Alan tajuta, etten saa koskaan kumppania eikä se vain "ilmesty kun sitä vähiten odottaa"

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiinnosta pohdin kun tämäkin keskustelu täyttyy näillä tasoteoriakommenteilla. Mikä on ajanut teidät tukeutumaan tuohon teoriaan? Onko jokin mennyt pieleen rakkauselämässä vai? En ollut koskaan ajatellutkaan asiaa ennen kuin luin siitä netistä, ja omalla kohdallani se on aika yhdentekevä asia, ei sellainen jonka analysoiminen itseni tai muiden kohdalla olisi jotenkin merkittävää, ei oikein anna mitään. 

En minä tasoteoriaan sen kummemmin tukeudu, se on vain yksi tapa tarkastella pariutumista. Olen tuonut esille keskustelussa muitakin pointteja kuin sen.

Mulla tipahti ihan taivaalta, juurikin hetkellä jolla olisin kaikkein vähiten uskonut! Ihan yhtäkkiä se vaan saapui, just kun vähiten uskoin ja odotin. Nyt ei voi muuta miettiä kun häntä,rakasta. Ei tinderistä jne mitään tullut,hirveitä paikkoja. Eli ehkei kaikilla näin,mutta joillain juurikin niin. Käyn paljon erilaisissa paikoissa mistä muutenkin ystäviä löytynyt myös. Kai sinäkin?

Vierailija kirjoitti:

Itse en odota enää oikein mitään. Ei halunnut kukaan tutustua lukiossa tai amiksessa tai töissäkään. Baareissa on vaan saanut: "ootan ystäviä", "mee pois", "mul on jo poikaystävä", "painu v*ttuun" jne. Töissä tai harrastuksissa kyllä tulee juttuun naisten kanssa, mutta ovat jo varattuja joten se siitä tai sitten ei vaan herää mitään. Deittisovellukset, no tyhjän saa kysymättäkin...

En mä oikein enää tiedä mitä pitäisi tehdä. Täytyy kait tyytyä halityynyihin, että sais joskus jotakin halata.

Mies kolmissakymmenissä.

Miten laaja ystäväpiiri sinulla on? Onko sinulla naisia ja miehiä ystävinä?

Usein tällaisissa tilanteissa heistä voi olla yllättävästi apua, erityisesti naisista. 

Jotkut miehet valittavat siitä, että heidät on friendzonetettu. Mutta jos nainen ihan vilpittömästi haluaa olla miehen ystävä (eikä vain sano noin, että mies lähtisi kävelemään), he ovat kaikkein hyödyllisimpiä henkilöitä kumppanin etsinnässä. Monilla naisilla on laaja ystävä- ja kaveripiiri, usein naisvoittoinen, tietenkin. Ja epäilemättä naisen kavereissa voisi olla kiinnostavia sinkkunaisia, jotka etsivät seuraa.

Jos ystävystyy useiden naisten kanssa, ja viettää heidän kanssaan aikaa, he ovat todella hyödyllistä seuraa. He pystyvät arvioimaan usein aika hyvin sen, olisiko hänellä ystävä/kaveripiirissään naisia, jotka sopisivat ko. miehen kanssa yhteen. Heiltä voi ihan kysellä heidän kaveripiiristään. Ja jos nainen on parempikin kaveri, hän saattaa mielellään olla esim. järkkäämässä sokkotreffejä.

Tämän sanon siis ihan kokemuksesta, olen löytänyt useampiakin naisia nimen omaan kaverinaisten kautta. Joten ystävä/kaveripiirin laajentaminen naisiin on usein todella toimiva veto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en odota enää oikein mitään. Ei halunnut kukaan tutustua lukiossa tai amiksessa tai töissäkään. Baareissa on vaan saanut: "ootan ystäviä", "mee pois", "mul on jo poikaystävä", "painu v*ttuun" jne. Töissä tai harrastuksissa kyllä tulee juttuun naisten kanssa, mutta ovat jo varattuja joten se siitä tai sitten ei vaan herää mitään. Deittisovellukset, no tyhjän saa kysymättäkin...

En mä oikein enää tiedä mitä pitäisi tehdä. Täytyy kait tyytyä halityynyihin, että sais joskus jotakin halata.

Mies kolmissakymmenissä.

Miten laaja ystäväpiiri sinulla on? Onko sinulla naisia ja miehiä ystävinä?

Usein tällaisissa tilanteissa heistä voi olla yllättävästi apua, erityisesti naisista. 

Jotkut miehet valittavat siitä, että heidät on friendzonetettu. Mutta jos nainen ihan vilpittömästi haluaa olla miehen ystävä (eikä vain s

Tämä on hyvä neuvo. Lisäksi naisiin tutustuminen auttaa myös muuten toimimaan naisten kanssa, sama pätee naisiinkin.

Monilla täällä nimittäin tuntuu olevan outoja oletuksia vastakkaisesta sukupuolesta. Samanlaisia ihmisiä tässä kuitenkin ollaan kaikki, vaikkakin eri sukupuolta. 

Et sinä mitään mieshirviötä halua elämääsi pilaamaan. Usko pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikille ei se seksi ole niin merkityksellistä, että se kaataisi muuten hyvä bän suhteen. Esim. itselleni seksi on jokseenkin yhdentekevää. Aivan sama onko sitä vai eikö ole. Mielestäni nykyaikana sitä korostetaan liikaa. Eli ennenkaikkea kannattaa tuntea itsensä ja se mitä haluaa ja arvostaa.

Minusta seksuaalisen yhteensopivuuden merkitystä korostetaan jopa liian vähän. On täysin ok, ettei halua seksiä tai että pitää sitä toisarvoisena tai yhdentekevänä. Mutta silloin suhde toimii vain, jos myös kumppani ajattelee samoin. Myös siihen pitäisi ymmärtää kiinnittää enemmän huomiota, sopiiko seksuaaliset mieltymykset yhteen.

 

Mulla on seksistäkin niin vähän kokemusta (eikä mitään kokemusta seksistä rakastuneena)

Miksi olet alkanut tapailla näitä miehiä, jos et ole ollut heihin rakastunut? Kuulostaa, että olet hankkinut itsellesi traumatisoivia kokemuksia seksin saralla suostuessasi siihen, vaikket ole halunnut. Myös miehille se on ehkä ollut traumaattista, jonka he ovat purkaneet sinuun. He ovat kokeneet epäonnistumista, kun et ole nauttinut. 

Noita asioita pitäisi varmaan käsitellä ammattilaisen kanssa miksi olet kokenut moista henkistä pakkoa olla samanlainen kuin muut (?) ja hakeutumalla väkisin tilanteisiin, joissa et olisi halunnut oikeasti olla. Onko samanlaista kuviota myös muuten elämässäsi?

Monista sinkkujen kertomuksista täällä saa vaikutelman, että perimmäinen ongelma on oikeasti muualla kuin pariutumisessa. Ennen kuin sitä voidaan käsitellä, pitäisi käsitellä ne muut ongelmat, sillä pariutuminen alkaa ihan tavallisista ihmissuhdetaidoista ja itsetuntemuksesta.

Itse näen vanhemmiten pariutumisen eräänlaisena pelinä, jota pelatakseen on pitänyt oppia säännöt ja harjoitella. Suurin osa opiskelee nuo asiat jo teini-ikäisenä ja toimii täysin vaistonvaraisesti (esimerkiksi hahmottaa mihin kohtaan kysyntää itse sijoittuu tasoteoriassa). Mutta se ei onnistu, ellei ole riittävän vahvoja omia rajoja ja kykyä ilmaista tahtoa, kykyä kuunnella ja tulkita muita ilman että omat traumat vaikuttavat siihen liikaa niin ettei toinen tule lainkaan kuulluksi. 

Epäonnistuminen kuuluu pariutumiseen. Kaikki ovat saaneet pakkeja, ne kaikkein suosituimmatkin. Toinen asia, joka näyttäisi yhdistävän täällä asioista ongelmina kirjoittelevia on se, että he vatvovat epäonnistumista, koska se on ollut liian traumaattista sen sijaan, että koettaisivat ymmärtää asiaa laajemmin kuin itsensä kannalta .Siis analysoida mikä meni pieleen. Ja siinä palsta periaatteessa voisi olla avuksi. Sillä ihmissuhdeasioissa muiden näkemyksistä on yleensä apua. Jopa herättelystä, joka voi hieman loukata kuten tapahtuu silloin, kun mietitään minkä vuoksi seksisuhteet eivät milloinkaan etene seurusteluksi, vaikka sitä haluttaisiin. Takana on kaava, joka pitää hahmottaa tai sitten se sama kaava jatkuu ikuisuuden ja hylkäämiskokemuksia tulee aina vain lisää. Vaikka ongelma voisi olla helpostikin ratkaistavissa.

"Miksi olet alkanut tapailla näitä miehiä, jos et ole ollut heihin rakastunut?"

En ole tuo, jolta kysyt, mutta ei meistä kaikki ole niin onnekkaita, että onnistuisimme päätymään yhteen sen kanssa, jota rakastamme. On otettava se, jonka saa.

Yksi tekijä, joka tuottaa tasojen eron matcheissä on se, jos toinen osapuoli on muualta tullut ja eksoottinen sitä kautta. Tämä sama pätee kaikissa maissa, missä ei ole juuri lainkaan tummaihoisia ja -piirteisiä ihmisiä, jolloin osa naisista näkee heissä komeutta, vaikka olisivat ihan taviksia omassa maassaan. Sama pätee miehiinkin eli he näkevät jotkut aivan tavallisen näköiset aasialaiset kaunottarina.

Nämä miehet ja naiset ovat itse lähes aina enemmänkin vaatimattoman näköisiä ulkoisesti. Valitettavasti osa näistä suhteista perustuu hyväksikäyttöön eli se toinen osapuoli ei ole aidosti match - tosin voiko niin sanoa siitä suomalaisestakaan osapuolesta, koska vieraasta kulttuurista olevan ihmisen älykkyyttä ja muita ominaisuuksia ei välttämättä havaitse eksoottisuusmuurin ja ihastumisen takaa.

Tällaistakin olen nähnyt, mutta vain naisosapuolen kannalta. Epäsuhta tasoissa aiheuttaa parisuhdeongelmia, mutta on tietenkin vaikea sanoa missä määrin pettämiset ja muut johtuvat siitä, ettei se toinen alun perinkään ollut rakastunut. Kun varta vasten etsitään kumppania vieraasta maasta ja fetissin asemaan, niin silloin yleensä on kyseessä ihminen, jonka käsitys kyseisestä kulttuurista ja tavoista on hyvin heikko, lomaromanssin tasolla. 

Vierailija kirjoitti:

"Miksi olet alkanut tapailla näitä miehiä, jos et ole ollut heihin rakastunut?"

En ole tuo, jolta kysyt, mutta ei meistä kaikki ole niin onnekkaita, että onnistuisimme päätymään yhteen sen kanssa, jota rakastamme. On otettava se, jonka saa.

Minusta tuo on ajatusvääristymä eli kyseessä on tilanne, jolloin on uskomus siitä, etten tule päätymään yhteen sen kanssa, jota rakastaisin. Sitähän ei voi tietää. Uskomus kuitenkin johtaa siihen, että mennään väärän ihmisen kanssa yhteen.

"Oletko jotenkin yksinkertainen vai miten voi aikuiselle ihmiselle olla niin vierasta markkina-arvon määräytyminen, vaikka hän elää kapitalistisessa yhteiskunnassa?"

Oletko jotenkin yksinkertainen vai miten voi aikuiselle ihmiselle olla niin vierasta että parisuhteet eivät muodostu samalla tavalla täysin suoraviivaisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan kuin liike-elämän kaupat?

"Tutkimusten mukaan 85% kaikista lapsista on ns. käenpoikasia. "

Olet ihan itse keksinyt tuollaisen tutkimuksen.

"Oletko jotenkin yksinkertainen vai miten voi aikuiselle ihmiselle olla niin vierasta markkina-arvon määräytyminen, vaikka hän elää kapitalistisessa yhteiskunnassa? Jankkaat vain viesti toisensa jälkeen samoja asioita eikä mene jakeluun. "

Kapistalismissa markkina-arvo määrittyy aina eksaktisti rahalla. Joku tuote tai palvelu on X-määrän euroja arvoinen kun joku siitä sen maksaa. Mutta tästä ei seuraa että tasoteorian mukainen markkina-arvo antaisi jonkun samalla tavalla yksiselitteisen määrityksen parisuhdemarkkinoiden arvolle. Kukaan ei pysty sanomaan millään suoralla tavalla miksi joku olisi markkina-arvoltaan vitonen eikä esim. seiska koska ei ole olemassa mitään mittaristoa joka tämän määrittäisi.

Ja tätähän tässä on yritetty tivata että mikä on se kukin tarkka markkina-arvo ja miten se määrittyy.

Vierailija kirjoitti:

"Miksi olet alkanut tapailla näitä miehiä, jos et ole ollut heihin rakastunut?"

En ole tuo, jolta kysyt, mutta ei meistä kaikki ole niin onnekkaita, että onnistuisimme päätymään yhteen sen kanssa, jota rakastamme. On otettava se, jonka saa.

Mitä sellaisesta suhteesta henkisesti saa kun sehän on vain hyötysuhde, ei parisuhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miksi olet alkanut tapailla näitä miehiä, jos et ole ollut heihin rakastunut?"

En ole tuo, jolta kysyt, mutta ei meistä kaikki ole niin onnekkaita, että onnistuisimme päätymään yhteen sen kanssa, jota rakastamme. On otettava se, jonka saa.

Mitä sellaisesta suhteesta henkisesti saa kun sehän on vain hyötysuhde, ei parisuhde.

 

Perinteisesti parisuhteet tai avioliitot on nähty nimenomaan hyödyn kautta. Jokapäiväinen seura, seksi, elämän jakaminen toisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan hölmöä odotella jotain miesten lähestymisiä arkielämässä.

Ladatkaa kännykkään tinder/bumble/hinge/fb dating/okcupid/badoo niin pääsette treffeille tutustumaan.

Ei kannata ainakaan tautinderia laittaa. Varman kupan saat sieltä.

Vierailija kirjoitti:

"Oletko jotenkin yksinkertainen vai miten voi aikuiselle ihmiselle olla niin vierasta markkina-arvon määräytyminen, vaikka hän elää kapitalistisessa yhteiskunnassa? Jankkaat vain viesti toisensa jälkeen samoja asioita eikä mene jakeluun. "

Kapistalismissa markkina-arvo määrittyy aina eksaktisti rahalla. Joku tuote tai palvelu on X-määrän euroja arvoinen kun joku siitä sen maksaa. Mutta tästä ei seuraa että tasoteorian mukainen markkina-arvo antaisi jonkun samalla tavalla yksiselitteisen määrityksen parisuhdemarkkinoiden arvolle. Kukaan ei pysty sanomaan millään suoralla tavalla miksi joku olisi markkina-arvoltaan vitonen eikä esim. seiska koska ei ole olemassa mitään mittaristoa joka tämän määrittäisi.

Ja tätähän tässä on yritetty tivata että mikä on se kukin tarkka markkina-arvo ja miten se määrittyy.

Taidat olla väärillä sivuilla ajatuksinesi. Maksullisilla naisilla on omat sivut, katso markkina-arvot sieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miksi olet alkanut tapailla näitä miehiä, jos et ole ollut heihin rakastunut?"

En ole tuo, jolta kysyt, mutta ei meistä kaikki ole niin onnekkaita, että onnistuisimme päätymään yhteen sen kanssa, jota rakastamme. On otettava se, jonka saa.

Mitä sellaisesta suhteesta henkisesti saa kun sehän on vain hyötysuhde, ei parisuhde.

 

Perinteisesti parisuhteet tai avioliitot on nähty nimenomaan hyödyn kautta. Jokapäiväinen seura, seksi, elämän jakaminen toisen kanssa.

Kysyinkin että mitä siitä sellaisesta suhteesta saa henkisesti kun tietää että itse ei rakasta sitä toista ja toinekaan ei ehkä niin kovasti itseä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Oletko jotenkin yksinkertainen vai miten voi aikuiselle ihmiselle olla niin vierasta markkina-arvon määräytyminen, vaikka hän elää kapitalistisessa yhteiskunnassa? Jankkaat vain viesti toisensa jälkeen samoja asioita eikä mene jakeluun. "

Kapistalismissa markkina-arvo määrittyy aina eksaktisti rahalla. Joku tuote tai palvelu on X-määrän euroja arvoinen kun joku siitä sen maksaa. Mutta tästä ei seuraa että tasoteorian mukainen markkina-arvo antaisi jonkun samalla tavalla yksiselitteisen määrityksen parisuhdemarkkinoiden arvolle. Kukaan ei pysty sanomaan millään suoralla tavalla miksi joku olisi markkina-arvoltaan vitonen eikä esim. seiska koska ei ole olemassa mitään mittaristoa joka tämän määrittäisi.

Ja tätähän tässä on yritetty tivata että mikä on se kukin tarkka markkina-arvo ja miten se määrittyy.

Taidat olla väärillä sivuilla ajatuksinesi. M

Taidat kommentoida ihan asian vierestä.

Vierailija kirjoitti:

"Miksi olet alkanut tapailla näitä miehiä, jos et ole ollut heihin rakastunut?"

En ole tuo, jolta kysyt, mutta ei meistä kaikki ole niin onnekkaita, että onnistuisimme päätymään yhteen sen kanssa, jota rakastamme. On otettava se, jonka saa.

Ei kai tapailuvaiheessa muutenkaan ole vielä kyse rakkaudesta. Itse olen vasta kiinnostunut siinä vaiheessa. Kun ihastun kunnolla tai rakastun, niin sitten haluan alkaa seurustella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miksi olet alkanut tapailla näitä miehiä, jos et ole ollut heihin rakastunut?"

En ole tuo, jolta kysyt, mutta ei meistä kaikki ole niin onnekkaita, että onnistuisimme päätymään yhteen sen kanssa, jota rakastamme. On otettava se, jonka saa.

Mitä sellaisesta suhteesta henkisesti saa kun sehän on vain hyötysuhde, ei parisuhde.

 

Perinteisesti parisuhteet tai avioliitot on nähty nimenomaan hyödyn kautta. Jokapäiväinen seura, seksi, elämän jakaminen toisen kanssa.

Miten hyvin nuo hyödyt sitten siinä suhteessa toteutuvat kun usein ainakin se toinen haluaisi suhteeseen sisältyvän myös rakkautta? Toki jos molemmat yhdessä tuumin solmivat puhtaan hyötysuhteen niin asia on selvä. Mutta se taitaa olla aika harvinaista ja yleensä tuollainen edellyttää sitä että siinä sitten teeskennellään kuitenkin toisen mieliksi enempää tunnetta kuin sitä sitten onkaan.