Lue keskustelun säännöt.
Tää elämänvaihe n.30 vuotiaana, kihloja, häitä ja lapsia.. no, itsellä taas yksi zalando paketti tulossa
18.06.2024 |
Okei, ei ole nyt pakettia tulossa mutta se kuvastaa elämääni. Ehkä vertaistukea kaipailisin. Jotenkin tuntuu että olen pudonnut kelkasta ja tosi ulkopuolinen kaikesta. Olen siis jokusen vuoden ollut etäsuhteessa etten sentään ihan yksin mutta ei tästä taida mitään tulla. Tuntuu jotenkin tosi vaikealta se jos suhde päättyy tässä vaiheessa kun "kaikki muut" on onnensa kukkuloilla uusissa elämäntilanteissa. En minä 10 vuotta sitten ajatellut että elämä näin menee, olin kait kuvitellut että elämäni on joiltakin osin valmis kolmekymppisenä. Onnittelen muita uutisistaan ja olen toki iloinen heidän puolestaan mutta silti omassa mielessä pyörii se olenko minä nyt epäonnistunut. Tuntuu että muutkin odottaa että pääsen samaan elämäntilanteeseen kuin he.. aina kyselyjä siitä että "no, oletteko yhteenmuuttoa miettineen, oletteko lapsista puhuneet".. ei ole helppoa kertoa totuutta, vastaan aina jotain ympäripyöreää.
Sitten vielä se toinen puoli, että toisaalta en ole myöskään jatkuvasti onneton vaan nautin monista asioista joita elämässäni on (vapaus suurimpana), jopa mietin että sopiiko minulle tuo kihlat, lapset, avioliitto elämä, että haluanko sitä edes? Tuntuu että muut ovat päättäneet puolestani että siihen minäkin suuntaan ja odotellaan milloin kerron siihen liittyviä uutisia ja se masentaa sekä surettaa välillä.
Jaksaisin kirjoittaa tästä aiheesta pohdintaa vaikka kuinka. Varsinkin kun ei ole ketään jonka kanssa puhua tästä kasvotusten. En voi toisen kihlautumisuutiseen kertoa että minä en ole koskaan haaveillut häistä tai naimisiinmenosta ja että lapsetkin monesti tuntuu ajatuksena taakalta.
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Siis eroat ja koitat löytää perhekeskeisemmän puolison?
Täh? 😁 Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa etsiä kumppani, jolla on samanlaiset tulevaisuudenhaaveet. Sinulla on todennäköisesti vielä vuosikymmen aikaa saada lapsia, jos niitä haluat. Parisuhteeseen ehtii koko loppuelämänsä. Yksi tuttu aloitti elämänsä ensimmäsen parisuhteen 50-vuotiaana ja naapurin leski rakastui tulisesti 80-vuotiaana.
Ps. Elämä ei onneksi tule valmiiksi kuin haudassa.
Olisiko sinun kolmekymppisenä jo hyvä aika alkaa elää omaa ja omannäköistä elämää ja lakata seuraamasta muita ja kuunnella muiden ihmisten käsityksiä siitä millaista SINUN elämäsi pitäisi olla? Laitat vihjailut ja painostukset toisesta korvasta sisään ja toisesta sisään tai jos oikein ärsyttää niin sanot suoraan että hei, tää on mun elämä eikä sun. Somen seuraaminen kannattaa lopettaa, suosittelen lämpimästi.
Mulla kesti liki nelikymppiseksi asti tajuta että kaikkien ei tarvitse noudattaa samaa kaavaa ja että mä itse olen oman elämäni ohjaimissa, ja onnellisuus on puhtaasti omissa käsissä.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinun kolmekymppisenä jo hyvä aika alkaa elää omaa ja omannäköistä elämää ja lakata seuraamasta muita ja kuunnella muiden ihmisten käsityksiä siitä millaista SINUN elämäsi pitäisi olla? Laitat vihjailut ja painostukset toisesta korvasta sisään ja toisesta sisään tai jos oikein ärsyttää niin sanot suoraan että hei, tää on mun elämä eikä sun. Somen seuraaminen kannattaa lopettaa, suosittelen lämpimästi.
Mulla kesti liki nelikymppiseksi asti tajuta että kaikkien ei tarvitse noudattaa samaa kaavaa ja että mä itse olen oman elämäni ohjaimissa, ja onnellisuus on puhtaasti omissa käsissä.
Kyllä, tiedän tämän mutta toisina hetkinä en jotenkin usko siihen vaan alan tahtomattani vertailla muiden "oikeanlaiseen" elämään. Ehkä siksi pystyit itsekin siihen vasta lähempänä neljääkymppiä koska silloin kukaan ei enää odota mitään vaan ovat hyväksyneet sen että se elää nyt tuohon tyyliin ja silloin sinunkin on helpompi hyväksyä se omanlainen elämä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa etsiä kumppani, jolla on samanlaiset tulevaisuudenhaaveet. Sinulla on todennäköisesti vielä vuosikymmen aikaa saada lapsia, jos niitä haluat. Parisuhteeseen ehtii koko loppuelämänsä. Yksi tuttu aloitti elämänsä ensimmäsen parisuhteen 50-vuotiaana ja naapurin leski rakastui tulisesti 80-vuotiaana.
Ps. Elämä ei onneksi tule valmiiksi kuin haudassa.
Vähän vaikeaa etsiä kun en itsekään ole varma mitkä ne tulevaisuuden haaveet oikeasti ovat. Ei tässä nyt ollut kyse siitä että nykyinen kumppani ei halua perhettä tai että ei halua muuttaa yhteen, ennemminkin minun puolelta tulee jarrutteluja ja pohdintaa että sovitaanko sittenkään toisillemme, ei hänkään kyllä mitenkään suuresti rakastuneelta vaikuta. Hassua miksi moni ajatteli ilmeisesti että minä joudun nyt etsimään uuden kumppanin kun tämä nykyinen ei (muka) haluakaan perhe-elämää jne. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinun kolmekymppisenä jo hyvä aika alkaa elää omaa ja omannäköistä elämää ja lakata seuraamasta muita ja kuunnella muiden ihmisten käsityksiä siitä millaista SINUN elämäsi pitäisi olla? Laitat vihjailut ja painostukset toisesta korvasta sisään ja toisesta sisään tai jos oikein ärsyttää niin sanot suoraan että hei, tää on mun elämä eikä sun. Somen seuraaminen kannattaa lopettaa, suosittelen lämpimästi.
Mulla kesti liki nelikymppiseksi asti tajuta että kaikkien ei tarvitse noudattaa samaa kaavaa ja että mä itse olen oman elämäni ohjaimissa, ja onnellisuus on puhtaasti omissa käsissä.
Kyllä, tiedän tämän mutta toisina hetkinä en jotenkin usko siihen vaan alan tahtomattani vertailla muiden "oikeanlaiseen" elämään. Ehkä siksi pystyit itsekin siihen vasta lähempänä neljääkymppiä koska silloin kukaan ei enää odota mitään vaan ovat hyväksyn
Haluatko omia lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa etsiä kumppani, jolla on samanlaiset tulevaisuudenhaaveet. Sinulla on todennäköisesti vielä vuosikymmen aikaa saada lapsia, jos niitä haluat. Parisuhteeseen ehtii koko loppuelämänsä. Yksi tuttu aloitti elämänsä ensimmäsen parisuhteen 50-vuotiaana ja naapurin leski rakastui tulisesti 80-vuotiaana.
Ps. Elämä ei onneksi tule valmiiksi kuin haudassa.
Vähän vaikeaa etsiä kun en itsekään ole varma mitkä ne tulevaisuuden haaveet oikeasti ovat. Ei tässä nyt ollut kyse siitä että nykyinen kumppani ei halua perhettä tai että ei halua muuttaa yhteen, ennemminkin minun puolelta tulee jarrutteluja ja pohdintaa että sovitaanko sittenkään toisillemme, ei hänkään kyllä mitenkään suuresti rakastuneelta vaikuta. Hassua miksi moni ajatteli ilmeisesti että minä joudun nyt etsimään uuden kumppanin kun tämä nykyinen ei (muka) haluakaan perhe-elämää jne. Ap
Miksi jäät ilmiselvään laastarisuhteeseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko exäni?
M35
Mikk Saare, pidän sanastani kiinni enkä aio tuottaa teille saalistajille uusia uhreja.
Mulle sanottiin aikoinaan 26 veenä että oon epäonnistunut elämässäni kun ei ole lapsia ok taloa eikä miestä. Sillon aattelin että ehdin kyllä. Nyt 15 v myöhemmin mulla ei oo mitään noista, eli en sitten ehtinytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Munkkiluostarista voisi löytyä vastaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu että yrität elää elämääsi niin muiden mukaan tai miten "sen kuuluisi mennä". Ei minulla koskaan ollut mitään paineita kun täytin 30 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinun kolmekymppisenä jo hyvä aika alkaa elää omaa ja omannäköistä elämää ja lakata seuraamasta muita ja kuunnella muiden ihmisten käsityksiä siitä millaista SINUN elämäsi pitäisi olla? Laitat vihjailut ja painostukset toisesta korvasta sisään ja toisesta sisään tai jos oikein ärsyttää niin sanot suoraan että hei, tää on mun elämä eikä sun. Somen seuraaminen kannattaa lopettaa, suosittelen lämpimästi.
Mulla kesti liki nelikymppiseksi asti tajuta että kaikkien ei tarvitse noudattaa samaa kaavaa ja että mä itse olen oman elämäni ohjaimissa, ja onnellisuus on puhtaasti omissa käsissä.
Kyllä, tiedän tämän mutta toisina hetkinä en jotenkin usko siihen vaan alan tahtomattani vertailla muiden "oikeanlaiseen" elämään. Ehkä siksi pystyit itsekin siihen vasta lähempänä neljääkymppiä koska silloin
Haluanko lapsia? En tiedä. Toisaalta joo mutta toisaalta ehkä en. Olen ajatellut tämän niin että jos löydän kumppanin jonka kanssa olemme rakastuneita ja onnellisia niin luulen lapsihaaveiden herääävän jos mieskin perheestä haaveilee. Ap
Olet normo. Siksi sulla on paineita. :D nuo kaikki on median kehittämää,miten kuuluisi elää.
Siis miksi koitat elää elämääsi muiden painostuksen mukaan??
Ketkä muut? Ai jotain some uutisia. XD
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa etsiä kumppani, jolla on samanlaiset tulevaisuudenhaaveet. Sinulla on todennäköisesti vielä vuosikymmen aikaa saada lapsia, jos niitä haluat. Parisuhteeseen ehtii koko loppuelämänsä. Yksi tuttu aloitti elämänsä ensimmäsen parisuhteen 50-vuotiaana ja naapurin leski rakastui tulisesti 80-vuotiaana.
Ps. Elämä ei onneksi tule valmiiksi kuin haudassa.
Ei välttämättä ole vuosiakaan aikaa saada lapsia. Jos haluaa kaksi lasta tai enemmän niin alkaa olla jo kiire 30-vuotiaana. Elämä on niin lyhyt, että osa jää välttämättä biologisesta kelkasta.
Siis eroat ja koitat löytää perhekeskeisemmän puolison?