis olleet suomalaisten suosituimpien etunimien joukossa kansamme kansallistunnon ja itsenäistymisen kultavuosina.
Joo ei, noita nimiä kyllä annettiin parempien perheiden kakaroille. Maatalon piika oli Iita eikä mikään Amanda lol. Täällä oli myös silloin huomattavan paljon ylemmän tason ruotsalaisia j
Olen rutiköyhästä suvusta ja esivanhemmista löytyy niin Margarethaa kuin Rudolfiakin. Toisaalta parempi väki antoi suomalaisinnostuksissaan kansallisromantiikan hengessä kalevalaisia suomalaisnimiä ja suomensi sukunimiään.
Mä kyllä vähän ymmärrän. Olen asunut vuosia ulkomailla eikä kukaan osaa sanoa mun nimeäni. Niinpä kutsuvat minua sitten ihan eri nimellä, joka sopii paremmin englannin puhujille.
Me ei haluttu antaa lapsille näitä "perinteisiä" suomalaisia etunimiä koska ne on järjestäen melko rumia, eikä niistä löytynyt mitään kelvollista.
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä vähän ymmärrän. Olen asunut vuosia ulkomailla eikä kukaan osaa sanoa mun nimeäni. Niinpä kutsuvat minua sitten ihan eri nimellä, joka sopii paremmin englannin puhujille.
Minäkin ymmärrän koska nykyään ollaan kansainvälisiä, ei ole perinteisiä suomalaisia nimiä myöskään mitään vastaan. Vanhemmat valitsee, itse voi vaihtaa aikuisena jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap taitaa olla niitä, jotka isäm maallisesti murahdellen ja törähdellen antaa lapsilleen nimeksi Matti, Antti, Johanna, Eeva tms, eli ulkomaalaisen/mamunimen.
Matti tulee Matteuksesta, Antti on kreikkalainen Andreas, Johanna on johannes kastajan feminiimi, Eeva lienee kaikkien äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sofia ja Olivia esimerkiksi ovat sekä Suomessa että maailmalla toimivia nimiä.
Ei kannata aina ihan äärimmäisyyksiin mennä, vaikka itse pitää perinteisimmistä nimistä.
Nuokin nimet voi lausua ja kirjoittaa eri tavoin eikä koskaan voi sanoa mitään koko maailman puolesta. Se on kuitenkin varmaa, että lapselle ei ole mitään haittaa siitä, että vanhemmat arvostavat omaa kieltään, kulttuuriaan ja antavat nimen, jonka itse haluavat lapselleen.
Miten Sofia tai Olivia nimet voi lausua eri tavoin?
Sofia, Sufiia, Sofiia, Souphiia... Olivia, Olivia, Olivia... Näin alkuun, jotain esimerkkejä.
Sofia, Sofiia ja Sophie kirjoitetaan erilailla? Ja siksi varmaan lausutaan erilailla.
Siinä vaiheessa ymmärtää, kun on duunissa kansainvälisessä firmassa jossa kukaan ei osaa lausua nimeäsi eikä pysty päättelemään nimestäsi sukupuoltasi.
Tämä on arkea myös intialaisilla tai aasialaisilla työntekijöillä jotka ovat kaikki "Stew" tai "Steve" tai "Steven".
Mielestäni on ihan käytännöllistä antaa lapselle perinteisen suomalaisen etunimen lisäksi myös toinen nimi joka on kansainvälinen. Esim. Aino Amanda xxxxxx. Juho Pekko Mikael xxxxxxx. Seppo Harri xxxxxxx, Siru Saara xxxxxxx, Satu Jasmin xxxxx.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisistä suomenkielisistä nimistä vouhkaavien kannattaisi opiskella kotimaansa historiaa, tai vaikka käydä jollain vanhemmalla hautausmaalla katsomassa minkänimisiä ihmisiä tässä maassa on perinteisesti elänyt.
1860-1920 lukujen välissä etunimien top-10 listalta löytyvät mm Karl, Frans, Johan, Edward, August ja Henrik. Tytöillä suosittuja ovat olleet mm Ada, Amanda, Anna, Sofia, Aleksandra ja Maria.
Kaikki nuo nimet ovat siis olleet suomalaisten suosituimpien etunimien joukossa kansamme kansallistunnon ja itsenäistymisen kultavuosina.
Joo ei, noita nimiä kyllä annettiin parempien perheiden kakaroille. Maatalon piika oli Iita eikä mikään Amanda lol. Täällä oli myös sill
Ne oli rippikirjassa olevia nimiä. Tosiassa Henrik oli Heikki, August oli Aku ja Aleksandra oli Santra tai Sanni.
Vierailija kirjoitti:
Yrjö-Jorma on hyvä ja kansainvälinen nimi.
Sellaista yhdysnimeä ei ole, Yrjö tulee uskonnosta ja Jorma venäjältä.
Olen ihan tyytyväinen siitä, että minulla on suomalainen, mutta kuitenkin siinä mielessä "kansainvälinen" nimi jota ei tarvitse viiteen kertaan tavata ulkomailla tai jolla olisi sata erilaista kirjoitusasua. Joku Åke-Väinämö Vähäsöyrinki ei varmaan aiheuta mitään ongelmia Suomessa, mutta koitapa saada tuo johonkin ymmärrettävään muotoon vaikka johonkin afrikkalaiseen tulliselvityslappuun.
Me annettiin ihan tavallinen suomalainen nimi ekaksi nimeksi, toka ja kolmas molemmat eri tavoin kansainvälisiä jotka voi ottaa käyttöön jos muuttaa Hinkuintiaan 20 vuodeksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä monen nillittämistä täällä, onhan se nyt outoa että nimi annetaan pelkästään sen mukaan jos jälkeläinen sattuu JOSKUS asumaan ulkomailla. Typerin syy nimen valinnassa mitä olen ikinä kuullut. Taustalla taitaa olla myös "yök suomalainen nimi junttia" asenne mikä on niin kovin yleistä pönttösuomalaisilla.
Mitä pahaa siinä on että valitsee lapselle nimeksi Emma jotta nimi olisi helpompi muuallakin kuin Suomessa, sen sijaan että nimeäisi lapsensa vaikka Tuulikiksi?
Ei siinä ole mitään pahaa. Suvi, Tuulia ja vielä yhdysnimi Suvi-Tuulia on kauniita nimiä ja taitaa olla harvinaisia vain suomalaisia nimiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisistä suomenkielisistä nimistä vouhkaavien kannattaisi opiskella kotimaansa historiaa, tai vaikka käydä jollain vanhemmalla hautausmaalla katsomassa minkänimisiä ihmisiä tässä maassa on perinteisesti elänyt.
1860-1920 lukujen välissä etunimien top-10 listalta löytyvät mm Karl, Frans, Johan, Edward, August ja Henrik. Tytöillä suosittuja ovat olleet mm Ada, Amanda, Anna, Sofia, Aleksandra ja Maria.
Kaikki nuo nimet ovat siis olleet suomalaisten suosituimpien etunimien joukossa kansamme kansallistunnon ja itsenäistymisen kultavuosina.
Joo ei, noita nimiä kyllä annettiin parempien perheiden kakaroille. Maatalon piika oli Iita
Toivottavasti tuo on sarkasmiaa/huumoria?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän siinä mutta Suomalainen nimi voi tarkoittaa ulkomailla jotain muuta...
https://kaksplus.fi/perhe-elama/vapaa-aika/nama-suomessa-tuiki-tavallis…
Esim.
Marica tarkoittaa Espanjan kielessä miestä joka pitää miehistä. Kiva esittäytyä "Marikaksi" siellä.
Titta, jokainen tietää mitä se on Ruotsiksi.
...
Kirjoita suomalainen pienellä virkkeen keskellä, kuten myös espanjan kielessä ja ruotsiksi.
Marika on tavallinen nimi Suomessa, joten jos se espanjalaisia naurattaa niin heidän häpeä.
Joka on johdannainen Mariasta.
Maria on aina Maria, ei meirria tai marrie
Vierailija kirjoitti:
Eihän siinä mutta Suomalainen nimi voi tarkoittaa ulkomailla jotain muuta...
https://kaksplus.fi/perhe-elama/vapaa-aika/nama-suomessa-tuiki-tavallis…
Esim.
Marica tarkoittaa Espanjan kielessä miestä joka pitää miehistä. Kiva esittäytyä "Marikaksi" siellä.
Titta, jokainen tietää mitä se on Ruotsiksi.
...
Titta tarkoittaa siis katso.
Monella tuntuu menevän lausuminen ja kirjoittaminen sekaisin. "Sofia, Sofiia ja Sophie kirjoitetaan erilailla? Ja siksi varmaan lausutaan erilailla". Mattia ja Marikaa varmaan harmittaa jos heitä kutsutaan ulkomailla nimillä Matthew ja Maria? Yleensä ulkomaalaisten ryhmissä keksitään lempinimiä nopeasti jos jonkun nimi on vaikeasti lausuttava.
Vierailija kirjoitti:
Maria on aina Maria, ei meirria tai marrie
Tupla ärrä taitaa olla harvinainen Maria nimien muutoksissa, silti veikkaisin että Marrie nimeä löytyy?
Marika on tavallinen nimi Suomessa, joten jos se espanjalaisia naurattaa niin heidän häpeä.