Hei, te 1980-luvun eläneet ja kokeneet: mistä et pitänyt siinä vuosikymmenessä?
Kysyin omilta vanhemmiltani samaa, mutta he vain vastasivat, että kasariluvussa ei ollut mitään huonoa. N28
Kommentit (554)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työelämän heikennykset alkoivat silloin. Työntekijöitä vähennettiin. Aiemmin koneella oli kolme työntekijää ja 1980-luvulla määrä laski yhteen. Palkat eivät nousseet.
Saattaa pitää paikkansa jossain teollisuustyössä, mutta eipä muualla. Muilla aloilla oli työvoimapulaa, siis oikeaa pulaa eikä tätä nykyistä muka-pulaa. Töitä sai suunnilleen niin että meni kysymään, milloin aloitan. Palkat myös nousivat.
Mulla oli yhden kesän kämppis, joka oli saanut kesäduunin jäätelötehtaalta. Näytti mitä se työ on: käytännössä toimi koneen (toistaiseksi puuttuvana) osana, eli johonkin laariin putosi jäätelöitä ja hän tarttui kummallakin kädellään yhteen ja nosti ne oikeaan asentoon seuraavalle hihnalle. Ei se ehkä joka päivä ollut juuri tuota, mutta paljon kumminkin. Ihan hyvä, jos tuollaiset työvaiheet saadaan automatisoitua pois.
Itse tein toimistotyötä, eli käsipelillä laskujen tarkastusta ja maksatusta ja kirjanpitoa. Sehän on kanssa kokonaan automatisoitu nykyään, kun maksuliikenne kulkee sähköisesti. Tsekkasin tämän ketjun innoittamana, miten on käynyt toimistolle jossa duunasin: 80-luvulla oli pomolla ehkä 12 alaista, vuonna 2005 enää yksi. Myöhemmältä ajalta en enää tietoja löytänyt, mutta eiköhän putiikissa edelleen joku talouspäällikkö ole, tosin ehkä vailla sitä yhtäkään alaista.
Mutta vielä 80-luvulla niitä leppoisia toimistohommia piisasi. En ihmettele, jos silloin on syntynyt käsitys laiskanpulskeista valtion virkamiehistä suojatyöpaikoissaan. Sekin työ on siitä muuttunut, väki vähentynyt, tahti kiristynyt. Toisaalta eipä raksoillakaan kiirettä pidetty. Ruokatunnilla kiskaistiin juomaksi baarissa pari keskiolutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoka oli pahaa ja valikoimat kaupoissa aika ankeat. Sen huomaa kun lukee esimerkiksi vanhoja ruokaohjeita kasarilta.
Höpsis, ruoka oli hyvää, meillä ainakin. tekijästähän se on kiinni, miten osaa ruokaa laittaa.
Myös kouluruoka oli pääsääntöisesti hyvää, eikä nykyisenkaltaista keskuskeittiöstä tulevaa einespaskaa.
No jos tykkää lihasta ja perunasta, maitotuotteista ja juureksista eri muodoissaan. Sellaista se ruoka oli paitsi kun joku hyvä juttu, esimerkiksi marjat tai tuoreet tomaatit oli sesongissa. Mansikkakausi kesti juhannuksesta ehkä kuukauden. Olen syntynyt elokuun alussa enkä koskaan saanut mansikkakakkua juhliini ja muistan myös sen jännityksen, että saako mansikoita juhannukseksi ylipäätään. Enkä nyt tarkoita sitä, että mangoja pitäisi saada jouluaa
ttona, mutta esimerkiksi tuoretta paprikaa ei meidän maalaispitäjässä saanut kaupasta kuin ihan joskus. Talvella tomaatit oli kovia ja oransseja ja kurkku maistui metallilta, koska Närpiössä ei ollut hehtaarikaupalla kasvihuoneita josta niitä saatiin. Kiinankaalia sai. Tuoreita yrttejä ei ollut edes kesällä jos ei itse kasvattanut paitsi ehkä tilliä ja persiljaa. Kirsikkatomaatteja ei ollut tarjolla. Herkkusieniäkään ei ollut kaupoissa meilläpäin. Tiedän tämän, koska olen aina rakastanut sieniä.
Meillä maatilalla myös se säilöminen oli ihan kauheaa. Jotta oli marjoja pakkasessa, kaikki piti itse poimia. Mansikat, mustikat, puolukat, vadelmat. Puutarhavadelmia ei edes ollut sielläpäin missä minä asuin. Niitä tuli vasta 1990-luvun alkupuolella. Piti keittää mehut ja hillot ja suolata sienet ja kurkut. Kellariin kerätä juurekset, sipulit, perunat, kaalit, talviomenat.
Just lueskelin mökillä 1980-luvun Apuja ja Seuroja ja ruokaohjeet oli ihan uskomattomia. Juhannuspöytään oli tarjolla hedelmäsäilykkeestä tehty marenkikakku, koska eihän marjoja ollut vielä tarjolla välttämättä juhannukseksi.
Olette unohtaneet sen niukkuuden mikä ruokakaupan valikoimissa oli ja kuinka ankeaa talvella oli se tuore ruokatarjonta.
Valikoima oli suppeampi, joo. Muistan, kuinka olin jo 70-luvulla lukenut kuvauksen, millainen hedelmä on kiivi, ja koetin sitä mielessäni kuvitella. Kasarilla sain eka kertaa maistettavakseni, mutta ei se mikään yleinen herkku vielä ollut.
Toisaalta sitten taas lihan ja kalan valikoima vaikutti melkeinpä runsaammalta kuin nykyään. Oli monipuolisemmin erilaisia ruhonosia, pikkukaupoissakin lihatiski, josta sai pyytää juuri sen verran mitä halusi. Kalaa saatiin pieniltä paikallisilta toimittajilta. Nykyään se tuppaa olemaan pelkkää muoviin käärittyä kirjolohta ja pakasteseitiä.
Ja sitten ehkä toisaalta pidinkin siitä, että on sesonkeja. Oli jotain mitä odottaa, kun kaikkea ei ollutkaan aina saatavilla. Ei tullut sellaista kyllästynyttä "kaikki on jo koettu" -fiilistä niin helposti. Olen huomannut omassa ruokavaliossani vähitellen palaavani takaisin tuohon sesonkiajatteluun. Ja kyllä ne tomaatit edelleen on kesällä parempia kuin talvella.
Tässä ketjussa on ylistetty 80-luvun kouluruokaa. Kun mietin asiaa, niin minusta tuntuu, että kouluruoka silloin oli lähempänä sitä mitä kotonakin syötiin, ihan normaalia sen ajan ruokaa, eikä mitään minimoidun budjetin säästömoskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoka oli pahaa ja valikoimat kaupoissa aika ankeat. Sen huomaa kun lukee esimerkiksi vanhoja ruokaohjeita kasarilta.
Höpsis, ruoka oli hyvää, meillä ainakin. tekijästähän se on kiinni, miten osaa ruokaa laittaa.
Myös kouluruoka oli pääsääntöisesti hyvää, eikä nykyisenkaltaista keskuskeittiöstä tulevaa einespaskaa.
No jos tykkää lihasta ja perunasta, maitotuotteista ja juureksista eri muodoissaan. Sellaista se ruoka oli paitsi kun joku hyvä juttu, esimerkiksi marjat tai tuoreet tomaatit oli sesongissa. Mansikkakausi kesti juhannuksesta ehkä kuukauden. Olen syntynyt elokuun alussa enkä koskaan saanut mansikkakakkua juhliini ja muistan myös sen jännityksen, että saako mansikoita juhannukseksi ylipäätään. Enkä nyt
En tiedä millaista säästömoskaa ajattelet nykypäivän kouluruuan olevan. Omaan silmään vaikuttaa olevan ihan sitä mitä kotonakin lapset syö. Toki kotien ruokavaliot ovat hyvin erilaisia nykyisin. Kasarilla kaikki söi samoja ruokia. Mutta mitä tuolla koulussa on niin hernekeittoa, lasagnea, kalapuikkoja, ihan normi ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoka oli pahaa ja valikoimat kaupoissa aika ankeat. Sen huomaa kun lukee esimerkiksi vanhoja ruokaohjeita kasarilta.
Höpsis, ruoka oli hyvää, meillä ainakin. tekijästähän se on kiinni, miten osaa ruokaa laittaa.
Myös kouluruoka oli pääsääntöisesti hyvää, eikä nykyisenkaltaista keskuskeittiöstä tulevaa einespaskaa.
Juuri näin. Kouluruoka oli monipuolisempaa ja enemmän lähiruokaa kuin nykyään, ei todellakaan pelkkää hiilarimättöä.
Kasarilla syötiin enemmän hiilaria, koska liha oli myös kallista ja kasviksia syötiin vähemmän. Ihan tilastoista voi tarkistaa, että Suomessa syötiin 1985 lihaa n.67kg/vuosi/hlö ja nykyään tuo luku on n.79kg/vuosi/henkilö. eli semmonen reilu 12kg enemmän /hlö/vuosi.
Ja oltiin hoikempia kuin nykyään. - Enpä ole varma, että kasarilla syötiin enemmän edes hiilaria, koska sokeria ja glukoosisiirappia ei mätetty ihan samaa tahtia kuin nykyään. Ruoka syötiin enimmäkseen ruoka-aikaan, eikä koko ajan naposteltu.
Lihan kulutus ei ole dramaattisesti 80-luvusta kasvanut, ja joutaisikin laskea takaisin sen ajan määriin. Juuston kulutus on tuplaantunut. Enpä nyt tiedä, onko sekään ravitsemuksellisesti hyvä asia.
Kaalia, porkkanaa ja lanttua 80-luvulla syötiin talvella, kun ei muita kasviksia oikein ollut saatavilla. Ihan terveellisiä vaihtoehtoja olisivat nykyäänkin.
Elin kasarin ollen 11-21-vuotias. Tykkäsin muuten kovasti, mutta naisoletettuna tuli tosi paljon seksististä paskaa niskaan, joskus ihan keskellä päivää ja ihmisten ilmoilla (ei missään baarin nurkassa puolenyön jälkeen). Yritän edes jotenkin uskoa, että nykyään asiat ovat edes vähän paremmin sillä saralla.
N55
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80 -luvulla oli tiukkaa luokkajakoa. Kyllä ne kaupungin vuokratalojen asukkaat kaikki tiedettiin ja niihin taloihin ei välttämättä päästetty kylään lapsia. Kouluissa parempi väki vietti hiihtolomat Lapissa ja köyhät kotona. Sosiaaliturvan käyttö oli häpeällistä. Yksilölliset elämänvalinnat olivat haaste. Kunnon nuori kävi rippikoulun ja meni parikymppisenä avioon saman kylän pojan kanssa ja pyöräytti pari lasta rintamamiestaloon, jonka remontoi. Kaikki katselivat samat ohjelmat televisiosta ja kuuntelivat samaa musiikkia. Harrastukset erosivat perheen statuksen mukaan. Parempien perheiden lapset kävivät partiossa ja musiikkiopistossa. Duunareiden muksut Nuorissa Kotkissa ja Pikkupioneereissa riippuen isän poliittisesta kannasta.
Ja tuoko muka kovastikin eroaa tästä päivästä?
80-luvulla ei vain käytetty niin sumeilemattomasti sosiaalitukia, kuin nyt.
Ei tarvinnut käyttää, koska töitä sai. Ja työstä kuin työstä sen verran palkkaa, että pystyi itsensä elättämään.
Että ihan siitä se vain on kiinni.
Ihmisluonto ei ole muuttunut miksikään. Jos työelämä olisi samanlaista kuin 80-luvulla, "sumeilematon sosiaalitukien käyttö" loppuisi oitis. Minäkin lopettaisin ja menisin töihin, koska palattaisiin aikaan, jolloin töihin saattoi omalla päätöksellään mennä jokseenkin kuka tahansa. Työnantajilla ei ollut varaa nirsoilla!
En kaipaa 80-luvulle, mutta silti yllättävän vaikea keksiä jotain tosissaan negatiivista. Kasvoin perähikiällä, joka tuskin on paljoa edes muuttunut niistä ajoista😂 Rasisteja suurin osa, mutta kun ainoat etnisyydet oli kantasuomalaiset, suomenruotsalaiset ja romanit, niin ei syntynyt suurta draamaa. Jotain suukopua, muttei mitään vakavaa. Tummempaa jengiä näkyi lähinnä amerikkalaisissa elokuvissa. Perähikiällä kesätyöpaikat meni suhteilla ja paikkakunnan silmäätekevien lapsille, se ehkä paskinta. Rikkaiden kakarat sai ne ajanvietoksi, vaikka köyhien kakarat olisi tarvinnut ne voidakseen ostaa koulutarvikkeita ja ehkä uudet farkut. Mutta päilen, että niin se on nykyäänkin.
Vaikka 80-luvulla läträttiin alkoholin kanssa paljon enemmän kuin nykyään, olutvalikoita oli todella suppea. Tai oikeastaan sitä ei ollut. Oli pelkkää kotimaista vaaleaa lageria eri panimoiden valmistamana, eri vahvuuksina. Ei kuitenkaan alkoholitonta, sillä ykkösolut oli se miedoin. Jossakin vaiheessa 80-lukua tuli ensimmäinen vähän tummempi olut, nimeltään Cheers (en muista miltä panimolta, kotimainen kumminkin). Se oli se aikansa erikoisuus silloin.
Ne tiski-alkot yrmeine myyjineen olivat ihan kamalia myös. Ehkä nämä niitä 80-luvun huonoja puolia.
Niin joo. Ravintolassa ei saanut juoman kanssa siirtyä pöydästä toiseen. Juomia ei tilattu itse tiskiltä, vaan piti viittilöimällä tai huutamalla kiinnittää tarjoilijan huomio, ja häneltä sitten tilattiin. Kuulostaa varmaan kummalliselta niiden korvissa, jotka eivät tuota ole joutuneet kokemaan.
Vierailija kirjoitti:
Perähikiällä kesätyöpaikat meni suhteilla ja paikkakunnan silmäätekevien lapsille, se ehkä paskinta. Rikkaiden kakarat sai ne ajanvietoksi, vaikka köyhien kakarat olisi tarvinnut ne voidakseen ostaa koulutarvikkeita ja ehkä uudet farkut. Mutta päilen, että niin se on nykyäänkin.
Taitaa olla niin, että nykyään menee kaikki työpaikat tuohon malliin. Suhteet ratkaisevat.
Jätteiden lajittelu oli aika olematonta kasarilla. Paperi kerättiin erikseen, eipä muuta. Yhteen ja samaan roskikseen heitettiin sumeilematta kahvinporot ja tyhjät maitopurkit ja kauppakuitit ja puhkikuluneet kengät ja loppuunkäytetyt paristot. Ja sitten tämä kaikki kipattiin kaatopaikalle. Ja ne roskikset muuten löyhkäsivät ihan kammottavalle.
Toisaalta ehkä tuotettiin vähemmän jätettä kuin nykyään? Mutta kaatopaikkoja ei sentään ole, paitsi yksityisiä jossain tienvarsilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoka oli pahaa ja valikoimat kaupoissa aika ankeat. Sen huomaa kun lukee esimerkiksi vanhoja ruokaohjeita kasarilta.
Höpsis, ruoka oli hyvää, meillä ainakin. tekijästähän se on kiinni, miten osaa ruokaa laittaa.
Myös kouluruoka oli pääsääntöisesti hyvää, eikä nykyisenkaltaista keskuskeittiöstä tulevaa einespaskaa.
No jos tykkää lihasta ja perunasta, maitotuotteista ja juureksista eri muodoissaan. Sellaista se ruoka oli paitsi kun joku hyvä juttu, esimerkiksi marjat tai tuoreet tomaatit oli sesongissa. Mansikkakausi kesti juhannuksesta ehkä kuukauden. Olen syntynyt elokuun alussa enkä koskaan saanut mansikkakakkua juhliini ja muistan myös sen jännityksen, että saako mansikoita juhannukseksi ylipäätään. Enkä nyt
200-luvun?
Jos pitäisi valita, elänkö loppuelämäni kuten kasarilla elettiin, vai eläisinkö kuten nykyään eletään, valitsisin empimättä 80-luvun. Siitä huolimatta, ettei se mikään ongelmaton vuosikymmen ollut sekään. Eniten vaakakupissa painaa se, että silloin sain töitä, nyt en.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoka oli pahaa ja valikoimat kaupoissa aika ankeat. Sen huomaa kun lukee esimerkiksi vanhoja ruokaohjeita kasarilta.
Höpsis, ruoka oli hyvää, meillä ainakin. tekijästähän se on kiinni, miten osaa ruokaa laittaa.
Myös kouluruoka oli pääsääntöisesti hyvää, eikä nykyisenkaltaista keskuskeittiöstä tulevaa einespaskaa.
No jos tykkää lihasta ja perunasta, maitotuotteista ja juureksista eri muodoissaan. Sellaista se ruoka oli paitsi kun joku hyvä juttu, esimerkiksi marjat tai tuoreet tomaatit oli sesongissa. Mansikkakausi kesti juhannuksesta ehkä kuukauden. Olen syntynyt elokuun alussa enkä koskaan saanut mansikkakakkua juhliini ja muistan myös sen jännityksen, että saako mansikoita juhannukseksi ylipäätään. Enkä nyt
Jopa maksakastike oli hyvää. Meillä se oli sekä ala- että yläasteella sellaista levymäistä: niin kuin palapelin paloja kastikkeen seassa. Lasagnea oli vähintään kerran kuukaudessa. Makaronilaatikkoa oli useamminkin ja se oli todella maukasta. Maito tarjoiltiin aluksi 2 dl:n tetroissa ja se oli yleensä kevytmaitoa, joskus jopa kulutusmaitoa. Se juotiin pillillä. Muistaakseni 5. luokalla siirryttiin maidon kohdalla 2 dl:n jogurttipurkin tyylisiin pakkauksiin ja silloin sitä sai jo rasvattomanakin. N45/1978
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoka oli pahaa ja valikoimat kaupoissa aika ankeat. Sen huomaa kun lukee esimerkiksi vanhoja ruokaohjeita kasarilta.
Höpsis, ruoka oli hyvää, meillä ainakin. tekijästähän se on kiinni, miten osaa ruokaa laittaa.
Myös kouluruoka oli pääsääntöisesti hyvää, eikä nykyisenkaltaista keskuskeittiöstä tulevaa einespaskaa.
No jos tykkää lihasta ja perunasta, maitotuotteista ja juureksista eri muodoissaan. Sellaista se ruoka oli paitsi kun joku hyvä juttu, esimerkiksi marjat tai tuoreet tomaatit oli sesongissa. Mansikkakausi kesti juhannuksesta ehkä kuukauden. Olen syntynyt elokuun alussa enkä koskaan saanut mansikkakakkua juhliini ja muistan myös sen jännityksen, että saako
No on teillä jutut.
Vierailija kirjoitti:
Naisilla ei ollut juurikaan arvoa ja kouria voitiin vaikka keskellä katua ja se oli ihan normaalia.
No, olipa pervo vuosikymmen.
Suomi oli köyhä nykyiseen verrattuna, musiikki oli pääosin paskaa: DX7 raastaa edelleen korvia ja tukkahevi on hirveää, elokuvatkin olivat 80-luvulla alennustilassa. Itsemurhissakin oltiin Pohjolan Japani - eipä olla enää.
Kesätöitä hain 80-luvulla menemällä suoraan firmaan ja kysymällä. Mitä vaan oli sopivaa sanoa, mutta se kohdistui ihan kaikkiin. Palkalla tuli toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perähikiällä kesätyöpaikat meni suhteilla ja paikkakunnan silmäätekevien lapsille, se ehkä paskinta. Rikkaiden kakarat sai ne ajanvietoksi, vaikka köyhien kakarat olisi tarvinnut ne voidakseen ostaa koulutarvikkeita ja ehkä uudet farkut. Mutta päilen, että niin se on nykyäänkin.
Taitaa olla niin, että nykyään menee kaikki työpaikat tuohon malliin. Suhteet ratkaisevat.
Se on vain pidettävä salassa. Ennen otettiin reilusti kummipoika töihin. Nyt pitää haastatella 20 ihmistä ja silti se kummipoika tulee töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tehtiin kaikkien aikojen parasta musiikkia, tehtiin myös kammottavaa ällöroskaa.
Ai tehtiin vai?
Tärkeintä on se että pääsee lääkäriin. Mikä ei nykyään toteudu. Hoito on sitten sitä mikä on parasta sillä hetkellä. Lääketiede kehittyy. 40 vuoden päästä on samat ajatukset hoidon suhteen. Silloin on lääkkeet ja hoidot kehittyneet ja harmitellaan miksei 2020 luvulla ollut noita tarjolla. Toivottavasti silloin pääsee lääkäriin yhtä hyvin kuin 80 luvulla.