Lue keskustelun säännöt.
Tää elämänvaihe n.30 vuotiaana, kihloja, häitä ja lapsia.. no, itsellä taas yksi zalando paketti tulossa
18.06.2024 |
Okei, ei ole nyt pakettia tulossa mutta se kuvastaa elämääni. Ehkä vertaistukea kaipailisin. Jotenkin tuntuu että olen pudonnut kelkasta ja tosi ulkopuolinen kaikesta. Olen siis jokusen vuoden ollut etäsuhteessa etten sentään ihan yksin mutta ei tästä taida mitään tulla. Tuntuu jotenkin tosi vaikealta se jos suhde päättyy tässä vaiheessa kun "kaikki muut" on onnensa kukkuloilla uusissa elämäntilanteissa. En minä 10 vuotta sitten ajatellut että elämä näin menee, olin kait kuvitellut että elämäni on joiltakin osin valmis kolmekymppisenä. Onnittelen muita uutisistaan ja olen toki iloinen heidän puolestaan mutta silti omassa mielessä pyörii se olenko minä nyt epäonnistunut. Tuntuu että muutkin odottaa että pääsen samaan elämäntilanteeseen kuin he.. aina kyselyjä siitä että "no, oletteko yhteenmuuttoa miettineen, oletteko lapsista puhuneet".. ei ole helppoa kertoa totuutta, vastaan aina jotain ympäripyöreää.
Sitten vielä se toinen puoli, että toisaalta en ole myöskään jatkuvasti onneton vaan nautin monista asioista joita elämässäni on (vapaus suurimpana), jopa mietin että sopiiko minulle tuo kihlat, lapset, avioliitto elämä, että haluanko sitä edes? Tuntuu että muut ovat päättäneet puolestani että siihen minäkin suuntaan ja odotellaan milloin kerron siihen liittyviä uutisia ja se masentaa sekä surettaa välillä.
Jaksaisin kirjoittaa tästä aiheesta pohdintaa vaikka kuinka. Varsinkin kun ei ole ketään jonka kanssa puhua tästä kasvotusten. En voi toisen kihlautumisuutiseen kertoa että minä en ole koskaan haaveillut häistä tai naimisiinmenosta ja että lapsetkin monesti tuntuu ajatuksena taakalta.
Kommentit (102)
No, 5-10 vuoden päästä voit seurailla onnesi kukkuloilla kun muut käyvät läpi avioeroa, huoltajuuskiistoja jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioliitosta haaveileminen pelkän avioliiton takia on kyllä ihan vääristä syistä tapahtuvaa joten ei siitä haaveilla kannata. Haaveilee ennemmin siitä että löytää ihmisen jonka kanssa näkee yhteisen tulevaisuuden ja elämä sitten rakentuu sen pohjalta :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa etsiä kumppani, jolla on samanlaiset tulevaisuudenhaaveet. Sinulla on todennäköisesti vielä vuosikymmen aikaa saada lapsia, jos niitä haluat. Parisuhteeseen ehtii koko loppuelämänsä. Yksi tuttu aloitti elämänsä ensimmäsen parisuhteen 50-vuotiaana ja naapurin leski rakastui tulisesti 80-vuotiaana.
Ps. Elämä ei onneksi tule valmiiksi kuin haudassa.
Ei välttämättä ole vuosiakaan aikaa saada lapsia. Jos haluaa kaksi lasta tai enemmän niin alkaa olla jo kiire 30-vuotiaana. Elämä on niin lyhyt, että osa jää välttämättä biologisesta kelkasta.
Tai sitten saa 4 lasta, joista ensimmäinen syntyi kuin olin 36v. Ei kannata elää liikaa sen mukaan mitä ei mahdollisesti voi saada.
N48
Jaa, ei mulla ole koskaan ollut mitään ystäviä tai kavereita ketkä painostaisi naimisiin tai tekemään lapsia yms. Ja en elä elämääni sen mukaan, miten muut toimii ja tekisin samoin perässä. En esim nuorena koskaan ryypännyt koska tiesin etten tule nauttimaan siitä. Ammattikouluunnkin menin vasta 27v. Tiedän myös etten ole lainkaan kunnianhimoinen joten mieluummin valitsen leppoisan osa-aikatyön kuin duunin jossa pitää suorittaa ja painaa menemään niin että oma mielenterveys menee. Vaikka moni sanoo että raha on tärkein elämässä ja jatkuvasti pitäisi edetä ja edetä. Minulle elämässä onnen tuo perhe.,kumppani ja omat harrastukset. Kannattaa miettiä mitä oikeasti haluat elämä eikä muiden mukaan, mitä ne haluaa... T. Saman ikäinen nainen
Vierailija kirjoitti:
Mieti mitä tapahtuu jos elämä olisi "valmis" 30 vuotiaana ? Tiedän tapauksia joilla näin on käynyt, ovat sitten päättäneet päivänsä oman käden kautta. Minulle sopii että on vielä näin yli 50 vuotiaana elämä vaiheessa
Kyllä se on kumminkin yleensä vaan positiivista että kolmeenkymppiin mennessä on saatu oman alan töitä, pysyvä koti ja ainakin osa aiotuista lapsista. Jää paljon aikaa vaan elämästä nauttimiseen kun ei tarvitse vain sinnitellä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua myös ahdisti 3-kymppisenä. Lähinnä ulkopuolisuuden tunne. Kihlat, häät, talot, lapset ja autot tuntuivat hyvin tylsiltä asioilta ja en oikeasti niitä halunnut, mutta oikein muuta mallia ei siihen aikaan ollut.
Sitten päätin alkaa elämään omannäköistäni elämää ja erittäin hyvin on mennyt! Olen tehnyt elämässäni juuri niitä asioita, mitä itse haluan ja mitkä ovat minulle tärkeitä.
Nyt 5-kymppisenä olen edelleen todella tyytyväinen elämääni ja innolla odotan tulevaa. Olen vierestä seurannut monien ruuhkavuosia ja suoranaista kärsimystä lapsiperhe-arjessa. Eroja, vääntämistä, jne. Toki myös paljon hyvää, mutta noihin juttuihin pitää lähteä vain ja ainoastaan jos oikeasti haluaa, ei muiden mukana.
Tuttujen uusperhesekoiluja seuratessa olen vain ja ainoastaan onnellinen, etten lähtenyt tuohon "pakko saada lapset ja perhe kolmekymppisenä" kelkkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti mitä tapahtuu jos elämä olisi "valmis" 30 vuotiaana ? Tiedän tapauksia joilla näin on käynyt, ovat sitten päättäneet päivänsä oman käden kautta. Minulle sopii että on vielä näin yli 50 vuotiaana elämä vaiheessa
Kyllä se on kumminkin yleensä vaan positiivista että kolmeenkymppiin mennessä on saatu oman alan töitä, pysyvä koti ja ainakin osa aiotuista lapsista. Jää paljon aikaa vaan elämästä nauttimiseen kun ei tarvitse vain sinnitellä eteenpäin.
Miksi elämästä ei voisi nauttia lasten kanssakin? Tai vaihtelevassa työelämässä/asumisessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa etsiä kumppani, jolla on samanlaiset tulevaisuudenhaaveet. Sinulla on todennäköisesti vielä vuosikymmen aikaa saada lapsia, jos niitä haluat. Parisuhteeseen ehtii koko loppuelämänsä. Yksi tuttu aloitti elämänsä ensimmäsen parisuhteen 50-vuotiaana ja naapurin leski rakastui tulisesti 80-vuotiaana.
Ps. Elämä ei onneksi tule valmiiksi kuin haudassa.
Ei välttämättä ole vuosiakaan aikaa saada lapsia. Jos haluaa kaksi lasta tai enemmän niin alkaa olla jo kiire 30-vuotiaana. Elämä on niin lyhyt, että osa jää välttämättä biologisesta kelkasta.
Tai sitten saa 4 lasta, joista ensimmäinen syntyi kuin olin 36v. Ei kannata elää liikaa sen mukaan mitä ei mahdollisesti voi saada.
N48
Hyvin epätavallista, että 36-vuotias lapseton saisi enää neljää lasta. Pitää olla todella hedelmällinen ja jaksaa synnyttää rivakkaan tahtiin. Yksikin komplikaatio synnytyksessä ja lapsia ei sen jälkeen enää tule. Muistetaan Suomen huono julkinen terveydenhoito, jonka varassa synnytetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamalaa olisi olla normo nainen. Onneksi teen omat päätökseni elämässäni
Itse taas kriiseilen kun ei ole sitä kumppaniakaan vielä ja kohta olen jo 30. Suhdehistoria on muutenkin lyhyt ja täynnä epäonnistumisia enkä osaa enää luottaa siihen että onni joskus kääntyisi. Jos jotain hyvää, en haaveile perheestä eli sen puoleen ei ole mitään kiirettä löytää ketään. Naurahdin muuten otsikolle, tällä hetkellä eniten iloa minulle tuo superhyvä löytö Vintedistä ja odotan innolla pakettia saapuvaksi. Säälittävää, tiedän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa etsiä kumppani, jolla on samanlaiset tulevaisuudenhaaveet. Sinulla on todennäköisesti vielä vuosikymmen aikaa saada lapsia, jos niitä haluat. Parisuhteeseen ehtii koko loppuelämänsä. Yksi tuttu aloitti elämänsä ensimmäsen parisuhteen 50-vuotiaana ja naapurin leski rakastui tulisesti 80-vuotiaana.
Ps. Elämä ei onneksi tule valmiiksi kuin haudassa.
Ei välttämättä ole vuosiakaan aikaa saada lapsia. Jos haluaa kaksi lasta tai enemmän niin alkaa olla jo kiire 30-vuotiaana. Elämä on niin lyhyt, että osa jää välttämättä biologisesta kelkasta.
Tai sitten saa 4 lasta, joista ensimmäinen syntyi kuin olin 36v. Ei kannata elää liikaa sen mukaan mitä ei mahdollisesti voi saada.
N48
Hyvin epätava
Mitä väliä todennäköisyyksillä? Elämää noin muutenkaan ei voi käsikirjoittaa eikä mitään koskaan saa, jos aina vain "sitkuttelee" ja näkee uhkia mahdollisuuksien sijaan. Sitähän voi vaikka kuolla tunnin päästä, jos oikein paljon haluaa maalailla piruja seinille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa etsiä kumppani, jolla on samanlaiset tulevaisuudenhaaveet. Sinulla on todennäköisesti vielä vuosikymmen aikaa saada lapsia, jos niitä haluat. Parisuhteeseen ehtii koko loppuelämänsä. Yksi tuttu aloitti elämänsä ensimmäsen parisuhteen 50-vuotiaana ja naapurin leski rakastui tulisesti 80-vuotiaana.
Ps. Elämä ei onneksi tule valmiiksi kuin haudassa.
Ei välttämättä ole vuosiakaan aikaa saada lapsia. Jos haluaa kaksi lasta tai enemmän niin alkaa olla jo kiire 30-vuotiaana. Elämä on niin lyhyt, että osa jää välttämättä biologisesta kelkasta.
Tai sitten saa 4 lasta, joista ensimmäinen syntyi kuin olin 36v. Ei kannata elää liikaa sen mukaan mitä ei mahdollisesti voi saada.
N48
Hyvin epätava
Voi niitä komplikaatioita tulla nuorempanakin. Turha pelätä pahinta kaikessa. Ja lapsia ei kannata tehdä vain siksi, että on tietyn ikäinen. Mikään kun ei takaa, että saat terveen lapsen tai edes selviät hengissä, vaikka raskautuisitkin jo 25-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse taas kriiseilen kun ei ole sitä kumppaniakaan vielä ja kohta olen jo 30. Suhdehistoria on muutenkin lyhyt ja täynnä epäonnistumisia enkä osaa enää luottaa siihen että onni joskus kääntyisi. Jos jotain hyvää, en haaveile perheestä eli sen puoleen ei ole mitään kiirettä löytää ketään. Naurahdin muuten otsikolle, tällä hetkellä eniten iloa minulle tuo superhyvä löytö Vintedistä ja odotan innolla pakettia saapuvaksi. Säälittävää, tiedän.
Eihän siinä mitään säälittävää ole jos oikeasti tarvitsisit niitä juttuja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa etsiä kumppani, jolla on samanlaiset tulevaisuudenhaaveet. Sinulla on todennäköisesti vielä vuosikymmen aikaa saada lapsia, jos niitä haluat. Parisuhteeseen ehtii koko loppuelämänsä. Yksi tuttu aloitti elämänsä ensimmäsen parisuhteen 50-vuotiaana ja naapurin leski rakastui tulisesti 80-vuotiaana.
Ps. Elämä ei onneksi tule valmiiksi kuin haudassa.
Ei välttämättä ole vuosiakaan aikaa saada lapsia. Jos haluaa kaksi lasta tai enemmän niin alkaa olla jo kiire 30-vuotiaana. Elämä on niin lyhyt, että osa jää välttämättä biologisesta kelkasta.
Tai sitten saa 4 lasta, joista ensimmäinen syntyi kuin olin 36v. Ei kannata elää liikaa sen mukaan mitä ei mahdollisesti voi saada.
N48
Hyvin epätava
Höpö höpö. Minusta tuli äiti 37 vuotiaana. Neljä lasta sain joista kuopus syntyi ollessani 44 vuotias.
Hyvin jaksoin ja jaksan edelleen. Kuopus nyt 15v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse taas kriiseilen kun ei ole sitä kumppaniakaan vielä ja kohta olen jo 30. Suhdehistoria on muutenkin lyhyt ja täynnä epäonnistumisia enkä osaa enää luottaa siihen että onni joskus kääntyisi. Jos jotain hyvää, en haaveile perheestä eli sen puoleen ei ole mitään kiirettä löytää ketään. Naurahdin muuten otsikolle, tällä hetkellä eniten iloa minulle tuo superhyvä löytö Vintedistä ja odotan innolla pakettia saapuvaksi. Säälittävää, tiedän.
Eihän siinä mitään säälittävää ole jos oikeasti tarvitsisit niitä juttuja
No en tiedä tarvitseeko kukaan koruja oikeasti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa etsiä kumppani, jolla on samanlaiset tulevaisuudenhaaveet. Sinulla on todennäköisesti vielä vuosikymmen aikaa saada lapsia, jos niitä haluat. Parisuhteeseen ehtii koko loppuelämänsä. Yksi tuttu aloitti elämänsä ensimmäsen parisuhteen 50-vuotiaana ja naapurin leski rakastui tulisesti 80-vuotiaana.
Ps. Elämä ei onneksi tule valmiiksi kuin haudassa.
Ei välttämättä ole vuosiakaan aikaa saada lapsia. Jos haluaa kaksi lasta tai enemmän niin alkaa olla jo kiire 30-vuotiaana. Elämä on niin lyhyt, että osa jää välttämättä biologisesta kelkasta.
Tai sitten saa 4 lasta, joista ensimmäinen syntyi kuin olin 36v. Ei kannata elää liikaa sen mukaan mitä ei mahdollisesti voi saada.
No sitä väliä että jos ehdottomasti haluaa lapsia niin ei ole älykästä jättää niiden hankkimista ikävaiheeseen, jossa lisääntymisen todennäköisyys lähenee uhkaavasti nollaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse taas kriiseilen kun ei ole sitä kumppaniakaan vielä ja kohta olen jo 30. Suhdehistoria on muutenkin lyhyt ja täynnä epäonnistumisia enkä osaa enää luottaa siihen että onni joskus kääntyisi. Jos jotain hyvää, en haaveile perheestä eli sen puoleen ei ole mitään kiirettä löytää ketään. Naurahdin muuten otsikolle, tällä hetkellä eniten iloa minulle tuo superhyvä löytö Vintedistä ja odotan innolla pakettia saapuvaksi. Säälittävää, tiedän.
Eihän siinä mitään säälittävää ole jos oikeasti tarvitsisit niitä juttuja
No en tiedä tarvitseeko kukaan koruja oikeasti...
Kyllähän niitä juhliin tarvitsee ainakin
No sitä väliä että jos ehdottomasti haluaa lapsia niin ei ole älykästä jättää niiden hankkimista ikävaiheeseen, jossa lisääntymisen todennäköisyys lähenee uhkaavasti nollaa.
Voi miten naiivi olet. Ihan kuin nuori ikä olisi tae siitä, että saat varmuudella lapsen :D Ja kautta aikojen on ollut naisia, jotka ovat saanet lapsen/lapsia nelikymppisenä tai jopa lähellä viittäkymmentä. Aika harvalla hedelmällisyys lähentelee nollaa ennen kuin vaihtevuodet alkavat.
Mieti mitä tapahtuu jos elämä olisi "valmis" 30 vuotiaana ? Tiedän tapauksia joilla näin on käynyt, ovat sitten päättäneet päivänsä oman käden kautta. Minulle sopii että on vielä näin yli 50 vuotiaana elämä vaiheessa