Lue keskustelun säännöt.
Alan tajuta, etten saa koskaan kumppania eikä se vain "ilmesty kun sitä vähiten odottaa"
11.06.2024 |
Olen ihan mukiinmenevän näköinen, en tietääkseni persoonalta hirviömäinen 41v nainen joka olisi halunnut pari lasta, kumppanin jonka kanssa jakaa arkea.
Ei kukaan oikeasti lähesty livenä paitsi juopot itseäni 20v vanhemmat setämiehet tai oudot afrikkalaiset jotka hädin tuskin puhuvat englantia tai suomea.
Deittiäpeissä olen laittanut ylärajaksi 50v mutta katsottuani sen ikäisten suomalaismiesten tarjontaa, en vaan pysty. Aivan rupsahtaneita liki jokaikinen.
Nuoremmat jotka eivät ole totaalisia sohvaperunoita eivät ikinä laita tykkäystä takaisinpäin.
Kai sitä yksinkin elelee, mutta se ei koskaan ollut elämänsuunnitelmani tai "valintani".
Suurin virheeni oli kuunnella kaikkia sukulaisia, ystäviä, tätejä ym. jotka hokivat että kyllä se oikea sitten tulee sitten kun sitä vähiten odottaa. Eikä tule. Nekin harvat kerrat kun olen saanut 'sutinaa' niin on pitänyt tehdä hommia ja etsimällä etsiä, seuloa, jutella. Eivät ne ole mistään taivaasta tipahtaneet.
Kommentit (811)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti neuvot kannattaa ottaa vain neuvoina, ei taivaallisena totuutena. Joillekin se rento suhtautuminen toimii. Yleensä he ovat ihmisiä joilla on laaja monipuolinen tuttavapiiri, helposti lähestyttävä persoona ja/tai viehättävä ulkonäkö. Tuurinkaan merkitystä ei pidä unohtaa.
Kun tuntee itsensä ja tietää, ettei sovi noihin raameihin, kannattaa miettiä toista lähestymistapaa. Varsinkin jos kumppanin löytäminen on tärkeää. Minulle ei ollut, joten suhtauduin noin mutta kävi tuuri ja törmäsin hyvään mieheen. Jos asia olisi ollut minulle erittäin tärkeä, en olisi vain istunut ja odottanut törmäystä, vaan tehnyt jotain.Ehkäpä kyse ei olekaan tuurista, vaan noista hyvien piirteiden kasautumisista, joita tasoteoriakin koettaa kuvata. Eli pariutuminen on helppoa, kun on kertynyt hyvää ulkonäköä, tuttavapiiriä, sosiaalisia taitoja jne. Ei minullakaan ole oll
Osin se on vaikeaa hyväksyä siksi että tunnen paljon itseäni kauniimpia, mukavampia ja sosiaalisempia naisia joilla ei ole hyvää parisuhdetta tai parisuhdetta ollenkaan. En usko että tuokaan teoria pätee kaikkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leski
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samankaltaisia kokemuksia kuin sinulla. Ei tosiaankaan yht äkkiä ilmesty jostakin ellei näe vaivaa löytääkseen. Tai silloin tarjonta on kuvaamasi kaltaista.
Laskekaa tasoa, ette te ole yhtään niin ainutlaatuisia kuin luulette. Siksi ette löydä ketään. Se on ihan puhtaasti teidän oma ongelma.
Tällaisena eläkeikäisenä mummelina neuvoni on, että mieluummin yksin kuin huonon, juopon ja muutenkin epämiellyttävän kanssa. Nuoruudessa haksahdin sellaiseen, mutta jätin aika nopeasti, kun näin mikä oli. Toisen kanssa sitten onnistuin.
moi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lapsia haluavan kannattaisi tehdä ne hyvät geenit omaavan, viehättävän henkilön kanssa, jolla ehdottomasti on varallisuutta ja hyvät välit läheisiinsä. Näin lapsilla tulee olemaan jonkinlainen yhteys isänkin sukuun myöhemmin.
Lapsen etu on kasvaa isommassa perheessä, joten kai pitäisi tiheällä tahdilla tehdä lapset usean hyvän hedelmöittäjän kanssa. - Hankala tilanne, kun samaan aikaan on nuori ja pitäisi alkaa ansaitsemaankin.
"Lapsen etu on kasvaa isommassa perheessä, joten kai pitäisi tiheällä tahdilla tehdä lapset usean hyvän hedelmöittäjän kanssa"
Jos nyt sais ensin edes sen yhden hyvän hedelmöittäjän. Mutta enpä minä niille näytä kelpaavan.
Sen hedelmöitettävän pitää olla myös hyvä. Muuten puolet geeneistä on paskaa.
"Osin se on vaikeaa hyväksyä siksi että tunnen paljon itseäni kauniimpia, mukavampia ja sosiaalisempia naisia joilla ei ole hyvää parisuhdetta tai parisuhdetta ollenkaan. En usko että tuokaan teoria pätee kaikkeen"
En minä kyllä ainakaan tunne yhtäkään tuollaista naista. Jokainen nainen jonka tiedän jolla on vaikeuksia saada kumppania vaikka sellaisen haluaisi, on keskimääräistä vähemmän viehättävä ulkonäöltään.
Äläpä sure. Olen miehen kanssa reissussa ja sillä on joku hepuli, karjui vaikka on kiva, mutta fiksuimmallekin voi tulla nälkäkiukku, jota ei ihminen jaksa. Yksinolossa on paljon hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin pidän musiikkimakua parinvalinnassa tärkeänä, koska kuuntelen itse niin paljon musiikkia. Tulee väistämättä ongelmia, jos maut eivät mene yhtään yksiin.
Minä pidän musiikkimakua täysin yhdentekevänä asiana parinvalinnassa. Olen yli 30 vuotta ollut yhdessä ihmisen kanssa, jonka mielestä Vikingarna soitti hyvää musiikkia.
No, se varmaan vähän riippuu, kuinka suurta osaa noin merkittävä asia elämää arjessa näyttelee, ja ovatko kumpikin esim. musikaalisia. Kuunnellaanko kotona esimerkiksi levyjä kunnon äänentoistolla vaikka - eihän siitä tule mitään, jos ei toisen maku miellytä ollenkaan. Entä jos toinen soittaa, ja toinen ei välitä tyylistä ollenkaan. Saatika vaikka yhteiset konsertit, mitkä jäisivät kokonaan pois.
Ei meilläkään täysin yhteen käy, mutta tarpeeksi että tuo luonnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Siinä on vaan sellainen outo juttu, että kun ihastuu johonkuhun niin hän alkaa näyttää hyvältä omissa silmissä, vaikka alunperin näin ei olisikaan ollut"
Ei päde ainakaan minuun. Hyvä ulkonäkö on nimenomaan se kipinä, joka saa minut ihastumaan.
Minä ihastun luonteeseen tai karismaan.
Ok, minä taas en. Minä ihastun ulkonäköön.
Mutta tässä se taas nähdään, eri ihmisillä on eri tapa nähdä maailma ja kokea asioita, ja se on ihan ok.
Et sinä siihen ulkonäköön ihastu, vaan viehätyt siitä. Ja kuinka kauas tuollainen edes voi kantaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
342 Kiitos paljon myötätunnosta ja kauniista toiveesta! :) Nykyään menee paljon paremmin, mutta olen joutunut tekemään todella paljon kivuliaista duunia lapsuuden kipeiden kokemusten äärellä. Suru, pelko ja häpeä on ollut pakko itkeä ulos kehosta. On ollut pakko hyväksyä, että asioita on tapahtunut, en ole niitä valinnut ja että tapahtumat ovat vaikuttaneet matkaani ja ihmissuhteisiini aikuisena. Lapsihaave jäi toteutumatta, se on aika kova hinta. Mutta toisaalta maailmassa on julmempiakin kohtaloita. Olen terve ja maailma on täynnä kivoja ihmisiä, joihin tutustua ja joiden kanssa voi jakaa elämän syviä tarinoita ja kokea onnellisia hetkiä ja elämän kauneutta.
Haluan ajatella, että elämä voi olla onnellista ja hyvää vaikka kaikki haaveet eivät kävisi toteen. Muiden onni ei ole itseltäni pois. Mä haluan uskoa, että me ihmiset olemme täällä toisiamme varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Siinä on vaan sellainen outo juttu, että kun ihastuu johonkuhun niin hän alkaa näyttää hyvältä omissa silmissä, vaikka alunperin näin ei olisikaan ollut"
Ei päde ainakaan minuun. Hyvä ulkonäkö on nimenomaan se kipinä, joka saa minut ihastumaan.
Minä ihastun luonteeseen tai karismaan.
Ok, minä taas en. Minä ihastun ulkonäköön.
Mutta tässä se taas nähdään, eri ihmisillä on eri tapa nähdä maailma ja kokea asioita, ja se on ihan ok.
Et sinä siihen ulkonäköön ihastu, vaan viehätyt siitä. Ja kuinka kauas tuollainen edes voi kantaa?
Ihastun ulkonäköön, mutta rakastun luonteeseen. Tämän takia miehen on pakko olla hyvännäköinen: jos ei sitä ihastumisen tunnetta alussa herää (ja mun tapauksessa se herää vain ulkonäköön perustuen), ei homma voi koskaan myöskään edetä rakastumiseen.
Hyvä ulkonäkö on siis se ensimmäinen sytyke mikä on pakko olla, jotta jotain voi tapahtua. Sen jälkeen sitten toki luonnekin merkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Osin se on vaikeaa hyväksyä siksi että tunnen paljon itseäni kauniimpia, mukavampia ja sosiaalisempia naisia joilla ei ole hyvää parisuhdetta tai parisuhdetta ollenkaan. En usko että tuokaan teoria pätee kaikkeen"
En minä kyllä ainakaan tunne yhtäkään tuollaista naista. Jokainen nainen jonka tiedän jolla on vaikeuksia saada kumppania vaikka sellaisen haluaisi, on keskimääräistä vähemmän viehättävä ulkonäöltään.
Ei se aina noinkaan mene. Se kaunis nainen voi etsiä esim. joiltain henkisiltä ominaisuuksilta harvinaista miestä, tai hänellä voi muuten olla sellaisia toiveita, että on vaikea löytää sopivaa. Ek se kuitenkaan niinkään mene, että kauniille naiselle riittää vain se, että mies haluaa hänet. Kaunis nainen on muutakin kuin ulkonäkönsä. Joten kyllä sitä voi olla sinkkuna ja kokea, ettei löydä "ketään" vaikka vientiä olisikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lapsia haluavan kannattaisi tehdä ne hyvät geenit omaavan, viehättävän henkilön kanssa, jolla ehdottomasti on varallisuutta ja hyvät välit läheisiinsä. Näin lapsilla tulee olemaan jonkinlainen yhteys isänkin sukuun myöhemmin.
Lapsen etu on kasvaa isommassa perheessä, joten kai pitäisi tiheällä tahdilla tehdä lapset usean hyvän hedelmöittäjän kanssa. - Hankala tilanne, kun samaan aikaan on nuori ja pitäisi alkaa ansaitsemaankin.
"Lapsen etu on kasvaa isommassa perheessä, joten kai pitäisi tiheällä tahdilla tehdä lapset usean hyvän hedelmöittäjän kanssa"
Jos nyt sais ensin edes sen yhden hyvän hedelmöittäjän. Mutta enpä minä niille näytä kelpaavan.
Sen hedelmöitettävän pitää olla myös hyvä. Muuten puolet geeneistä on paskaa.
No mun geenit on aika paskaa. Siksi en voi lisääntyä miehen kanssa jolla on huonot geenit, koska lopputulos olisi sitten jo ihan katastrofi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi että muut ihmiset on pilannu sun elämän noin pahoin.
Itse oon 47 v mies, mut etsin itseäni nuorempaa naista, jolla positiivinen elämänasenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lapsia haluavan kannattaisi tehdä ne hyvät geenit omaavan, viehättävän henkilön kanssa, jolla ehdottomasti on varallisuutta ja hyvät välit läheisiinsä. Näin lapsilla tulee olemaan jonkinlainen yhteys isänkin sukuun myöhemmin.
Lapsen etu on kasvaa isommassa perheessä, joten kai pitäisi tiheällä tahdilla tehdä lapset usean hyvän hedelmöittäjän kanssa. - Hankala tilanne, kun samaan aikaan on nuori ja pitäisi alkaa ansaitsemaankin.
"Lapsen etu on kasvaa isommassa perheessä, joten kai pitäisi tiheällä tahdilla tehdä lapset usean hyvän hedelmöittäjän kanssa"
Jos nyt sais ensin edes sen yhden hyvän hedelmöittäjän. Mutta enpä minä niille näytä kelpaavan.
Sen hedelmöitettävän pitää olla myös hyvä. Muuten puolet geeneistä on paskaa.
Mutta puolet on hyvää. Parempi niin, kun että molemmat puolet olisi sekundaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mutta puolet on hyvää. Parempi niin, kun että molemmat puolet olisi sekundaa"
Niin, miten sen nyt ottaa. On ymmärrettävää että huonot geenit omaava nainen ajattelee noin, koska sillä hän voi yrittää perustella sen, miksi hyvälaatuisen miehen pitäisi saattaa hänet raskaaksi.
Toisaalta, ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta parasta olisi ettei tuollainen nainen lisääntyisi ollenkaan. Parasta olisi jos vain huippumiehet ja huippunaiset lisääntyisivät, ja muut steriloitaisiin.
Muistakaa naiset ettette tyydy mihinkään muuhun kuin täydellisyyteen. Jos mies ei ole täydellinen niin juookse äläkä katso taakse! Tyttövoimaa!
Mitä sitten vaikka tulisikin vastaan. Ero tulee kuitenkin.
Joo, ei todellakaan ilmesty. Olen nyt alkanut käymään baareissa, deittitapahtumissa, deittisovelluksissa ja teen itse siellä aloitteita. Ei siltikään löydy.
Vierailija kirjoitti:
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään.
Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Viinin lipittely mummoiässä voi tuntua turhalta, kun muilla on lapsia ja lapsenlapsia.
Hulluutta on hankkia lapsia jos ei halua. On paljon vanhoja naisia jotka eivät kadu lapsettomuuttaan. On myös mummoja joita ei oikein kiinnostaisi lasten hoitaminen mutta kun poika/tytär aina pyytää eikä kehtaa sanoa ettei jaksa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene jonkun kiinnostavan miehen luo ja tee aloite hänelle.
Niin minä tein baarissa, menin juttelemaan ja ehdotin miehelle treffejä ja niin aloimme seurustella. Minä olin sitten myös se, joka kosi.
Kylmä totuus on, että tässä elämässä ei saa mitään, ellei ole määrätietoinen ja aktiivinen. Naiset voivat tehdä aloitteitakin hyvin, passiivisesti odotellen ei saa, mitä haluaa.
Mikäli ei halua mitään baareissa luuhaajaa kannattaa tämä juttelemaan meno tehdä muualla esim. Harrastusten tai työn parissa
Kannattaa lauantaina aamulla metsästää sitä raitista. XD Ne baareissa luuhaajat on silloin krapulassa...
Olen eri, mutta tässähän oli puhe siitä, että viehättyy seksuaalisesti ja harrastaa seksiä miehen kanssa, jota ei alun perin pitänyt ulkoisesti viehättävänä. Vai harrastitko varattuna ulkoisesti epämiellyttävän miehen kanssa seksiä ja sitten viehätyit hänen ulkonäöstään myös?