Lue keskustelun säännöt.
IL: Näkökulma: En haluaisi asua miesystäväni kanssa sekuntiakaan kaksin
17.06.2024 |
Oma talo, taajamassa, kahdestaan kumppanin kanssa. Väitän, että tällainen ratkaisu suistaisi elämäni pikavauhtia turmioon, Anniina Nikander kirjoittaa
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/ae9f52a0-d028-424f-bdae-bbb…
Tällaiseen ollaan ilmeisesti menossa. Miestä ei kaivata kuin maksamaan ravintolalasku ja mahdollisesti siittämään lapsi. Mielellään vielä useampi mies. Yksi kumppani on tylsä ja siihen kyllästyy nopeasti.
Kommentit (90)
Tosi outoa juttua Anniinalta. Rakennusteollisuus huoahtaa tyytyväisenä kun kaikki asuvat tulevaisuudessa yksiöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen kanssa asumisesta ja suhteesta sen verran kokemusta, että olen myös päätynyt rauhaisaan ja miellyttävään yksineloon. Koskaan en enää ainakaan muuta miehen kanssa yhteen enkä mene enää miehen kanssa naimisiin/kihloihin. Suosittelen muillekin naisille.
Näin. Ei se miehillekään yhteenmuutto taivaita avaa. Teet ylitöitä, puhelin soi: koska tulet? No häh, kun homma hoidettu. Jos sovit kavereiden kanssa reissun, alkaa naputus, mutku piti tehdä sitä ja tätä ja sää lupasit!! Jos ihmeen kaupalla pääset jonnekin lähtemään, helevetti on irti jollet sillä siunaamalla vastaa kännykkään kun rouva soittaa. Muuttakaa akat sinne kommuuniin vaan, minä jatkan omassa asunnossani elämää enkä joudu odottelemaan käskyjä siipalta enkä kommuunikämppiksiltä. Tortillat haen niiltä, jotka sitä ammatikseen tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on noin 160000 yksinhuoltaja äitiä. Moni valinnut miehen vain siittäjäksi. Mies on nykyään rasite naiselle ja nainen pärjää yksinkin.
"Pärjäävät yksinhuoltajat" on erittäin suhteellinen käsite. Riskiryhmää lapsineen, monin tavoin. Kaikki yhden kortin (vanhemman) varassa.
Tämä taisi ollakin vain voimaantuneen palstanaisen päiväuni. Lapsen pärjäämisestä ja tarpeista ei mitään mainintaa. Usko pois, et voi olla isä lapselle, vaikka kuinka miesmäinen kaksilahkeinen nainen olisitkin.
Yksinhuoltajat ovat aika usein seuraavissa kategorioissa:
- alun perinkin jännämiehen kelkkaan lähteneet, jolle ovat kelvanneet pyykin pesijäksi ja panoalustaksi, kunnes on löytynyt kivempi/rikkaampi/nätimpi
- ihan kunnon miehen prinsessa&prinssiunelmissaan pellolle laittaneet. Kun
Jaa. Mun ex sairastui vakavasti yllättäen, eikä toipunut enää. Jäin käytännössä yksinhuoltajaksi yllättäen ja tahtomattani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen kanssa asumisesta ja suhteesta sen verran kokemusta, että olen myös päätynyt rauhaisaan ja miellyttävään yksineloon. Koskaan en enää ainakaan muuta miehen kanssa yhteen enkä mene enää miehen kanssa naimisiin/kihloihin. Suosittelen muillekin naisille.
Noin sanot kunnes kiemurtelet ja vingut sen vastustamattoman ihanan miehen alla.
Voihan sitä kiemurrella ja vinkua vastustamattoman ihanan miehen alla vaikka asuttaisi erillään eikä oltaisi kihloissa tai naimisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen kanssa asumisesta ja suhteesta sen verran kokemusta, että olen myös päätynyt rauhaisaan ja miellyttävään yksineloon. Koskaan en enää ainakaan muuta miehen kanssa yhteen enkä mene enää miehen kanssa naimisiin/kihloihin. Suosittelen muillekin naisille.
Näin. Ei se miehillekään yhteenmuutto taivaita avaa. Teet ylitöitä, puhelin soi: koska tulet? No häh, kun homma hoidettu. Jos sovit kavereiden kanssa reissun, alkaa naputus, mutku piti tehdä sitä ja tätä ja sää lupasit!! Jos ihmeen kaupalla pääset jonnekin lähtemään, helevetti on irti jollet sillä siunaamalla vastaa kännykkään kun rouva soittaa. Muuttakaa akat sinne kommuuniin vaan, minä jatkan omassa asunnossani elämää enkä joudu odottelemaan käskyjä siipalta enkä kommuunikämppiksiltä. Tortillat haen niiltä, jotka sitä ammatikseen tekee.
Missäs välillä juoksentelet tai olet juoksennellut jos sinua ja tekemisiäsi pitää noin ahkerasti päivystää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haloo, kyseessä on nuori ja lapseton ihminen. 10 vuoden päästä on toinen ääni kellossa. Harva haluaa asua kaverin kanssa kimpassa kun keski-ikä lähenee ja biologinen kello käy ylikierroksilla. Ja vaikka ei kävisikään, se kaveri on jo kyllästynyt ja lähtenyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen kanssa asumisesta ja suhteesta sen verran kokemusta, että olen myös päätynyt rauhaisaan ja miellyttävään yksineloon. Koskaan en enää ainakaan muuta miehen kanssa yhteen enkä mene enää miehen kanssa naimisiin/kihloihin. Suosittelen muillekin naisille.
Noin sanot kunnes kiemurtelet ja vingut sen vastustamattoman ihanan miehen alla.
Voihan sitä kiemurrella ja vinkua vastustamattoman ihanan miehen alla vaikka asuttaisi erillään eikä oltaisi kihloissa tai naimisissa.
Ja varmasti noin tulee tehtyä enemmän, kun ei tarvitse välittää arkiaskareista tai muusta tylsästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haloo, kyseessä on nuori ja lapseton ihminen. 10 vuoden päästä on toinen ääni kellossa. Harva haluaa asua kaverin kanssa kimpassa kun keski-ikä lähenee ja biologinen kello käy ylikierroksilla. Ja vaikka ei kävisikään, se kaveri on jo kyllästynyt ja lähtenyt.
Sitcom Tyttökullat...treffaillaan miesvanhuksia kun Frendit-ikä alkaa jo olla takanapäin. Bingon jälkeen sinitukkaiset ikinuoret voi mittailla hersyvällä huumorilla kenen suonikohjut on kuin kellon vitjat. Ai ai, sitä hupailua. Kaikki haluaa asua siinä kommuunissa, ja voi voi sitä murhetta, kun jonkun miessuhteet menee solmuun, eikä hääkellot soikaan.
Vierailija kirjoitti:
Emme missään nimessä muuttaisi yhteen miesystäväni kanssa. Näemme päivittäin ja välillä yövymme toistemme luona, teemme ruokaa yhdessä, vietämme paljon aikaa yhdessä... Kumpikin kaipaa kuitenkin omaa rauhaa ja aikaa omille harrastuksilleen ja haluaa katsoa itse valitsemiaan ohjelmia yksin. Asumme jopa samassa taloyhtiössä. Auttelemme toisiamme monissa asioissa jne. Uskon, että yhteiselämä kuolettaisi koko suhteen. Näin on hyvä!
Mulla sama. Nukumme joka yö yhdessä, ellei jotain syytä ole nukkua erillään, kuten viime viikolla oli, kun mulla oli törkeä yskä ja yskiä louskutin yöt läpeensä. Tulin kotiini nukkumaan, että edes mies sai nukuttua. Usein teen ruokaa ja pyydän miehen syömään, joskus taas mies tekee meille jotain. Mutta tärkeintä on oma rauha. En sopeudu enää toisen kanssa asumiseen, kun lapsetkin ovat maailmalla. En kestä ajatusta siitä, että joutuisin taas joustamaan muiden takia, johan sitä 30 vuotta kestikin. Ja kokemus kertoo, että se olisin minä joka joustaa, huomioi miehen ja tyytyy kompromisseihin. Ei kiitos enää. Näin on hyvä.
Yksinhuoltajat ovat aika usein seuraavissa kategorioissa:
- alun perinkin jännämiehen kelkkaan lähteneet, jolle ovat kelvanneet pyykin pesijäksi ja panoalustaksi, kunnes on löytynyt kivempi/rikkaampi/nätimpi
- ihan kunnon miehen prinsessa&prinssiunelmissaan pellolle laittaneet. Kun prinssi ei olekaan vienyt aina *****-ravintolaan Porschella, hän on saanut lähteä
- pikkuisen kevytkenkäiset, joita p*llu on vienyt samalla tavoin kuin k*lli useita miehiä. Lisäksi liian hölmöjä huolehtimaan ehkäisystä kännissä tai huumassa.
- itselliset naiset, joille mies on kelvannyt pelkästään siemenen antajiksi. Näitä on kuitenkin aika pieni osa