Lapseni kaverin 7v. kotiin ei koskaan pääse vieraita
Eli muiden lapset eivät IKINÄ ole tervetulleita. En tiedä miten tähän pitäisi suhtautua, eikö koti ole myös lapsen koti ja hänellä oikeus tuoda kavereita edes joskus kotiin?
Kommentit (20)
Ei ne muitten mukulat niin ihania ole että niitä haluais vapaaehtoisesti kotonaan katsella. Monilla ei ole edes alkeellisimpia käytöstapoja.
Meillä on käyny kauhukakaroita, en päästä heitä sisälle enää.
Vierailija kirjoitti:
Ei kotiin tarvitse päästää räkänokkia. Lapsissa on eroja.
Eikä myöskään sun räkänokkaa.
Minulla on pieni asunto, nukun itse olohuoneessa, jonka nurkassa on myös keittiö. Jos lapsi on riehuvaa sorttia, komennan heidät mieluummin ulos. Jostain syystä eivät viihdy siellä ainoassa huoneessa, joka on lapseni, vaan juoksentelevat pitkin poikin. Itselläni ei ole tilaa, mihin vetäytyä omaan rauhaan, paitsi kylpyhuone... Minusta tämä on vain käytännöllistä ja pakon sanelemaa.
Meidän pojalla oli myös kaveri, jonka kotiin ei saanut mennä vääräuskoiset. He olivat Jehovan todistajia.
Ymmärrän ettei kauhukakaroita kukaan kotiinsa halua. Tässä talossa ei ole erittelyä, yksikään vieras lapsi ei sisälle pääse.
Osa järjestää itselleen vapaa-aikaa käytännössä hoidattamalla lapsensa heidän kavereillaan ja kieltäytyen vastavuoroisesti hoitamasta muiden lapsia.
Olen ihmetellyt samaa. Perheessä 7 vuotias ja 11 vuotias. Kerrat voi laskea yhden käden sormilla, kun heillä on käynyt kavereita kylässä. Samaiset lapset ovat olleet meillä lukemattomia kertoja. Ja tässä tapauksessa ne hankalat lapset ovat nuo joiden kotiin ei koskaan pääse. Ihan tavallinen keskiluokkainen perhe ja kiva koti, joten syy ei löydy siitä. Ilmeisesti vanhemmat haluavat päästä helpolla ja tykkäävät sysätä omat lapsensa muiden ongelmiksi, jotta saavat olla rauhassa ja koti pysyy siistinä.
Vierailija kirjoitti:
Osa järjestää itselleen vapaa-aikaa käytännössä hoidattamalla lapsensa heidän kavereillaan ja kieltäytyen vastavuoroisesti hoitamasta muiden lapsia.
Tästä taitaa olla kyse. Sylettää vaan lapsen puolesta, kun se koti on kuitenkin kaikkien koti.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on käyny kauhukakaroita, en päästä heitä sisälle enää.
Miksi lapsesi sitten valitsee sellaisia kavereita? Mun lasten ystävät on ihania.
Ehkä he tuntevat kotihäpeää. Tai joku perheenjäsenistä on tosi introvertti eikä jaksa vieraita ihmisiä yhtään koulun/työn jälkeen.
Päästä vaan ne keille sun lapsesi pääsee ja vain joskus se kenen kotiin ei koskaan pääse. Vanhemmat ottaa ilmaista lapsenhoitoa/ omaa aikaa sun kustannuksella.
Tätä olen mielessäno monet kerrat "uhkaillut", mutta se kostautuisi samalla omille lapsille. Olen myös itse introvertti ja varsinkin vieraiden lasten touhut a sotkemiset saattaa rasittaa. Kestän sen kuitenkin omien lapsieni vuoksi, jotta he saavat viettää kaverien kanssa aikaa myös sisällä.
Lasun paikka. Tuolla perheellä on jotain salattavaa, ja on parasta että lastensuojelu käy tsekkaamassa lapsen kotiolot.
Meillä on tosi pieni koti, etsimme koko ajan isompaa, mutta mieleistä ei ole tullut vastaan. Lapsilla on yhteinen huone, ja introvertti teini suuttuu jos pienemmillä käy vieraita.
Lapset sopivat paljon tapaamisia ulos, ja kuskaamme myös heitä erilaisiin sisäleikkipuistoihin ja tapahtumiin.
Vierailija kirjoitti:
Tästä taitaa olla kyse. Sylettää vaan lapsen puolesta, kun se koti on kuitenkin kaikkien koti.
Mutta se ei ole AP:n koti. Talo elää tavallaan.
Ehkäpä tämä lapsi on itse sellainen, että ei halua kavereitaan omaan kotiinsa?
Itse olin ja olenpa vieläkin tuollainen, enkä sen ihmeellisempää syytä siihen keksi.
En vain halunnut, vaikka oli hyvin paljon kavereita ja olin itse kavereiden kotona.
Toki ennen oltiin kavereiden kanssa enimmäkseen aina ulkona pelaamassa, uimassa jne.
Kaverin vanhempi tekee vuorotyötä ja tarvitsee levon ennen/jälkeen töiden. Kaverilla tai kaverin perheenjäsenellä on nepsy-piirteitä ja kuormittuu ylimääräisistä. Asunnon koko vrt.sisällä isolla porukalla leikkiminen. Syy voi olla mikä tahansa. Tutustu lapsesi kaveriin ja kaverin vanhempaan/iin normaalisti niin selviää.
Siis kamalia olette. Mulla oli tuollainen lapsuus. Meille ei saanut ikinä tulla eikö mun vanhemmat ikinä kuskannut mihinkään koska olivat aina juovuksissa. Meille ei saanut tulla sen takia että polttivat sisällä ja joka paikka täynnä pulloja. Hevostallilla kävin siivoamassa karsinoita että sain joskus tunnin ratsastaa kun rahaa ei ollut. Rikkaiden ystävien vanhemmat sitten raivosivat mulle kun joskus kaatosateessa kysyin pääsenkö kyydillä. Että ei teidänkään vanhemmat ikinä kuskaa. Niinpä poljin tai kävelin aina.
Tästä opin sen että omien kaverien lapset pääsee aina kyydillä. Samallahan ne tulee. Näköjään olette kaikki hyvistä perheistä.
Ei kotiin tarvitse päästää räkänokkia. Lapsissa on eroja.