Alan tajuta, etten saa koskaan kumppania eikä se vain "ilmesty kun sitä vähiten odottaa"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kuten toivon mukaan olet joskus huomannut, niin jos ihastut toiseen ihmiseen, siitä tulee automaattisesti hyvännäköinen"

Ei päde ainakaan minuun. Mä ihastun ihmiseen, koska hän on jo hyvännäköinen. Se ulkonäkö on nimenomaan se syy, miksi minä ihastun. Näin ollen en ikinä voisi ihastua ihmiseen, joka ei ole heti ensinäkemältä hyvännäköinen.

Ainakin näin naisen näkökulmasta on pakko olla samaa mieltä. Jos mies ei miellytä ensinäkemältä, en ihastu häneen sen jälkeenkään, olkoon kuinka mukava tahansa. Mielestäni se pitää paikkansa mitä täällä usein sanotaan, että jokaisella on oikeasti se ulkonäkörima, jonka tulee ylittyä, jotta suhteesta tulee jotain. Mutta pelkkä ulkonäkö ei silti alkuunkaan riitä. Eli se taas ei pidä paikkansa, että "naiset" etsivät vain komeaa, olkoon millainen kusipää tahansa. Ei, kyllä sen miehen pitää olla sekä hyvännä

Mä olen taas havainnut että ei riipu hirveästi ulkonäöstä kuka pariutuu ja kuka ei. Useimmiten ns. tavan tallaajat niin ulkonäöltä kuin luonteelta, jotka eivät ole kovin nirsoja löytävät helpoiten ja nopeiten uuden suhteen. Eikä tarkoita sitä että heillä ei ole rimaa, on vain enemmän valinnanvaraa.

Pakko vastata viestiin nro 300:

Mulla ei ole kokemusta tuntemattoman kanssa juttelusta jätskikiskalla. Mutta mulla sen sijaan on todella paljon kokemusta naisten jututtamisesta "yöelämässä", eli jonoissa, baarissa, terasseilla jne. 

Ja siinä maailmassa homma menee niin, että jos nainen ei pidä mua hyvännäköisenä, häntä ei TODELLAKAAN kiinnosta jutella tippaakaan. Silloin nainen antaa tylyt pakit, katsoo muualle, ei vastaa mihinkään, kävelee pois tmv. Ja toisaalta jos nainen pitää näkemästään, niin silloin hän juttelee kyllä innokkaasti ja flirttailevasti.

Tästä huolimatta, en minä silti itke täällä että "byhyy, ihan kuin minä olisin pelkkä penis naisille, yhyyyyy". 

Nykyään on todella helppo jäädä ilman mitään seurustelukokemuksia. Parikymppisenä käytännössä kaikki omanikäiset ovat varattuja. Kolmikyppisissä on paljon perheitä. 

Sitten onkin ikää 40 ja aiheuttaa liikaa kysymysmerkkejä, että miksi ei ole seurustellut.

Uskoisin, että todella yleistä omanikäisissä (26v). Jos lapset ja perhe- elämä kiinnostaisi, niin olisi heti vähän paremassa asemassa.

Vierailija kirjoitti:

Joku on maininnut lavatanssit ja tanssimisen.

Se oli aikanaan toimiva konsepti, jossa naisilla ja miehillä oli mahdollisuus kohdata turvallisessa ympäristössä ja tutustua toisiinsa ihmisinä. Tietysti laittauduttiin ja käyttäydyttiin hyvin, mutta ideana oli kuitenkin juuri tutustuminen. Tanssimaan oli sinänsä helpohko oppia, joten se ei sulkenut kovinkaan monia ulos. Mutta tanssilavakulttuuri oli kai muutoin muotoutunut sosiaaliseksi instituutioksi, joka toimi tarkoituksessaan hyvin. Harmi sinänsä, että popmusiikki paitsi syrjäytti tanssimusiikin, myös sitä tietä vei tanssilavakulttuurilta pois tuon tutustumisaspektin. Nykyisinhän lavatanssi on vain yksi harrastus muiden joukossa, eikä enää tilaisuus tutustua omanikäisiin sinkkumiehiin/naisiin.

Se on juuri näin. Vielä ysikytluvun alussa lavatanssi oli kansanhuvia, porukkaa laidasta laitaan. Suurin osa tanssijoista sinkkuja. 2010 luvulla lavalle oli lähdetty omalla porukalla reppujen ja juomapullojen kanssa räikeissä teknisissä paidoissa hölkkäämään koko talven kursseilla hinkattuja kuvioita. Mun tanssiharrastus loppui silloin.

itse koen vaikeana vastata kysymykseen: "Nythän on salaperäistä. Minkälainen nainen siellä on?"

öööö---mitä tähän pitäisi vastata?

No vastasin, "ihan tavallinen. ei ole mitään salaperäistä."

Arvatkaas jatkuiko juttu sen jälkeen vai loppuiko siihen?

Niinpä- Tiesin kyllä jo vastatessa että tää jää tähän vastasit miten tahansa. 

Nämä retoriset kysymykset on jo aseteltu pommeiksi, joilla torpedoidaan orastava tutustuminen,

"MINKÄSLAINEN MIEKKONEN SIELLÄ OIKEIN LUURAA??? NIIIN kerrooppas hetu, osoite, palkka,ammatti, silmienväri, vanhempien nimet, koulutoidistuksen keskiarvo, pittuus, paino, veriryhmä, koirannimi,......"

Vierailija kirjoitti:

Sä luultavasti yliarvioit oman tasosi eli luulet olevasi kaunis vaikka todellisuudessa olet ylipainoinen ja et se kovin kaunis neitokainen? Olet oikeasti alle keskitason nainen mutta luulet olevasi vähintään keskitasoa ja näin yrität etsiä liian tasokkaita miehiä omaan tasoosi nähden.

Tämä on naisille todella yleistä joten et ole poikkeus tässä.

Mahdollisesti kuviin ja profiiliin ei vain ole satsattu tarpeeksi. Toki on sitten mukava yllätys treffeillä jos juttua riittää ja tyyppi on kivannäköinen, kun bio on ollut lähes tyhjä ja kuvat eivät ole edustavia.

M51

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskekaa vaatimustasoa.

Sori mutta vaaditte yhä jotakin liikaa. Missä kohtaa voitte joustaa? Laskekaa rimaa siinä kohtaa. Muuten kumppania ei löydy ikinä sillä täydellisiä ihmisiä ei ole.

 

Ei vaan pysty. Esimerkkinä jos toinen ei fyysisesti viehätä niin ei vaikkapa sänkyhommista pidemmän päälle tule mitään. Koettu on. Olen sitten mieluummin yksin.

Eiköhän tässä "riman laskemisessa" tarkoiteta sitä että luovutaan hirveän pitkistä vaatimuslistoista ja aletaan katsoa avoimin mielin ihan sitä koko "tarjontaa". Se kipinä voi löytyä myös yllättävistä paikoista joista ei olisi itse osannut ajatella.

Pitää siis luopua sellaisista vaatimuksista joilla on lopulta hyvin vähän tekemistä sen kanssa voiko jonkun kanssa saada onnelisen parisuhteen. Siihen ei juurikaan vaik

No itseasiassa tuo suht samanlainen musiikkimaku (ja etenkin suhtautuminen musiikkiin) on melkoisen tärkeä asia parisuhteessa. Ei tule oikeasti h*ttojakaan jos toisella pitää olla aina joku levy soimassa ja saati sitten jos siitä musiikkityylistä ei itse välitä pätkän vertaa. Tai jos toinen haluaa rymytä kaikki mahdolliset festarit kesällä ja automatkoillakin pauhaa musiikki, jota itse ei oikein edes siedä ja sitten jos ehdottaa jotain itselle mieluisaa niin toinen alkaa arvostelemaan, että vittumitäpaskaa ja korvat vuotaa verta. Sekään kun ei kokemukseni mukaan käy, että ei kuunnella mitään musiikkia kun toinen on jotenkin fiksautunut musiikinkuuntelija.

Sen sijaan näillä ulkonäöllisillä kriteereillä ei juurikaan ole merkitystä onnellisen parisuhteen kanssa vaikka niitä tosi moni, etenkin ikisinkku, tuntuukin priorisoivan hurjan tärkeiksi. Ilmeisesti se on ihan vieras asia, että kun toiseen tutustuu - ihastuu - rakastuu niin se ihminen muuttuu omissa silmissä joka tapauksessa aivan vastustamattoman ihanaksi eikä sitten ole tosiaan mikään ongelma innostua sänkypuuhistakaan. Päinvastoin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskekaa vaatimustasoa.

Sori mutta vaaditte yhä jotakin liikaa. Missä kohtaa voitte joustaa? Laskekaa rimaa siinä kohtaa. Muuten kumppania ei löydy ikinä sillä täydellisiä ihmi

Eiköhän tässä "riman laskemisessa" tarkoiteta sitä että luovutaan hirveän pitkistä vaatimuslistoista ja aletaan katsoa avoimin mielin ihan sitä koko "tarjontaa". Se kipinä voi löytyä myös yllättävistä paikoista joista ei olisi itse osannut ajatella.

Pitää siis luopua sellaisista vaatimuksista joilla on lopulta hyvin vähän tekemistä sen kanssa voiko jonkun kanssa s

Sen sijaan näillä ulkonäöllisillä kriteereillä ei juurikaan ole merkitystä onnellisen parisuhteen kanssa vaikka niitä tosi moni, etenkin ikisinkku, tuntuukin priorisoivan hurjan tärkeiksi. Ilmeisesti se on ihan vieras asia, että kun toiseen tutustuu - ihastuu - rakastuu niin se ihminen muuttuu omissa silmissä joka tapauksessa aivan vastustamattoman ihanaksi eikä sitten ole tosiaan mikään ongelma innostua sänkypuuhistakaan. Päinvastoin!

Mä ihastun nimenomaan siihen hyvään ulkonäköön. Ja kumppanin hyvä ulkonäkö juurikin tekee niistä sänkypuuhista ihania. 

Ja toisaalta, en minä ihastu rumaan. Koskaan. Ihan sama vaikka hän olisi maailman ihanin ihminen luonteeltaan. 

Vierailija kirjoitti:

Laskekaa vaatimustasoa.

Sori mutta vaaditte yhä jotakin liikaa. Missä kohtaa voitte joustaa? Laskekaa rimaa siinä kohtaa. Muuten kumppania ei löydy ikinä sillä täydellisiä ihmisiä ei ole.

Kun nuoruuden parit on jo muodostettu, luultavasti on sinkiuja jäljellä erikoisempi joukko. Siitä ei enää samalla tapaa löydy valinnanvaraa samanhenkisistä kuin mitä on itse. On myös jäljellä henkilöt, jotka ovat yksin tai eronneet sellaisesta syystä, joka hankaloittaa tuleviakin suhteita.

Rima pitäisi siten laskea todella alas tuossa vaiheessa. Sitten voi kysyä, onko järkevää laittaa hynttyyt yhteen kenen vaan kanssa.

Mielestäni lapsia haluavan kannattaisi tehdä ne hyvät geenit omaavan, viehättävän henkilön kanssa, jolla ehdottomasti on varallisuutta ja hyvät välit läheisiinsä. Näin lapsilla tulee olemaan jonkinlainen yhteys isänkin sukuun myöhemmin.

 

Lapsen etu on kasvaa isommassa perheessä, joten kai pitäisi tiheällä tahdilla tehdä lapset usean hyvän hedelmöittäjän kanssa. - Hankala tilanne, kun samaan aikaan on nuori ja pitäisi alkaa ansaitsemaankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskekaa vaatimustasoa.

Sori mutta vaaditte yhä jotakin liikaa. Missä kohtaa voitte joustaa? Laskekaa rimaa siinä kohtaa. Muuten kumppania ei löydy ikinä sillä täydellisiä ihmisiä ei ole.

Kun nuoruuden parit on jo muodostettu, luultavasti on sinkiuja jäljellä erikoisempi joukko. Siitä ei enää samalla tapaa löydy valinnanvaraa samanhenkisistä kuin mitä on itse. On myös jäljellä henkilöt, jotka ovat yksin tai eronneet sellaisesta syystä, joka hankaloittaa tuleviakin suhteita.

 

Rima pitäisi siten laskea todella alas tuossa vaiheessa. Sitten voi kysyä, onko järkevää laittaa hynttyyt yhteen kenen vaan kanssa.

Itse en aio laskea rimaani tippaakaan. En ulkonäkövaatimusteni suhteen, enkä minkään muunkaan. Jään mielummin yksin (kuten hyvin todennäköisesti tuleekin käymään).

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lapsia haluavan kannattaisi tehdä ne hyvät geenit omaavan, viehättävän henkilön kanssa, jolla ehdottomasti on varallisuutta ja hyvät välit läheisiinsä. Näin lapsilla tulee olemaan jonkinlainen yhteys isänkin sukuun myöhemmin.

 

Lapsen etu on kasvaa isommassa perheessä, joten kai pitäisi tiheällä tahdilla tehdä lapset usean hyvän hedelmöittäjän kanssa. - Hankala tilanne, kun samaan aikaan on nuori ja pitäisi alkaa ansaitsemaankin.

"Lapsen etu on kasvaa isommassa perheessä, joten kai pitäisi tiheällä tahdilla tehdä lapset usean hyvän hedelmöittäjän kanssa"

Jos nyt sais ensin edes sen yhden hyvän hedelmöittäjän. Mutta enpä minä niille näytä kelpaavan. 

Minäkin pidän musiikkimakua parinvalinnassa tärkeänä, koska kuuntelen itse niin paljon musiikkia. Tulee väistämättä ongelmia, jos maut eivät mene yhtään yksiin.

"Sen sijaan näillä ulkonäöllisillä kriteereillä ei juurikaan ole merkitystä onnellisen parisuhteen kanssa vaikka niitä tosi moni, etenkin ikisinkku, tuntuukin priorisoivan hurjan tärkeiksi. Ilmeisesti se on ihan vieras asia, että kun toiseen tutustuu - ihastuu - rakastuu niin se ihminen muuttuu omissa silmissä joka tapauksessa aivan vastustamattoman ihanaksi eikä sitten ole tosiaan mikään ongelma innostua sänkypuuhistakaan. Päinvastoin!"

Minusta ulkonäöllä on ihan valtava merkitys parisuhteessa, en ymmärrä miksi tullaan väittämään päinvastaista, koska se ei todellakaan ole niin. Seksuaalinen mieltymys perustuu myös ulkonäköön, ei vain muunlaiseen sopivuuteen. 

Olen ollut mieheni kanssa 36 vuotta yhdessä ja edelleen hänen ulkonäkönsä nimenomaan sytyttää minut kuten teki alussakin. Hän oli mielestäni maailman komein mies ja on sitä edelleenkin. Ihailen häntä päivittäin, mutta ei se sitä tarkoita, että hän olisi kaikkien komeuskriteerien mukaisesti täydellinen. 

Ulkonäön korostaminen ei siis mielestäni ole mikään ikisinkun virhe, enemmänkin katsoisin, että ihmiset ovat erilaisia. Ehkä itsellesi ulkonäkö ei ole tärkeä, mutta minulle on ja oli nuorenakin. En voisi mitenkään harrastaa seksiä miehen kanssa, jota en pidä ulkoisesti viehättävänä, tästä oli jo nuorena sellainen kokemus, että erehdyin lupautumaan yhden pojan tyttöystäväksi, vaikka hänen ulkonäkönsä ei miellyttänyt. Se seurustelu loppui ensisuudelmaan, koska lähes oksensin. Ja se oli kamalaa molemmille, koska poika kuitenkin oli todella, todella mukava ja hän oli paras ystäväni. Ei siis todellakaan päde, että kun muuten tykkää, rakastuu ulkonäköönkin. 

 

Vierailija kirjoitti:

Minäkin pidän musiikkimakua parinvalinnassa tärkeänä, koska kuuntelen itse niin paljon musiikkia. Tulee väistämättä ongelmia, jos maut eivät mene yhtään yksiin.

Jos minä tapaisin ihmisen joka näyttää silmiini hyvältä, jolla on hyvä huumorintaju, jonka seurassa on viihtyisä ja turvallinen olla...niin en kyllä välittäisi tippaakaan siitä kuunteleeko hän samanlaista musiikkia kuin minä. 

Vierailija kirjoitti:

"Sen sijaan näillä ulkonäöllisillä kriteereillä ei juurikaan ole merkitystä onnellisen parisuhteen kanssa vaikka niitä tosi moni, etenkin ikisinkku, tuntuukin priorisoivan hurjan tärkeiksi. Ilmeisesti se on ihan vieras asia, että kun toiseen tutustuu - ihastuu - rakastuu niin se ihminen muuttuu omissa silmissä joka tapauksessa aivan vastustamattoman ihanaksi eikä sitten ole tosiaan mikään ongelma innostua sänkypuuhistakaan. Päinvastoin!"

Minusta ulkonäöllä on ihan valtava merkitys parisuhteessa, en ymmärrä miksi tullaan väittämään päinvastaista, koska se ei todellakaan ole niin. Seksuaalinen mieltymys perustuu myös ulkonäköön, ei vain muunlaiseen sopivuuteen. 

Olen ollut mieheni kanssa 36 vuotta yhdessä ja edelleen hänen ulkonäkönsä nimenomaan sytyttää minut kuten teki alussakin. Hän oli mielestäni maailman komein mies ja on sitä edelleenkin. Ihailen häntä päivittäin, mutta ei se sitä tarkoita, että hän olisi ka

Minustakin ulkonäöllä on valtava merkitys. Siinä on vaan sellainen outo juttu, että kun ihastuu johonkuhun niin hän alkaa näyttää hyvältä omissa silmissä, vaikka alunperin näin ei olisikaan ollut.

Vierailija kirjoitti:

"Sen sijaan näillä ulkonäöllisillä kriteereillä ei juurikaan ole merkitystä onnellisen parisuhteen kanssa vaikka niitä tosi moni, etenkin ikisinkku, tuntuukin priorisoivan hurjan tärkeiksi. Ilmeisesti se on ihan vieras asia, että kun toiseen tutustuu - ihastuu - rakastuu niin se ihminen muuttuu omissa silmissä joka tapauksessa aivan vastustamattoman ihanaksi eikä sitten ole tosiaan mikään ongelma innostua sänkypuuhistakaan. Päinvastoin!"

Minusta ulkonäöllä on ihan valtava merkitys parisuhteessa, en ymmärrä miksi tullaan väittämään päinvastaista, koska se ei todellakaan ole niin. Seksuaalinen mieltymys perustuu myös ulkonäköön, ei vain muunlaiseen sopivuuteen. 

Olen ollut mieheni kanssa 36 vuotta yhdessä ja edelleen hänen ulkonäkönsä nimenomaan sytyttää minut kuten teki alussakin. Hän oli mielestäni maailman komein mies ja on sitä edelleenkin. Ihailen häntä päivittäin, mutta ei se sitä tarkoita, että hän olisi ka

"Minusta ulkonäöllä on ihan valtava merkitys parisuhteessa"

Olen 100% samaa mieltä.

"En voisi mitenkään harrastaa seksiä miehen kanssa, jota en pidä ulkoisesti viehättävänä"

Olen täysin samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin pidän musiikkimakua parinvalinnassa tärkeänä, koska kuuntelen itse niin paljon musiikkia. Tulee väistämättä ongelmia, jos maut eivät mene yhtään yksiin.

Samoin, tässä on puhuttu lavatansseista, itselleni on täysin kaamea ajatuskin, että pitäisi kuunnella sellaista kotona enkä ole koskaan harrastanut lavatansseja kasarillakaan. Lavatanssien harrastajat ovat jotain aivan muuta porukkaa, jollaista en edes koskaan ole tuntenut. 

Ei kannata nyt rakentaa boomereistakaan (yli viisikymppisistä) mitään mummoja ja pappoja, sillä mielestäni lavatanssit olivat "in" joskus omien vanhempieni nuoruudessa, 70+ -80+ ikäisten elämässä. 

"Siinä on vaan sellainen outo juttu, että kun ihastuu johonkuhun niin hän alkaa näyttää hyvältä omissa silmissä, vaikka alunperin näin ei olisikaan ollut"

Ei päde ainakaan minuun. Hyvä ulkonäkö on nimenomaan se kipinä, joka saa minut ihastumaan. 

"Mä olen taas havainnut että ei riipu hirveästi ulkonäöstä kuka pariutuu ja kuka ei. Useimmiten ns. tavan tallaajat niin ulkonäöltä kuin luonteelta, jotka eivät ole kovin nirsoja löytävät helpoiten ja nopeiten uuden suhteen. Eikä tarkoita sitä että heillä ei ole rimaa, on vain enemmän valinnanvaraa."

Itse olen ollut aina sitä mieltä(kuten kommentissakin), että molemmilla on vaikutusta. Mutta seurattuani palstan tasokeskusteluja olen jonkun verran muuttanut mieltäni sillä tavalla miten kerroin. Mitä enemmän ko. henkilöllä on ns. yleisten kauneus- ja komeusstandardien mukaisia piirteitä, sitä helpompi hänen on saada pari. Ja ulkoisesti samantasoiset pariutuvat keskenään, mikä ei tietenkään sulje pois sitä, että he ovat myös muilta osin (tyyli, yhteiskuntaluokka jne.) samaa paria.

Hirveän harvoin näkee pareja, joissa tuo ei pätisi.