Ärsyttääkö teitäkin ihmiset jotka ei ole kokeneet mitään oikeita vastoinkäymisiä?

Maailmasta löytyy aina joku, jonka elämä on ollut kurjempaa kuin sinulla. Siksi vertailu on tyhmää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on yks wt-tuttu, joka aina jaksaa jauhaa kuinka on ollut taas vastoinkäymisiä.

Ne ovat luokkaa kusipäisen perintätoimiston laskunippu, jonka perintätoimisto on ihan vittuillaakseen pärstäkertoimen mukaan heille lähettänyt. 

Ja se perintätoimiston laskunippu joutuu yksinomaan siitä, kun Kelassa epäpätevät virkailijat eivät ole osanneet hoitaa hommiaan.

Ja kaiken kukkuraksi joku niistä kymmenestä alati vaihtuvasta koirasta, joiden pitäisi osata itse kouluttaa itsensä, paskoi matolle.

Ja mulla on niin helppoa, ettei pitäisi mistään valittaa. 

No kyllä kuulostaakin siltä, että sulla on luultavasti helpompaa kuin hänellä. 

Varmasti onkin helpompaa? Mutta kuka on valinnut elämäntyylin joka vie ulosottoon ja rahapulan? Itse on, olisi 10 ison koiran sijaan voinut ottaa yhden pienen kissan.

Öö, ei? Hienoa, että ymmärtävät elävänsä helppoa ja ihanaa elämää. Sellainen ärsyttää, jos ei kestä yhtään pieniä vastoinkäymisiä ja purkaa sen muihin ihmisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne ihmiset, joiden tiedän kokeneen suuria vastoinkäymisiä, ovat järjestään positiivisia. Negatiivisuuteen on varaa lähinnä ihmisillä, joilla on asiat semi-hyvin.

Kyllä esim mielisairaalapotilailla on järjestään keskimääräistä hirveämpiä kokemuksia elämässään. 

Joo, mutta kumpi oli ensin, sairaus vai huonot kokemukset?

No huonot kokemukset pikkulapsesta asti on se mikä aiheuttaa niitä mielisairauksia. 

Et, myös hyviin oloihin syntyy hyvinkin sairaita lapsia. Sekä fyysisesti että henkisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on yks wt-tuttu, joka aina jaksaa jauhaa kuinka on ollut taas vastoinkäymisiä.

Ne ovat luokkaa kusipäisen perintätoimiston laskunippu, jonka perintätoimisto on ihan vittuillaakseen pärstäkertoimen mukaan heille lähettänyt. 

Ja se perintätoimiston laskunippu joutuu yksinomaan siitä, kun Kelassa epäpätevät virkailijat eivät ole osanneet hoitaa hommiaan.

Ja kaiken kukkuraksi joku niistä kymmenestä alati vaihtuvasta koirasta, joiden pitäisi osata itse kouluttaa itsensä, paskoi matolle.

Ja mulla on niin helppoa, ettei pitäisi mistään valittaa. 

No kyllä kuulostaakin siltä, että sulla on luultavasti helpompaa kuin hänellä. 

Ovatko nämä ap:n wt-tutun vastoinkäymiset sinusta todellisia vastoinkäymisiä, vai vain ikäväksi eskaloituneita asioita, jotka ap:n wt-tuttu olisi pitkän ja lyhyen tähtäimen toimenpiteillä voinut helposti välttää elämässään?

Kaikki kokevat vastoinkäymisiä, mutta osa jää niihin jumiin ja ei muusta puhukaan kuin ongelmistaan. Rasittavaa seuraa sellaiset. 

Niin no, on paljon niitäkin tapauksia joilla on ollut samanlaiset vanhemmat kuin sinulla, mutta ei hyvää koulumenestystä, opiskelupaikkaa, komeaa miestä ja lapsia. Vaan esim aikuisuuskin on ollut vain mielisairautta, yksinäisyyttä ja köyhyyttä. Eli kyllä voi verrata, että sinun elämäsi on ollut helpompaa kuin tuon toisen. 

 

Tottakai on. Ja yhtälailla on ihmisiä, joilla on ollut vielä mainitsemaasi ryhmää kurjempaa, samoin kuin heitä, joilla on ollut toisaalta paljon helpompaa. Se on kai elämässä aina varmaa, että jostain löytyy aina joku, jolla on paljon rankempaa. Maailma on siinä mielessä tavattoman julma paikka.

Pointtini ei ollut, että olisin elänyt mielestäni erityisen koettelemusten täyttämän elämän. Koen päin vastoin eläneeni sellaisen tavallisen elämän omine myötä- ja vastoinkäymisineen. Yritin vain sanoa, että kukaan meistä ei tiedä toisesta ihmisestä ja hänen kokemuksistaan kaikkea, siksi varovaisuus johtopäätösten tekemisessä on viisasta ja empatia auttaa pitkälle.

Jokaisella meillä on ristimme kannettavana, jos ei vielä tänään niin ehkä jo huomenna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne ihmiset, joiden tiedän kokeneen suuria vastoinkäymisiä, ovat järjestään positiivisia. Negatiivisuuteen on varaa lähinnä ihmisillä, joilla on asiat semi-hyvin.

Kyllä esim mielisairaalapotilailla on järjestään keskimääräistä hirveämpiä kokemuksia elämässään. 

Joo, mutta kumpi oli ensin, sairaus vai huonot kokemukset?

No huonot kokemukset pikkulapsesta asti on se mikä aiheuttaa niitä mielisairauksia. 

Et, myös hyviin oloihin syntyy hyvinkin sairaita lapsia. Sekä fyysisesti että henkisesti.

Juu, mutta useimmilla vaikeasti mt sairailla on ollut huonot kotiolot. 

Vierailija kirjoitti:

Niin no, on paljon niitäkin tapauksia joilla on ollut samanlaiset vanhemmat kuin sinulla, mutta ei hyvää koulumenestystä, opiskelupaikkaa, komeaa miestä ja lapsia. Vaan esim aikuisuuskin on ollut vain mielisairautta, yksinäisyyttä ja köyhyyttä. Eli kyllä voi verrata, että sinun elämäsi on ollut helpompaa kuin tuon toisen. 

 

Tottakai on. Ja yhtälailla on ihmisiä, joilla on ollut vielä mainitsemaasi ryhmää kurjempaa, samoin kuin heitä, joilla on ollut toisaalta paljon helpompaa. Se on kai elämässä aina varmaa, että jostain löytyy aina joku, jolla on paljon rankempaa. Maailma on siinä mielessä tavattoman julma paikka.

Pointtini ei ollut, että olisin elänyt mielestäni erityisen koettelemusten täyttämän elämän. Koen päin vastoin eläneeni sellaisen tavallisen elämän omine myötä- ja vastoinkäymisineen. Yritin vain sanoa, että kukaan meistä ei tiedä toisesta ihmisestä ja hänen kokemuksistaan kaikkea

Juu, mutta toisilla on silti enemmän ja vaikeampia ristejä kannettavanaan kuin toisilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on yks wt-tuttu, joka aina jaksaa jauhaa kuinka on ollut taas vastoinkäymisiä.

Ne ovat luokkaa kusipäisen perintätoimiston laskunippu, jonka perintätoimisto on ihan vittuillaakseen pärstäkertoimen mukaan heille lähettänyt. 

Ja se perintätoimiston laskunippu joutuu yksinomaan siitä, kun Kelassa epäpätevät virkailijat eivät ole osanneet hoitaa hommiaan.

Ja kaiken kukkuraksi joku niistä kymmenestä alati vaihtuvasta koirasta, joiden pitäisi osata itse kouluttaa itsensä, paskoi matolle.

Ja mulla on niin helppoa, ettei pitäisi mistään valittaa. 

No kyllä kuulostaakin siltä, että sulla on luultavasti helpompaa kuin hänellä. 

Ovatko nämä ap:n wt-tutun vastoinkäymiset sinusta todellisia vastoinkäymisiä, vai vain ikäväksi eskaloituneita asioita, jo

Riippuu mikä niihin on syynä. Jos esim matala ÄO yhdistettynä hoitamattomiin mt tai nepsyongelmiin, niin noille ei voi juuri mitään, kun ääoota ei voi lisätä ja hoitoa on vaikea saada, ja sen tarve voi myös jäädä tiedostamattomaksi. 

Ärsyttää ihmiset joiden mielestä kukaan ei saa valittaa mistään koska Heillä(tm) on ollut niin paljon pahempia kokemuksia.

Vierailija kirjoitti:

Pitkäaikainen työttömyys on yksi pahimmista vastoinkäymisistä mitä ihminen voi kokea.

Ei edes raisk atuksi tuleminen, lapsen kuolema tai keskenmeno olen niin paha vastoinkäyminen kuin pitkittynyt työttömyys.

Olen kokenut kaikki nuo paitsi keskenmenon. Pitkäaikainen työttömyys oli itselleni lastenleikkiä (hirveää toki sekin) siihen verrattuna mitä oman lapsen kuolema ja rais kaus ovat olleet.

Mikähän olis se ultimate pahin kokemus millä pääsisi maailman pahojen kokemusten valtiaaksi ja voisi käskeä muita nuolemaan saappaitaan.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset kokee ongelma eri tavalla, se mikä on sinulle tai minulle "kevyt" ongelma, voi olla toiselle niin iso, että se kaataa kokonaan hänen maailmansa. 

Ei me voida lähtee vertailemaan näitä asioita. Sen takia tässäkin asiassa on tärkeä mennä itsensä sisälle, eikä miettiä muiden ongelmia. 

Mun lähipiirissä on ihminen, kenet mä olen tuntenut ihan tenavasta saakka ja mä tiedän, että hänen elämä ei ole ollut oikeasti hankalaa, hän on aina saanut kaiken ja hänellä on molemmat vanhemmat ja hän on aina ollut suosittu. Silti hän uhriutuu nyt aikuisiällä ja ihan siis suoraan puhuu kaikkien kuullen näitä asioita, kuinka "hänellä on ollut vaikeaa ja kukaan muu ei tiedä mistään mitään, kukaan muu ei tiedä mitä masennus on" 

Mä tiedän, että mun elämä on ollut paljon rankempi, mutta en mä lähde taistelemaan tämän ihmisen kanssa, koska hänellä on oma perspektiivinsä. Hän ei itse sitä tajua, mutta

No hänelläkin voi olla taustalla asioita, joista et tiedä mitään, joten et voi verrata omaa elämääsi siten että väittäisit sen olevan rankempaa. Kaikesta ei voi puhua. 

Esim. Mulla kaveri (jolla tulinen tempperamentti eikä koskaan pyytänyt anteeksi mitään, sen sijaan vaihtoi aina "suositumpiin kavereihin") sanoi kerran minusta noin. Mutta mulla on useampi trauma lapsuudesta (hyväksikäyttöä ja hyväksikäyttäjän väkivaltaisuus, kehityksellinen trauma, yksin jääminen vaarallisissa tilanteissa, syöpäepäilyt lapsena, jne.) ja aikuisiälläkin elämä tuntuu välillä todella raskaalta. Hänet olen tuntenut lapsesta asti, mutta arvaa kerronko tuollaiselle ihmiselle mitään? Varsinkaan kun kerran hän kommentoi vastaavanlaisia asioita kokeneen yhteisen kaverimme kokemuksia tyyliin "hyi ****". 

Niin. Mutta aloitukseen kommentoin sen verran että vaikka meillä kaikilla on kokemuksemme ja oikeus niihin eikä niitä kokemuksia voi verrata keskenään, niin tajuan mitä tarkoitat - joskus se näkyy suhtautumisessa, asenteessa, elämänkatsomuksessa ym., että ei oikein ymmärretä meitä traumatisoituneita ihmisiä. Itse olen huomannut että monella tapaa traumatisoituneet ei yleensä lähde kilpailemaan siitä, kuka on traumatisoitunein. Ne kaverit, joilla on myös traumataustaa ja vaikea puhua asiasta.. me vaan yleensä hiljaisuudessa hyväksytään toisemme ja vaan nautitaan siitä että ollaan tässä toistemme seurassa. Ei me vertailla eikä puhuta, me vaan yhdessä kollektiivisesti tiedetään että elämä on välillä aika rankkaa. 

Mutta typerintä on väittää että kaikilla olisi yhtä rankkaa. Ei ole. Jos ei ole traumoja niin ei niistä traumoista kannata olla kateellinen. Niillä ei nimittäin saa sääliä eikä ymmärrystä yhtään, vaikka voisi median ja somen perusteella luulla. Pikemminkin päinvastoinkin ne leimaa traumatisoituneen, koska oireilet tai sulla ei ole kaunis tausta, vaikka vika olisi täysin trauman aiheuttajassa. 

Vierailija kirjoitti:

Mikähän olis se ultimate pahin kokemus millä pääsisi maailman pahojen kokemusten valtiaaksi ja voisi käskeä muita nuolemaan saappaitaan.

Esim parantumaton skitsofrenia. On toki muitakin. 

No ei ole paljon kokemus jalostanut jos tuollainen häiritsee

Vierailija kirjoitti:

Kaikki kokevat vastoinkäymisiä, mutta osa jää niihin jumiin ja ei muusta puhukaan kuin ongelmistaan. Rasittavaa seuraa sellaiset. 

Riippuu vähän mistä kyse. Eri asia kohdata aikuisena vastoinkäymisiä (esim avioero) kuin vaikkapa traumatisoitua jo lapsena. Viimeksi mainittu muuttaa hermostoa ja ihmistä kokonaisvaltaisesti. 

Lisäksi mikä on ongelmiin jumiin jäämistä? Osa ihmisistä ei halua kuulla sanaakaam muiden asioista kun jo sanovat ettei saa jäädä ongelmiin jumiin. Esim. Kerroin sukulaiselle työpaikan menettämisestä ekaa kertaa ja hän hyvää tarkoittaen vastasi "joo mutta nyt on jo aika siirtyä eteenpäin". Työpaikka oli mennyt kuukausi aiemmin. 

Todellakin ärsyttää. Mutta samaan aikaan ajattelen että heillä vain on odotustaso siinä mukavasti keskitasolla niin että mitään isoja pettymyksiä ei voi tullakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki kokevat vastoinkäymisiä, mutta osa jää niihin jumiin ja ei muusta puhukaan kuin ongelmistaan. Rasittavaa seuraa sellaiset. 

Riippuu vähän mistä kyse. Eri asia kohdata aikuisena vastoinkäymisiä (esim avioero) kuin vaikkapa traumatisoitua jo lapsena. Viimeksi mainittu muuttaa hermostoa ja ihmistä kokonaisvaltaisesti. 

 

Lisäksi mikä on ongelmiin jumiin jäämistä? Osa ihmisistä ei halua kuulla sanaakaam muiden asioista kun jo sanovat ettei saa jäädä ongelmiin jumiin. Esim. Kerroin sukulaiselle työpaikan menettämisestä ekaa kertaa ja hän hyvää tarkoittaen vastasi "joo mutta nyt on jo aika siirtyä eteenpäin". Työpaikka oli mennyt kuukausi aiemmin. 

Öö, eikö kuukausi työpaikan menetyksen jälkeen olisi korkea aika alkaa etsiä uutta? Vai kuinka pitkään siinä työpaikan menetyksessä pitäisi ensin velloa?

Miksi hyvin rankkoja asioita kokeneiden ihmisten pitäisi olla muita jalostuneempia ja empaattisempia? Olkaa te jaloja ja empaattisia kellä on voimavaroja siihen.