Lue keskustelun säännöt.
IL: Näkökulma: En haluaisi asua miesystäväni kanssa sekuntiakaan kaksin
17.06.2024 |
Oma talo, taajamassa, kahdestaan kumppanin kanssa. Väitän, että tällainen ratkaisu suistaisi elämäni pikavauhtia turmioon, Anniina Nikander kirjoittaa
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/ae9f52a0-d028-424f-bdae-bbb…
Tällaiseen ollaan ilmeisesti menossa. Miestä ei kaivata kuin maksamaan ravintolalasku ja mahdollisesti siittämään lapsi. Mielellään vielä useampi mies. Yksi kumppani on tylsä ja siihen kyllästyy nopeasti.
Kommentit (90)
Suhteiden muodostuksessa on lisääntynyt tinder-ilmiö. Eli pinnalliset kertakäyttösuhteet, joiden arvo ei ole siinä että tutustuu kunnolla toiseen, vaan ne ovat juuri sitä että "toi näyttää hyvältä" ja "onkohan se hyvä sängyssä". Niissä ei ole mitään syvyyttä. En ihmettele, jos sellaiseen tottunut ei halua ajatella yhdessä arjen jakamista, saati sitten perheen perustamista.
Sen vastakohta on se, että tutustuu hyvin, ystäväystyy sen oman kumppanin kanssa. Jakaa ihan oikeaa arkea, on yhteisiä haaveita tulevaisuudesta mitä tavoitella yhdessä. On muitakin tunteita kuin pelkkää ulkonäköön tai sukuelinten hinkkaamiseen perustuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on noin 160000 yksinhuoltaja äitiä. Moni valinnut miehen vain siittäjäksi. Mies on nykyään rasite naiselle ja nainen pärjää yksinkin.
Itse valitsin miehen kumppaniksi elämään. Kun lapset syntyivät, mieheltä alkoi unohtua kumppanuus ja lopulta lapset, koti ja rahanansaitseminen olivat kaikki minun työsarkaani yksinoikeudella, kun mies näiden sijaan sivusuhteili. Taisin olla pelkkä kohtu ja miehen jälkikasvun elättäjä ja kasvattaja ex-miehelleni.
Tämä on kyllä valitettavan yleistä, halutaan naisesta vaan lastenkasvattaja, seksikumppani ja elintason parantaja. Ne lapset tai vaimon hyvinvointi ei oikeasti kiinnosta, ne pitää vaan olla statuksen vuoksi.
Jos Iltalehden jutun nainen haaveilee kommuunielämästä, pitäisikö täällä joidenkin mielestä hänen kuitenkin muuttaa miesystävän kanssa kaksistaan yhteen, jotta miesystävällä olisi parempi mieli?
Mitä artikkelissa sitten on? Kaksi miestä vai?
Vierailija kirjoitti:
Mitä artikkelissa sitten on? Kaksi miestä vai?
Minä ymmärsin että kyse oli kommuunielämästä eikä edes mistään monisuhteisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin artikkelin näkökulman. Itse en luultavasti muuta enää kenenkään kanssa yhteen. Yhteenmuuttoa ei tarvitse edes harkita, jos jommallakummalla on vielä kotona asuvia lapsia. Aikoinaan muutin suoraan lapsuuden kodista kumppanin kanssa yhteen ja eron jälkeen olen jakanut kodin lasten kanssa vuoroviikoin. Haluan kokea sen vaiheen, että aikuisena asun omassa kodissa ja yksin.
Mä olen nyt siinä vaiheessa. Eräs mies käy kylässä ja asuu lapsineen muualla.
Onko kivaa?
Vierailija kirjoitti:
Anniina ei vaan pidä miesystävästään. 💔
Jaxuhalit ä m m ä l l e. LOL :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksin on kiva asua. Miten tämäkin nyt voi olla ongelma jollekin mielensäpahoittajalle?
Olin ikäpolveni poikkeusyksilö: en halunnut miestä siittäjäksi, yh-äiteys=täysi mahdottomuus, feminismi=täysi mahdottomuus, avoliitto=täysi mahdottomus yms... Minusta tuli yhteiskuntamme hylkiö=???!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asunut koko aikuiselämäni yksin kunnes nyt muutin alle vuosi sitten yhteen poikaystäväni kanssa. Alkaa pikkuhiljaa kadottamaan, olisi pitänyt vain jäädä omaan asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Olin ikäpolveni poikkeusyksilö: en halunnut miestä siittäjäksi, yh-äiteys=täysi mahdottomuus, feminismi=täysi mahdottomuus, avoliitto=täysi mahdottomus yms... Minusta tuli yhteiskuntamme hylkiö=???!!!
Et siis muuttanut yhteen tai tehnyt lapsia miehen kanssa? Ei kai tuossa mitään normaalista poikkeavaa. Jos taas olet naimisissa ja lapsia niin ei siinäkään ole, mutta yh-äidiksi saatat silti päätyä halusit tai et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muuta enää yhteen yhdenkään miehenpuolen kanssa. Se on nähty. Muutin exän kanssa yhteen suoraan lapsuudenkodistani, en ole siis ikinä asunut yksin. Nyt kun lapset ovat muuttamassa omilleen, on mun aika elää omaa elämää, en passaa enää ketään. Miesystävä toki haluaisi, syitä voi vain arvailla. Vakuuttaa kyllä, ettei hae musta kodin hengetärtä, mutta tiedän, että siihen se johtaisi ja sitä en halua.
Miksi haluaisin sotkevaa, sukupuolitauteja kotiin tuovaa super syöppöä kotiini?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onpa taas kamalaa jos joku haluaa asua yhdessä kavereittensa kanssa. Vaikka olisi parisuhteessa.
Kaksin ollaan asuttu puolison kanssa kohta 30 vuotta josta n 25 vuotta omassa pikku ok-talossa. Parasta aikaa elämässäni.
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisin sotkevaa, sukupuolitauteja kotiin tuovaa super syöppöä kotiini?
Mietipä miksi vedät puoleesi tuollaisia? Kun niitä muitakin miehiä on olemassa vaikka kuinka paljon.
Vierailija kirjoitti:
Kaksin ollaan asuttu puolison kanssa kohta 30 vuotta josta n 25 vuotta omassa pikku ok-talossa. Parasta aikaa elämässäni.
Kateeksi käy. Oma mies ei halua muuttaa yhteen ja mietin joko kommuunia tai miehen vaihtoa.
Vierailija kirjoitti:
Jos Iltalehden jutun nainen haaveilee kommuunielämästä, pitäisikö täällä joidenkin mielestä hänen kuitenkin muuttaa miesystävän kanssa kaksistaan yhteen, jotta miesystävällä olisi parempi mieli?
Ei. Jos jossakin kohtaa hänen ja hänen miesystävänsä välillä tästä tulee erimielisyyttä, voi miesystävä lähteä kävelemään. Mutta eiköhän tuo ole tietoinen, mihin on tullut ryhtyneeksi, kun on alkanut seurustelemaan.
Itsekin viihdyin kommuunissa, siellä asuessani eletyt vuodet olivat elämäni parhaita. Parisuhteen (naisystävän) takia muutin pois. Alamäki on jatkunut siitä asti. Nyt on omakotitalo ja 2 tenavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voimaantunut 2020-luvun nainen ei tarvitse miehiä mihinkään. Miehet ovat patriarkaatti joka muodostaa jatkuvan uhan naisten ja muiden vähemmistöjen ihmis- ja perusoikeuksille.
Aina siihen asti kunnes pitäisi tyhjentää kesämökin huussinsaavi tai syttyisi sota. Armeijaakaan olet tuskin ollut halukas käymään.
Jos miehiä ei olisi, ei olisi sotiakaan. Käykää vaan omat aiheuttamanne sodat ihan itse.
Tai ehkä tämä ei olekaan mikään sukupuolikysymys vaan joillekin ihmisille sopii monisuhteisuus ja toisille ei. Eikä se ole muilta pois jos joku haluaa olla monisuhteinen, eikös se ole vaan kivempi että ne kukasta kukkaan hyppäävät on keskenään ja yksiavioisuutta arvostavat keskenään?