Lue keskustelun säännöt.
Oletko tehnyt heinätöitä?
01.06.2024 |
Seivästänyt heinää seipäälle? Itse yritin lapsena, mutta en osannut tehdä seivästä, vaan tuli huojuva heinäkasa:]
Kommentit (120)
Kyllähän tuota tuli ihan riittävästi tehtyä 1970 luvulla. Sen jälkeen tuli avopaalit, joten ei enää kuivattu seipäillä, kuin parina erittäin sateisena kesänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen. Perunapellolla oli aina paljon tylsempää kuin heinäpellolla. Terveisiä maalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ja mielestäni se oli helppoa.
Helppoa kuin heinänteko
Siihen tarvitaan sitä heinäntekojärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Farmi ohjelmaa kun katsoo niin kuka ne lehmät lypsää,eihän nämä kilpailijat ota utareista kun kahvimaidot pieneen pelti mukiin.
Tuotantoyhtiö tuskin niitä lehmiä edes omistaa, joten hoito vastuu ja myös se lypsäminen jää omistajan tehtäväksi.
Ei siinä ohjelmassa ollut muita kuin Miina Äkkijyrkkä (en pidä yök!), joka osasi lehmiä käsitellä.
Miina osasi niittää, ja opetti sen tytönkin niittämään. Lehmänkäsittelyä en kehuisi, mutta huussin ovessa oli komea kuva.
Vierailija kirjoitti:
Olen. Perunapellolla oli aina paljon tylsempää kuin heinäpellolla. Terveisiä maalta.
Kyllä kivien kerääminen, joka hvetin kevät kaksi viikkoa koulun jälkeen ja viikonloppuisin oli se vttumaisin homma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko haasia ollut mitenkin yleinen? Kai seipäillä on kuivattu siksi, että kesäsade iskee äkkiä ja kastelee päällimmäiset. Haasian ymmärrän etelämpänä, missä aurinko kuivattaa ohuen heinän niin nopsaan, että siinäkin tulee valmista.
Haasia on seivästä parempi kuivaukseen. Siinähän heinät ripustetaan ikään kuin pyykit narulle ovat paljon ohuempana kerroksena kuin seipäällä. Nimenomaan pohjoisessa niitä käytettiin, ja suovaa ohuelle luonnonheinälle. Suova oli siis sellainen, jossa oli piikkejä tiheämmässä kuin haasiassa ja heinät tungettiin piikkien (=seipäitten) väliin. Pohjoisessa niitä näkee vieläkin, kai poroille tekevät pieniä määriä omaa heinää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko nämä jotain.. ' heinä + työ ' = jotain synonyymejä?
-
Olen ymmärtänyt että suomalainen (normaali) lypsylehmä navetta, n.300päätä, käy jollain siellä olevalla robotti-automaatilla syömässä ja lypsyssä?
Onko se 'heinä' jotain avaruus tiedettä sitten?
Niin totta. Ja uutisissa näin äsken kun pellon omistajat sanoo: täällä ei tarvi enää tulla mitään tekemään seuraaviin 40 vuoteen.
(Kun ovat muuttamassa kaikki pellot joksikin.. sähkö-farmeiksi??) - Uutisissa oli äsken kyllä.
Tässä tuo ed.mainittu, "en tee mitään" maalla, -linkki:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sananlasku "helppoa kuin heinänteko" on suuri valhe!
Heinänteko ei ole helppoa ollenkaan. Ihan järjettömän rankkaa hommaa. Pelkästään jo yhden heinäseipään edestä niittäminen ja kerääminen on iso työ.
Minä olisin ihan hyödytön noissa hommissa. En kestä lämpöä enkä aurinkoa. Kovaa fyysistä työtä olen kyllä tehnyt, mutta aurinko on minulle kuin kryptoniitti Teräsmiehelle.
Minä en voi ymmärtää miten joskus sata vuotta sitten on pystytty maatilan työt tekemään. Tuntuu tämmöisestä veltosta kaupunkilaisesta ihan järjettömän rankalta työnteolta. Jotain valtavan isoa peltoa alkaa käsin viikatteella niittämään.
Silloin joskus sata vuotta sitten maataloissa oli jotakin mitä nykyään on vähemmän: Työvoimaa. Keskisuuri maatila työllisti helposti oman väen (2-10 ihmistä) lisäksi helposti 3-5 kokopäiväistä työntekijää. Työ oli raskasta, sitä oli paljon mutta siitä sai korvauksena hyvin pientä palkkaa. Siis työntekijät sai, oma väki ei tietenkään.
Nykyään 2-4 työntekijää (omia tai vieraita) hoitaa noin 100-400 lehmän tilaa, silloin sata vuotta sitten 50 lehmää oli jo iso karja, ja väkeä tarvittiin noin 10 ympärivuotista plus sesonkitöissä toinen mokoma lisää.
Ja vastaus alkuperäiseen kysymykseen: Olen tehnyt heinää, sekä kepittämällä että paalattuna. Laittanut seipäälle, paalauksessa ollut mukana, ajanut latoon sekä irtoheinää että paaleja. Tuttua puuhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt heinätöitä mutta en koskaan laittanut seipäille heinää. Edes vanhempani eivät ole heinätöitä tehdessä heinää seibästäneet ja ovat jo yli 70 vuotiaita.
Minä olen ja monena kesänä olenkin. Pappalla oli maatila ja siellä heinää seipäälle niin pian kuin siihen kykeni, kesät vietin siellä ja nyt olen minäkin yli 70.
Kiitos tiedosta!
Joo edelleen meilläkin löytyy seipäitä, mutta ei niitä ole sen jälkeen käytetty kun on tulleet traktorit tilalle. Oma isoisäni ja hänen isänsä olivat toki siinä suhteessa edistyksellisiä. Isoisoisä oli saanut opin siihen Amerikan vuosiltaan.
Kyllähän heinät monta hehtaaria traktorilla ja niittokoneella silloinki
Ne ojan reunat SIISTITTIIN meillä päin pitkistä heinistä! Arvasin, että uusavuttomat piikittelevät kuten tällä palstalla on tapana. Eli hv.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen. Aloitin 5-vuotiaana, ja tehtäväni oli laittaa alin kalikka heinäseipääseen ja heittää 2 ylintä maahan, josta heinäntekijät ne noukkivat ja laittoivat paikoilleen. Kun täytin 10-vuotta siirryin kalikkatytöstä heinäntekijäsi eli laittamaan heinää seipäälle. Rankinta oli kun pölyä ja heinää varsi koko ajan päälle ja meni vaatteiden alle ja se kutisi. Heinä oli itsessään kevyttä ja helppo nostella seipäälle. Työpäivät olivat yli 12 -tuntisia ja kukaan ei silloin puuttunut lapsityöhön Suomessa.
Sulla on vähän samaa historiaa kuin mullakin,olin aluksi seipään tapin asentaja ja siitä se lähti.Siinä oli kaikenlaista hommaa vuosien mittaan.
Meillä oli 'naulapoika' tuossa hommassa. Tytötkin teki... siitä ylennyttiin haravoimaan ja sitten vasta seivästämään
Sit tuli pikkupaalit, sitte isot
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt heinätöitä mutta en koskaan laittanut seipäille heinää. Edes vanhempani eivät ole heinätöitä tehdessä heinää seibästäneet ja ovat jo yli 70 vuotiaita.
Minä olen ja monena kesänä olenkin. Pappalla oli maatila ja siellä heinää seipäälle niin pian kuin siihen kykeni, kesät vietin siellä ja nyt olen minäkin yli 70.
Kiitos tiedosta!
Joo edelleen meilläkin löytyy seipäitä, mutta ei niitä ole sen jälkeen käytetty kun on tulleet traktorit tilalle. Oma isoisäni ja hänen isänsä olivat toki siinä suhteessa edistyksellisiä. Isoisoisä oli saanut opin siihen Amerikan vuosiltaan.
Kyllähän heinät monta hehtaaria traktorilla ja niittokoneella silloinki
Sateiset kesät??? Ei silloin pöyhimisellä selvinnyt
Seiväsheinää 70 luvulla ja viimeiset tauon jälkeen 1981 kun oli sadekesä.Heinää palattiin sitten 1974 alkaen ja vielä seivästys kun kunnon pöyhimiä vielä ollut.Viimeiset sitten 2016 kun väki jo vanheni.Kuitenkin oli rankkaa työtä jota kaikki muistaa sitten lämmöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä onn itte niinkuin heinäseiväs jonka voisi heittää jorpakkoon.
Lienee. (kaikki nää muistelot ) täällä:
Niitä wanhojen ihmisten, agraari-suomen, haikuja.
Ajalta, joskus kauan Kauan.. kauan sitten, kun
kaikki nämä wanhat ihmiset jaksoivat tehdä sitä fyysistä työtä - tosin kuin nykyään:
hyvä jos edes yhden e t u s o r m e n jaksaa viedä..
..älykännyn näytölle. Siitä sohvalta.. ? On se rankk..
-
oi..'aikoja ja tapoja'..sano ;)))
En ole tehnyt heinätöitä mutta lapsena perheeni auttoi pappaa heinätöissä ja me lapset saatiin hevos kärryn kyydissä olla, oli mukavaa.
Kaipaan muistoissani lapsuuden heinäpelloille...
Kakarana mummolassa joka kesä heinäpellolla. Aikuiset teki seipäät ja me serkukset haravoitiin ja poljettiin ladossa heiniä. Aivan kamalaa kuuma ja hikiseen ihoon tarttui heinänvihneet jotka kutisi ja kirveli. En kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Kakarana mummolassa joka kesä heinäpellolla. Aikuiset teki seipäät ja me serkukset haravoitiin ja poljettiin ladossa heiniä. Aivan kamalaa kuuma ja hikiseen ihoon tarttui heinänvihneet jotka kutisi ja kirveli. En kaipaa.
Unohdit pari asiaa: Kattonaulat joihin piti varoa tökkäämästä päätään heinäkasaa polkiessa. Heinäsuola, jota heitettiin heiniin säilyvyyden ja maistuvuuden parantamiseksi. Teki eetvarttia heinien naarmuttamaan ihoon.
Muistaakseni oli semmoinen nyrkkisääntö talven heinäntarpeen laskemiseksi että: 1 lehmä/ 100 seipäällistä heinää. eli viisi lehmää= 500 seipäällistä heinää. Tämä siis pelkällä kuivaheinäruokinnalla. 500 seipäällistä oli jo melkoinen homma tehdä...
Helppoa kuin heinänteko