Mikä sinua ärsyttää teidän työpaikan kulttuurissa?

Vierailija kirjoitti:

Se että muut tietää sinun asiat paremmin kuin sinä itse. Akkamaista touhua, vaikka kyseessä pitäisi olla raavaiden miesten linjatyö ja sahanpurun tuoksu.

Huvittavaa kun muut tuntevat sinut paremmin kuin sinä itse ja eivät ole edes kysyneet sinusta mitään.

Minustakin kaikki luulevat automaattisesti, että olen tämän alan ihmisiä ja siitä kiinnostunut vaikka oikeasti ajauduin tänne sattumalta, ilman että on sekuntiakaan kokemusta tai kouutusta tästä alasta, eikä ole kyllä kiinnostustakaan, tulin vain, ettei ex yt-jäljiltä tyttömyys pitkittyisi liikaa.

Vierailija kirjoitti:

On tavallaan helpottavaa lukea siitä, miten yleistä kaverijuorupiirien terrori on työpaikoilla; en ole yksin. Itse kärsin asiasta toistakymmentä vuotta eräässä espoolaisessa opettajainhuoneessa. Nyt eläkkeellä ollessa tosiaan nautin siitä, että mainitut piirit ovat satojen kilometrien päässä ja (sielun)elämäni on voinut normalisoitua. Tosin vieläkin saan takaumia holtittoman narsistirehtorin ja katujengiläisen käytöksen omanneen mielipideveturin "lähentymisyrityksistä".

Sivistystä ja sivistynyttä TYÖPAIKKAkäyttäytymistä toivoisi takaisin. Lienee utopiaa.

Voisi aloittaa siitä, että sinuttelu vaihdettaisiin taas teitittelyyn. Yksityisasioita ja niitä tunteita ei kierrätettäisi ollenkaan työpaikoilla. Johtajilta vakava virkavirhe alaisten privaatteasioista hölöttäminen muulle työyhteisölle, mikään henkkoht kommentointi ja henkinenkään koskettelu sata prosenttiseen pannaan. Työpaikalla ollaan työminänä työtehtävissä, sitten työajan ulkmopuolella on niitä kavereita ja henkilökohtaisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Omien jälkien siivous on monelle hyvin hankalaa. Työn päätteeksi kaikki vaan jätetään pöydälle lojumaan, josta sitten joku muu ne pistää paikoilleen.

Siivoilin aikani työkaverien jälkiä ja palautin työvälineitä paikoilleen kunnes viimeisellä vuokratyöjaksolla tein vain mitä oli työlistalla. En tehnyt mitään oma- aloitteisesti niinkuin ennen varsinkaan iltavuoroissa. Keksin omia juttuja ja toteutin niitä. Ennen lähtöäni kerroin päällikölle kaiken ja hän myönsi että aika rempalleen on laitos mennyt. Toivotin onnea matkaan.

Jatkuva kiusaamisen kulttuuri mikä ilmenee eri tavoilla ja jatkuu usein myös vapaa-ajalla missä ihmisiä maalitetaan julkisilla paikoilla.

Se että naiselta vaaditaan samaa mitä miehiltä. Kyllä naisten pitäisi päästä helpommalla

Sairauspoissaolokäytännöt: Jotkut työntekijät (ne jotka huutavat eniten) saavat omalla ilmoituksella jopa 10 päivää putkeen saikkua (pari päivää kerralla), kun eivät viitsi mennä terveysasemalle tai lääkäriin sairauslomaa hakemaan. Kyseinen käytäntö ei tietenkään toimi kaikille. Jotkut joutuvat hakemaan saikkulapun jopa päivän migreeniin. Että sellaista yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon käytäntöä täällä. Onneksi itselle ei ongelma: haen aina saikkulapun sairaana ollessa niin vältyn epäselvyyksiltä.

Ihmiset käyttävät paljon näitä etukäteen opeteltuja lauseita, jotka ovat vähän kuin jotkut sisustustaulut ja niissä on usein joku 1 tai 2 englaninkielistä sanaa seassa, että se kuulostaa jotenkin hienolta.

Oikeasti kun pitäisi saada asioita eteenpäin ja tilanteet ratkaistua, niin monet keskittyy vain siihen, miltä heidän puheensa kuulostavat.

Ilmaisen ja puoli-ilmaisen työvoiman käyttö. Hommat kaatuu työpaikalla parin koulutetun niskaan ja siinä sivussa vielä huolehditaan näistä kaikenlaisista nenänkaivajista, etteivät seiso päivää sormi nenässä tai loukkaa jotenkin itseään. Sitten alalle koulutettuja ihmisiä on työttömänä, tehtaissa linjastolla, kauppojen kassoilla ja siivoamassa. Onhan se jotenkin kummallista kulttuuria, että alalle koulutetaan ihmisiä useissa oppilaitoksissa, mutta työnantajat ottaa kuitenkin mieluummin sen kouluttamattoman halpatyövoiman

Työkaverina katkera vanha akka jolla elämätöntä elämää edessä ja takana. Ainoa asia joka sillä elämässään tapahtuu on "lapset ja lapsenlapset" niistä riittää tarinaa joka väliin.

Panostaakin niihin sitten 100%. Tunkee itsensä niiden elämään ja vapaa-aikaan. Tekis joskus mieli kysyä että mitä SINUN elämään kuuluu, mutta sitähän ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Työkaverina katkera vanha akka jolla elämätöntä elämää edessä ja takana. Ainoa asia joka sillä elämässään tapahtuu on "lapset ja lapsenlapset" niistä riittää tarinaa joka väliin.

Panostaakin niihin sitten 100%. Tunkee itsensä niiden elämään ja vapaa-aikaan. Tekis joskus mieli kysyä että mitä SINUN elämään kuuluu, mutta sitähän ei ole.

No HÄNEN elämän kuuluu ne lapsenlapset! Mikä siitä tekee vähempiarvoista elämää? 

Mikä huonon käyttäytymisen syy on työpaikoilla, onko kenties  kilpailua, kateutta, omaa epävarmuutta,huono itsetunto, jonka vuoksi pahan puhuminen toisesta työkaverista tuntuu mukavalta . Tervehtiminen vaikka useamnan kerran,  toisten huomioiminen ja kiitoksen sanominen kuuluu hyviin käytöstapoihin, eikö sellaisista tietoa opetettu. Jotkut myös käsittävät tyhmyyttään tai tahallaan  asiat väärin, että tuo katsoi jollakin ilmeellä  nyt siis kiusaa, menenpä sanomaan pomolle että minua kiusataan, saatan päästä parempiin hommiin työpaikalla vaikka osastosihteeriksi vaikka olen hoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työkaverina katkera vanha akka jolla elämätöntä elämää edessä ja takana. Ainoa asia joka sillä elämässään tapahtuu on "lapset ja lapsenlapset" niistä riittää tarinaa joka väliin.

Panostaakin niihin sitten 100%. Tunkee itsensä niiden elämään ja vapaa-aikaan. Tekis joskus mieli kysyä että mitä SINUN elämään kuuluu, mutta sitähän ei ole.

No HÄNEN elämän kuuluu ne lapsenlapset! Mikä siitä tekee vähempiarvoista elämää? 

Katso kun nyt on puhe Työelämästä. se yksityispuoli pitää pitää ERILLÄÄN TYÖelämästä.

Työpaikalleni tuli muutama vuosi sitten uusi työntekijä, joka ensi alkuun vaikutti ihan mukavalta ja tutustuimme puolin ja toisin työporukalla myös vapaa-aikana. Kuherruskuukausi kuitenkin päättyi jo vajaan vuoden kuluttua, kun tämä uusi henkilö ryhtyi vaatimaan esimieheltämme erioikeuksia. Hän vaati mm. palkankorotusta, koska tekee vaativampaa työtä kuin me muut samaa työtä tekevät. Kaikkien ihmeeksi ko. henkilö nimettiin esihenkilöksemme ja väliportaaksi vanhan pomomme ja meidän muiden väliin. Eipä aikaakaan, kun hän vaati jälleen palkankorotusta, koska hän oli esimiesasemassa. Teemme siis kaikki samaa työtä. Sitten alkoivat pomon vierailut työryhmässä, siis sen pomon, joka oli ennen tätä uutta ihmistä ja hänen esimiesasemaansa. Uuden ihmisen mukaan emme olleet hoitaneet työtämme ja kyseenalaistamme hänen esimiesasemansa. Esimerkkejä emme tästä kuitenkaan saaneet. Yhteiset illanviettomme loppuivat kokonaan tähän, koska epäreiluudentunne oli nyt päällimmäisenä. Keskustelua ei voitu käydä, koska tämä uusi esihenkilömme ei sitä halunnut ja marssi heti pomon puheille, jos jotakin epäkohtia olisi pitänyt hoitaa. Sitten alkoi epämääräinen uhkailu, missä tämä uusi esihenkilö kertoi, ettei hänellä ole enää meidän kanssamme mitään muuta tehtävissä kuin jäädä sairauslomalle vitkuttelumme ja muiden aiheuttamiemme ikävyyksien vuoksi. Mitään esimerkkiä näistä väärinteoistamme emme kuitenkaan saaneet, mutta syyllistäminen jatkui samoin kuin hänen valheensa pomollemme.

Seuraava hänen siirtonsa oli kertoa pomolle, että olemme "kusipäisiä" alaisia ja jostain syystä hän halusi helpotusta esimiesasemaansa. Se oli sikäli onnekasta, että saimme vanhan pomomme takaisin ja luottamus alkaa taas pikkuhiljaa palata työryhmään ja meidänkin huomiomme tilanteesta on tullut kuulluksi. Pomo on ollut yhteydessä ko. henkilön entiseen työpaikkaan, josta hän on lähtenyt suurinpiirtein samanlaisten ongelmien vuoksi. Hän oli hankkiutunut esimiesasemaan ja sen jälkeen haukkunut alaisensa ja rikkonut työyhteisön. Toivottavasti meillä pystytään vielä korjaamaan tilanne ja tämä kaikkia parempi täti löytää uuden työpaikan. Näin paljon voi yksi ihminen vaikuttaa ilmapiiriin, työoloihin ja tuottavuuteen. Täysin sokeana omille virheilleen ja ymmärtämättä oman toimintansa seurauksia voi rikkoa hyvin työilmapiirin kokonaan 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuppikunnat ja pskanjauhaminen muista. Oikeasti ihan käsittämätöntä millaisia läyhääjiä aikuiset ihmiset voikaan olla.

Olen välillä kuunnellut ihmeissäni, kun koulutetut, korkeissa asemissa olevat ihmiset puhuvat muista työntekijöistä pahasti, siis tyyli on täysin sama, mikä tällä sivustolla.

Tuossa tulee ehkä sellainen tyhmyys tiivistyy kun on se oma kuppikunta porukka keskenään, mutta outoa tämä, että porukan paras ja kovin jätkä on se joku pystyy eniten haukkumaan jotain "huono" tai "outoa" työntekijää???

           Kouluja käyneet ovat yhtälailla törkeitä käytökseltään, kuten muutkin. Koulutus ei ole tae hyvälle käytökselle.

Vierailija kirjoitti:

Omien jälkien siivous on monelle hyvin hankalaa. Työn päätteeksi kaikki vaan jätetään pöydälle lojumaan, josta sitten joku muu ne pistää paikoilleen.

On todella p erseestä, että jotkut siivoavat marttyyrimäisesti ja irvistellen toisten jälkiä. Se huonontaa ilmapiiriä ja on erittäin typerä ja turha syy siihen. 

Miksi on niin mahdotonta opetella siihen, että johto määrittelee millainen siisteystaso missäkin pitää olla ja sen hyväksyminen, ettei työpaikka ole kotisi vaan jokainen ihan aidosti joko pitää huolen vain omista velvollisuuksistaan. Tai sitten siivoaa toisen puolesta, mutta vain koska HALUAA AUTTAA, eikä pitkin hampain. Ja jos siisteys on oikeasti ongelma, niin pomolle kertomaan eikä työkaverin perässä kulkien naama norsunv:llä. 

Vierailija kirjoitti:

Se ihmeellinen teatteri mitä monet vetää eli naamatusten ollaan niin supersosiaalisen maireita ja mielinkielin pulputtamassa joutavuuksia vaikka ihan normaali tervehtiminen riittäisi ja sitten selän kun kääntää niin irvistellään vuoron perään kaikille.

Miksi ei voi olla ihan vaan normaali? Sanoa aamulla tavallisesti huomenta ja illalla heippa.

Tuo kuvailemasi teatteri on ainoa keino selviytyä työelämässä. Nuorempana jaksaa ehkä vielä jeesustaa ja uskoa parempaan, mutta vuosikymmenten kuluessa oppii, että helpoimmalla pääsee, kun puhuu tasaisesti paskaa kaikista. Terveisin täti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omien jälkien siivous on monelle hyvin hankalaa. Työn päätteeksi kaikki vaan jätetään pöydälle lojumaan, josta sitten joku muu ne pistää paikoilleen.

On todella p erseestä, että jotkut siivoavat marttyyrimäisesti ja irvistellen toisten jälkiä. Se huonontaa ilmapiiriä ja on erittäin typerä ja turha syy siihen. 

Miksi on niin mahdotonta opetella siihen, että johto määrittelee millainen siisteystaso missäkin pitää olla ja sen hyväksyminen, ettei työpaikka ole kotisi vaan jokainen ihan aidosti joko pitää huolen vain omista velvollisuuksistaan. Tai sitten siivoaa toisen puolesta, mutta vain koska HALUAA AUTTAA, eikä pitkin hampain. Ja jos siisteys on oikeasti ongelma, niin pomolle kertomaan eikä työkaverin perässä kulkien naama norsunv:llä. 

Täysin samaa mieltä. Meillä on töissä nainen, joka pilaa jokaisen kahvihuonehetken valittamalla muiden käytöksestä tyyliin: Nythän me kaikki pesemme omat astiamme, koska olemme aikuisia ihmisiä tai me olemme kaikki aikuisia ihmisiä, joten tänään siivoamme jälkemme tai tänään käyttäydymme kuin aikuiset ihmiset ja korjaamme jälkemme. Siis saamarin alentuvaan tyyliin jatkuvasti ja hän on samanalinen rivityöntekijä kuin me muutkin. Mutta jos häneltä jää kuppi pesemättä, se johtuu kiireestä ja on oikeutettua.

Se kuinka joitakuita suositaan muiden kustannuksella. Tätä on alkanut tapahtumaan omalla työpaikallani aika paljon. Toinen työpaikka on haussa tämän ja monen muunkin alaspäin menneen asian vuoksi.

Se että samaa työtä tekeville ihmisille on kirjoittamattomat eri säännöt vaikka virallisesti kaikille on samat säännöt. Tämä tekee joidenkin ihmisten työstä helpompaa ja toisten työstä raskaampaa.

Vierailija kirjoitti:

Sairauspoissaolokäytännöt: Jotkut työntekijät (ne jotka huutavat eniten) saavat omalla ilmoituksella jopa 10 päivää putkeen saikkua (pari päivää kerralla), kun eivät viitsi mennä terveysasemalle tai lääkäriin sairauslomaa hakemaan. Kyseinen käytäntö ei tietenkään toimi kaikille. Jotkut joutuvat hakemaan saikkulapun jopa päivän migreeniin. Että sellaista yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon käytäntöä täällä. Onneksi itselle ei ongelma: haen aina saikkulapun sairaana ollessa niin vältyn epäselvyyksiltä.

En asu Suomessa ja asuinmaassani on eri käytäntö mikä tulee sairaspoissaoloihin. Olen aina ihmetellyt Suomen käytäntöä että pitää olla saikkulappu joka sairaudesta. Miten lapun voi edes hankkia jos on paha oksennus ja ripulitauti päällä? Tai migreenikohtaus ja oksentelua? Ihan mielenkiinnosta kysyn.