Mikä sinua ärsyttää teidän työpaikan kulttuurissa?

Ensimmäisessä oikeassa työpaikassani oli kulttuurissa vikaa monessakin mielessä. Kyseessä keskisuuri yritys, jonka oli perustanut kaveriporukka. Perustajat häärivät siellä edelleen tiiminvetäjinä, mutta minkäänlaista ihmisten johtamisosaamista kellään heistä ei ollut. Olivat myös palkanneet yrityksiin kavereitaan tai lähisukulaisiaan, joiden suhteen sama homma. Ylipäänsä siellä oli paljon tyyppejä, jotka eivät olleet kovinkaan hyviä työssään. 

Palkatkaan eivät olleet monilla hääppöiset eikä korotusta saanut, vaikka minäkin sitä useasti pyysin. Eräs perustajista totesi kerran minulle ja työkaverilleni firman kesäpäivien jatkoilla, että "Ehkä palkka ei ole niin hyvä, mutta tämä on monille se eka työpaikka, josta saa tärkeää kokemusta uralle. Jos palkka ei kelpaa, niin aina voi lähteä". Tuossa paikassa porukkaa tosiaan tuli ja meni jatkuvasti, ja jotkut saivat lähtöpassit todella oudoista syistä.

Firman pikkujouluissa ja muissakin bileissä johtavassa asemassa olevat tyypit perustajia myöten iskivät nuoria työntekijätyttöjä. Ei varmaan tarvitse edes sanoa, että näistä miehistä suurin osa oli parisuhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä sisältää toksinen työpaikkakäytös ?

Tätä minäkin mietin. Mitähän tuolla oikein tarkoitetaan? Ja kenen näkökulmasta?

Onko se sitä, että vaaditaan kaikilta yltiöpositiivisuutta ja laumahenkeä? Pidemmälle vietynä, joissakin työpaikoissa toksinen johtaja vaatii hovilta mielistelyä.

Vai onko toksisuus sittenkin sitä jos joku esittää oman kriittisen mielipiteensä eikä suostu kieli ruskeana lipomaan johtajaa? 

Niinpä niitä on. Lisäksi vielä ärsyttää, kun  on palaveri, niin niistä ei tehdä mitään muistiinpanoja ja jos olet poissa tuolloin, niin et tiedä mitään sovituista asioista  ja vielä puhutaan pienellä porukalla eikä yhdessä. Kaikki touhuaa oman mielensä mukaan. Kuitenkin ollaan lasten kanssa tekemisissä, niin tiedon kulku ja saaminen olisi aiheellista. Olen tästä ssnonut monta kertaa, mutta mitään ei tapahdu. 

Loputon näennäinen kehittäminen joka ei johda mihinkään. Todellinen kehittäminen tehdään oikeiden töiden ohessa. Silti ensin mainittu on se, josta palkitaan. 

Vierailija kirjoitti:

Niinpä niitä on. Lisäksi vielä ärsyttää, kun  on palaveri, niin niistä ei tehdä mitään muistiinpanoja ja jos olet poissa tuolloin, niin et tiedä mitään sovituista asioista  ja vielä puhutaan pienellä porukalla eikä yhdessä. Kaikki touhuaa oman mielensä mukaan. Kuitenkin ollaan lasten kanssa tekemisissä, niin tiedon kulku ja saaminen olisi aiheellista. Olen tästä ssnonut monta kertaa, mutta mitään ei tapahdu. 

Muut eivät ilmeisesti koe kokousmuistioita tarpeellisiksi? Muistionhan ei tarvitse olla kovin yksityiskohtainen, mutta ainakin olisi hyvä kirjoittaa, mitä on sovittu. Mitä jos aloitat muistioitten pitämisen? Ilmoitat, että alkuun voit olla se, joka kirjoittaa. Jos se käy liian raskaaksi, niin tuskin muistioitten kirjoittaminen siihen loppuu, vaan tulee kiertävät vuorot.

Liian suuret palkat 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erilaiset arvot joidenkin työkamujen kanssa esim työtä tai asiakkaita kohtaan. Huono itsensä johtaminen joillakin työkamuilla=asioita ei hoideta ajallaan,  vaan jätetään roikkumaan, jolloin niiden hoito saattaa myös unohtua tmv.

Juuri nuo erilaiset arvot. Minua on ammatillisena opettajana aina ärsyttänyt, kun työyhteisössä on heitä, jotka jättävät asioita roikkumaan. Opiskelijat kyselevät tehtävistään palautetta, jopa kuukausi sitten palautetuista. Jos minä annan opintotehtävän, annan sille aina selkokielellä palautusajan, mihin mennessä se pitää olla palautettu. Viikon kuluessa arvioin kaikki tehtävät ja merkitsen suorituksen. Jos opiskelija ei saa tehtävää läpi, merkitsen: täydennettävä ja kirjoitan palautteen, mitä pitää lisätä tai korjata ja annan uuden palautusajankohdan, jonka merkitsen omaan kalenteriin muistiin. Käyn jälleen viikon sisällä sen tark

Tässä esimerkki opettajatyypistä, joka on työyhteisössä hyvin raskas. En ole kuullut oppilaitoksesta, jossa olisi viikon määräaika tehtävien palautukselle. Edes kahden viikon määräaikaa ei useimmissa ole. Mutta tämä opettajatyyppi keksii itse tällaisia määräaikoja itselleen ja alkaa sitten soveltaa niitä kollegoihinkin.

On hyvä palauttaa tehtävät kohtuuajassa opiskelijoille, mutta aina ei pysty. Itseään ei pidä uuvuttaa työllä eikä monikaan oppiaine ole niin mekanistinen, että oppimista voisi mitata helposti tehtävin ja kokein, jotka on nopeasti arvioitavissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teennäinen tiimihenki. Kerran vuodessa vapaa-ajalla yhteinen illanvietto jonkun lätkämatsin tms. merkeissä, jossa kenelläkään ei ole kivaa ja kaikki haluaa vaan kotiin. Oikeesti kukaan ei tykkää toisistaan mutta jostain syystä on pakko esittää niin. Mietin joskus että kenelle me oikein esitetään? Ei täällä toimistolla ole muita kuin me.

Hitsi! siis palkkaa siitä että käy katsoo lätkämatsin! Kelpais!

Mieluummin ne paskoihin tiimipäiviin ja muuhun pakotettuun työkaverien kanssa hengaukseen laitetut rahat ottaisi palkankorotuksena. Kyllä mulle kelpaisi vaikka pienikin palkankorotus, sanotaan 30e kuussa, ja vastineeksi ei mitään tiimihengailuja ja ei muita juhlia työvuoden aikana kuin pikkujoulut, ja ei myöskään mitään toimistohedelmiä tms. millä yritetään houkutella toimistolle etätöistä.

En tiedä miten managerien ja HR-muijien on niin vaikea ymmärtää, että arvostan 1) omaa aikaani sekä 2) jokaista lisäeuroa, jonka voin saada. Tiimihengailut ja muu pakotettu toiminta vie minulta pois sekä kohtaa 1 että kohtaa 2.

M43

Se ettei kukaan osaa käyttää possessiivisuffikseja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että nuoret naiset nähdään uhkana

Meidän miesvaltaisessa firmassa työpaikan nuori nainen raportoi suoraan firman omistajalle kun kuuli muiden työntekijöiden puhuvan kriittiseen sävyyn työnantajasta

Eikös se ole vain hyvä, että palaute menee sinne minne sen kuuluukin. Eihän ne asiat muuten koskaan muutu. Meillä taas on se ongelma, että isossa firmassa se kriittinen sävy ei yllä sinne ylös asti vaikka kuinka yrittää huutaa. Saisi joku pomon sukulaistyttö tulla kyllä harjoitteluun meille, niin josko sitä sitten saisi äänet täältä ruohonjuuritasoltakin kuuluviin!

No ei tässä mikään muuttunut mutta työnantajaa ihan aiheesta kritisoineet konkarityöntekijät joutuivat puhutteluun. Ja todetaan vielä että nämä puhuivat asiasta ihan keskenään ja tämä vasikkatyttö salakuunteli

Parempaan suuntaan on työpaikkakulttuuri mennyt. Sen huomaa mm. taukohuoneen ilmapiiristä, nauru raikaa enemmän ja jutellaan hyväntuulisesti  eikä vain möllötetä mykkinä puhelimilla.

Meidän alalla kovin sulkeutuneet tai umpimieliset tyypit ei yleensä montaa vuotta viihdy. Se tyyli ei oikein toimi myöskään suhteessaan asiakkaisiin. Enkä tarkoita mitään kummin kaiman vkl-kuulumisten kertomista, vaan rohkeutta ilmaista itseään, vuorovaikutusosaamista, joka alkaa tervehtimisestä.

Vierailija kirjoitti:

Se ettei kukaan osaa käyttää possessiivisuffikseja.

He eivät omista taitoa käyttää niitä

Kännäämiseen ja pilluvakoon liittyvät vitsit sekä jatkuva valittaminen ruokatauolla. 

... kuin pientä eläintä, kun on esimies vaihtunut ja tämä uusi on sellainen, että ei kestä mitään muuta kuin positiivista hypetystä. Ei pysty ottamaan kritiikkiä vastaan ollenkaan. Vähättelee vaan jos sanoo jostain. ja kääntää jotenkin ovelasti koko jutun sen syyksi, joka uskaltaa tuoda asian esille, että se tyyppi nyt vaan on negatiivinen ja siitä johtuu kaikki. Alkuun oli kiva, kun oli uusi karismaattinen johtaja ja sellaista positiivista tunnelmaa, mutta nyt tämä menee jo liiallisuuksiin. 

Vierailija kirjoitti:

Se, että minulle voidaan v*ttuilla "läpän" varjolla, mutta sitten kun sanon samalla mitalla takaisin, niin porukalla itketään, että ei niin voi sanoa.

Olet kenties ottanut läpänheiton vähän liian vakavasti ja vastannut kohtuuttomasti. Et siis samalla mitalla, koska muutkin ovat siihen puuttuneet.

Nykyisessä ei mikään. Taakse jääneissä niin paljon paskaa, ettei jaksa muistella. 

Änkyröinti eli kaikkien uudistusten vastustaminen. Vielä, kun ne oli jo sisäänajettu onnistuneesti, jaksettiin jupista, miten vanha systeemi oli parempi. No ei ollut. 

Kaikenlainen jätkäily

Vierailija kirjoitti:

Niinpä niitä on. Lisäksi vielä ärsyttää, kun  on palaveri, niin niistä ei tehdä mitään muistiinpanoja ja jos olet poissa tuolloin, niin et tiedä mitään sovituista asioista  ja vielä puhutaan pienellä porukalla eikä yhdessä. Kaikki touhuaa oman mielensä mukaan. Kuitenkin ollaan lasten kanssa tekemisissä, niin tiedon kulku ja saaminen olisi aiheellista. Olen tästä ssnonut monta kertaa, mutta mitään ei tapahdu. 

Ja sellaisiakin palavereja järjestetään, joissa ei ole edes asialistaa. Koollekutsuja avaa palaverin tyyliin "mistäs tänään puhuttais". Miksi firmaan palkataan ihmisiä, jotka yrittävät keksiä itselleen tekemistä, että näyttäisi, että tekevät palkkansa eteen jotakin. Ja nämä kuvittelevat, että kaikilla on aikaa istua tällaisissa turhissa palavereissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä niitä on. Lisäksi vielä ärsyttää, kun  on palaveri, niin niistä ei tehdä mitään muistiinpanoja ja jos olet poissa tuolloin, niin et tiedä mitään sovituista asioista  ja vielä puhutaan pienellä porukalla eikä yhdessä. Kaikki touhuaa oman mielensä mukaan. Kuitenkin ollaan lasten kanssa tekemisissä, niin tiedon kulku ja saaminen olisi aiheellista. Olen tästä ssnonut monta kertaa, mutta mitään ei tapahdu. 

 

Ja sellaisiakin palavereja järjestetään, joissa ei ole edes asialistaa. Koollekutsuja avaa palaverin tyyliin "mistäs tänään puhuttais". Miksi firmaan palkataan ihmisiä, jotka yrittävät keksiä itselleen tekemistä, että näyttäisi, että tekevät palkkansa eteen jotakin. Ja nämä kuvittelevat, että kaikilla on aikaa istua tällaisissa turhissa palavereissa.

Voi joskus toimiakin. Se antaa mahdollisuuden kuulla ja käsitellä asioita, jotka ovat pinnalla, mutta jotka jäisivät pinnan alle esityslistamonologi-palaverissa.

Joku aiemmin kritisoi opettajatyyppiä, joka on raskas, kun viikon kuluessa antaa tehtävistä palautteen. Meillä on ammattikorkeakoulussa 2 viikkoa aikaa viimeisen palautuspäivän jälkeen arvioida tehtävä ja laittaa suoritusmerkintä. Itse yritän arvioinnit tehdä mahdollisimman nopeasti, jopa alle viikossa. Tämä johtuu ihan siitä, ettei opintopisteitä kerry, jos opinnot eivät etene määräajassa. Milloin tahansa voi esim. Kela tai te-palvelut pyytää todistuksen opintojen etenemisestä. Silloin se tulostetaan juuri sillä päivämäärällä ja suoritukset on sen päivän mukaisia.

Sinulla on vanhentunut käsitys, jos luulet, että opettaja ammattikorkeakoulussa tai vaikkapa ammatillisessa oppilaitoksessa voi milloin tahansa arvioida opintojakson. Minä annan aina tehtävät heti, kun opintokokonaisuus alkaa. Niillä on viimeinen jättöpäivä, joka on opintojakson lopussa, ja siitä 2 viikon kuluessa ne on arvioitava. Osassa opintoja voi olla myös tentti, ja tentin arvosanan saa myös 2 viikon kuluessa, tämä on ihan meidän työohjeissa. Poissa on ne ajat, jolloin opiskelija opiskeli ja opintoja kirjattiin lukukauden lopussa.

Ei kyse ole opettajan raskaasta tyypistä, vaan siitä, että opiskelijan opintosuoritukset pitää olla ajallaan arvioitu ja merkitty. Luulen, että lukiossa on myös sama, että kun koeviikko loppuu, 2 viikon sisällä opettajan pitää merkitä suoritukset. En toki ole itse lukiossa ollut koskaan, mutta oletan, että kun siellä on nykyisin 5 periodia vuodessa, eiköhän jokaisessa periodissa ole se dead line, mihin mennessä opettajan pitää arviointi merkitä Wilmaan. Se ei ole sama päivämäärä, jolloin opiskelija sen suorituksen näkee järjestelmästä, koska sitä voidaan hallinnoida organisaation taholta, milloin opintosuoritus näkyy Pepissä tai Wilmassa tai missä tahansa järjestelmässä. Pepin opintosuoritusote on virallinen asiakirja siitä, että opinnot etenevät ja opintopisteet kertyvät. Opettajan työtä on suunnitella ja aikatauluttaa oma työnsä siten, että hän pystyy antamaan arvioinnit sovitussa aikataulussa, eikä kuukauden päästä siitä. Tämä ei tarkoita sitä, että jos viimeinen mahdollinen palautuspäivä on vaikkapa 30.3. ja opiskelija palauttaa vaikkapa 17.3., niin hän saisi arvioinnit ja palautteet kahden viikon sisällä siitä kun palautti. Se tarkoittaa nimenomaan sitä, että opiskelijan tehtävä on arvioitu ja palaute annettu sekä suoritus merkitty 2 viikon kuluessa viimeisestä palautuspäivämäärästä (tai opintojakson päättymisestä).