Kun lapsen parhaan ystävän äiti estää tapaamiset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis kyllä kohteliasta on vastata kun kysytään. Jos ei toinen reagoi kysymykseen mitenkään,  niin mistä kysyjä tietää vastauksen. Siis multa kysyy lapsen kaverin vanhempi, että sopiiko, jos "Matti" tulee meille viikonloppuna yökylään tai voiko "Mika" tulla teille viikonloppuna yökylään? Jos mä en reagoi kysymykseen mitenkäään, mistä ihmeestä kaverin vanhempi tietää sopiiko vai ei. Ei vastausta tarvitse perusteella mitenkään, mutta kohteliasta on vastata. Itselleni myös tulisi omituinen fiilis, jos ei mitään vastattaisi.

Kun on 5 kertaa vastannut, että ei käy ja kaverin äiti kyselee, että mitä nyt, mikä on syynä, niin sitä ei enää jaksa vastata. Syyksi ei näille kelpaa perheen omat menot tms., sieltä tulee uudestaan ja uudestaan, että mikä nyt on, kyllä on kerrottava syy.

Tätähän ap ei ollut tehnyt, vaan ihmetteli,  kun vastausta ei tullut ollenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aika varma, että ap on jollain tavalla rajaton ja toinen perhe yrittää vaan liueta vähin äänin pois, kun muukaan ei auta. Aikuiset ihmiset nimittäin harvemmmin ghostaavat kaveriperheitä ilman syytä. Itsekin tässä harkitsen sitä ratkaisua, kun jo kolmatta kesää käyn keskustelua entisessä kotikaupungissa asuvan lapsen entisen kaverin äidin kanssa, että meille ei sovi nähdä. Normaali ihminen olisi tajunnut jo ensimmäisenä kesänä jatkaa matkaa ja että emme enää viihdy heidän seurassaan. Mutta nämä vaan roikkuvat hihassa ja kysyvät jokaisen loma-aikana, että missä ja milloin voisimme nähdä. Meillä sama juttu kuin monella muulla täällä, että lapset hädin tuskin pitävät yhteyttä, mutta tämä äiti kuvittelee heidän edelleen olevan parhaita kavereita. 

Yritäppä ymmärtää;minä en ole ollut se aktiivisempi osapuoli näissä muutaman kerran vuodessa kyläily

Oletko varma, että sillä äidillä ei vain ole kiire tai jotain oikeasti ikävää meneillään elämässsään? Yhdestä vastaamattomasta viestistä teet hirveän numeron ja kirjoitat täällä, että yrittää estää kaveruuden. Minusta teet vähän turhan heppoisilla todisteilla päätelmiä, että äiti yrittää nyt estää jotain. 

Mulle ainakin kävi lapsena noin pari kertaa, koska isäni oli (ja on edelleen) alkoholisti. Aikuisena ajateltuna aika ikävää, koska eihän se minun syyni lapsena ollut millainen isä minulla oli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aika varma, että ap on jollain tavalla rajaton ja toinen perhe yrittää vaan liueta vähin äänin pois, kun muukaan ei auta. Aikuiset ihmiset nimittäin harvemmmin ghostaavat kaveriperheitä ilman syytä. Itsekin tässä harkitsen sitä ratkaisua, kun jo kolmatta kesää käyn keskustelua entisessä kotikaupungissa asuvan lapsen entisen kaverin äidin kanssa, että meille ei sovi nähdä. Normaali ihminen olisi tajunnut jo ensimmäisenä kesänä jatkaa matkaa ja että emme enää viihdy heidän seurassaan. Mutta nämä vaan roikkuvat hihassa ja kysyvät jokaisen loma-aikana, että missä ja milloin voisimme nähdä. Meillä sama juttu kuin monella muulla täällä, että lapset hädin tuskin pitävät yhteyttä, mutta tämä äiti kuvittelee heidän edelleen olevan parhaita kavereita. 

Yritäppä ymmärtää;minä en ole ollut se aktiivisempi

Oletko varma, että sillä äidillä ei vain ole kiire tai jotain oikeasti ikävää meneillään elämässsään? Yhdestä vastaamattomasta viestistä teet hirveän numeron ja kirjoitat täällä, että yrittää estää kaveruuden. Minusta teet vähän turhan heppoisilla todisteilla päätelmiä, että äiti yrittää nyt estää jotain.

 

Tämä. Luultavasti kaverin äidillä on muita murheita, mutta ap ylireagoi yhden viestin perusteella. Eri asia olisi, jos tämä olisi ollut systemaattista jo jonkun aikaa, mutta kyse olikin yhdestä viestistä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät, että tuo vieras lapsi pitää sinun lastasi parhaana kaverinaan, kun he eivät kirjoituksistasi päätellen asu samassa kaupungissa, tapaa toisiaan oikeastaan koskaan tai näe päivittäin koulussa?

Ap on kuin mun lapsen päiväkotikaverin äiti. Muutettiin parin sadan kilometrin päähän ennen kuin lapsi meni kouluun. Nyt lapset ovat 11-vuotiaita. Eivät pidä yhteyttä enää oikeasti ollenkaan keskenään. Kuitenkin tämä kaveri laittaa kaikkiin whatsapin kiertokyselyihin aina meidän lapsen parhaaksi kaverikseen edelleen. Mun lasta jo vähän ahdistaa, kun ei viitsi sanoa tälle kaverille, että eivät oikeastaan edes ole enää kavereita saati parhaita sellaisia.

Tämän lapsen äiti taas pommittaa minua aina jokaisen loman alla, että ehdittäisiinkö nähdä. Eikä meinaan uskoa, että meillä on jo muuta ohjelmaa syystä tai toisesta. 

No mut lapset ovat kuitenkin 11 vuotiaita lapsia

Millaisesta tilanteesta on kyse? Ehkä lapsen kaveri ei vielä ole valmis yökyläilyyn teillä tai heille ei pysty ottamaan syystä tai toisesta yökyläilijää, mutta vanhempi ei ole tiennyt, miten kieltäytyisi kauniisti. Tai ehkä on vain unohtunut vastata, mulle käy välillä niin. Mutta jos kyse on ihan systemaattisesta ignooraamisesta, että yhtäkkiä ei vastaa enää normaaleihinkaan (ei yökyläilyyn liittyviin viesteihin), en oikein tiedä mikä voisi olla syynä. Joku kriisi elämässä tai pidempi sairastelukin voi selittää. Tai sitten lapsilla on tullut jotain kärhämää eikä tuo kaveri enää halua nähdä lastasi. Sellainen tottakai kannattaisi selvittää, mutta voi olla vaikea ilmaista hyvän päivän tutulle, että lapsesi on kiusannut.

Oliko kyläilyt vastavuoroisia? Itse kyllästyin lapsen kaverin äitiin, jpka toi kyllä mielellään lapsensa mun lapsen kanssa leikkimään meille. Heille ei voinut mennä kun leikkimisestän"tulee sotkua". Aina kun lapsi tuotiin meille kylään, olit tämä äiti iloisena kertomassa että lähtee asioille. Aika pian tuli olo että ilmaisena lapsenvahtina tässä ollaan. 

Meilläkin kävi näin. Tyttäreni kaverin äiti vaan päätti, ettei hänen tyttärensä enää ole tyttäreni kaveri. Se oli kova kova paikka silloin tyttärelleni. No nyt 7 vuoden kuluttua, tyttärelläni on hyviä ystäviä kymmenkunta. Ja tämä toinen tyttö yrittää pitkin Uudenmaan lääniä saada uusia ystäviä, vissiin äitinsä avustuksella. 

Vierailija kirjoitti:

Oiskohan sen toisen teinin yökyläilyt mennyt johonkin känni kokeiluun ja kielletty siksi, kaikkea ei lienee tarpeellista kertoo perheen ulkopuolisille...

Minkä teinin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aika varma, että ap on jollain tavalla rajaton ja toinen perhe yrittää vaan liueta vähin äänin pois, kun muukaan ei auta. Aikuiset ihmiset nimittäin harvemmmin ghostaavat kaveriperheitä ilman syytä. Itsekin tässä harkitsen sitä ratkaisua, kun jo kolmatta kesää käyn keskustelua entisessä kotikaupungissa asuvan lapsen entisen kaverin äidin kanssa, että meille ei sovi nähdä. Normaali ihminen olisi tajunnut jo ensimmäisenä kesänä jatkaa matkaa ja että emme enää viihdy heidän seurassaan. Mutta nämä vaan roikkuvat hihassa ja kysyvät jokaisen loma-aikana, että missä ja milloin voisimme nähdä. Meillä sama juttu kuin monella muulla täällä, että lapset hädin tuskin pitävät yhteyttä, mutta tämä äiti kuvittelee heidän edelleen olevan parhaita kavereita. 

Yritäppä ymmärtää;minä en ole ollut se aktiivisempi

No, normaalisti vastaus on tullut vuorokauden sisään,viestistä on nyt yli kuukausi, että enpä tiedä tuosta hätäisyydestä sitten..Itseasiassa, ko. kaverin perheessä on tiettyjä ongelmia,sellaisia,josta olisi joku toinen tehnyt jo kaikenlaisia ilmoituksia ja tämä ystävä ei ole sieltä helpoimmasta päästä perheasioiden johdosta,mutta olen laittanut oman mukavuuteni sivuun lasten ystävyyden vuoksi. En siis koe mitenkään erityisen haitallisena vaikka etäisyyttä lapsille tulisikin,mutta tämä täydellinen hiljaisuus äidin puolelta ilman mitään tiedossani olevaa syytä väkisinkin nakertaa. 

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin kävi näin. Tyttäreni kaverin äiti vaan päätti, ettei hänen tyttärensä enää ole tyttäreni kaveri. Se oli kova kova paikka silloin tyttärelleni. No nyt 7 vuoden kuluttua, tyttärelläni on hyviä ystäviä kymmenkunta. Ja tämä toinen tyttö yrittää pitkin Uudenmaan lääniä saada uusia ystäviä, vissiin äitinsä avustuksella. 

Cool story, mutta 99% kerroista näissä tapauksissa syy löytyy siitä, jonka kanssa kaveruutta vähennetään. Itsekin olen pyrkinyt ohjaamaan lasta muiden kavereiden pariin, jos jollain on ollut typerää käytöstä. Esim. yksi riehui, sotki paikkoja, sekoili ja kerjäsi aina karkkia meillä pikkukouluaisena. Kasvoi kyllä lopulta ihan ihmiseksi ja annoin taas kyläillä meillä muutamaa vuotta myöhemminkin. Tällä lapsella oli vaan surullisen välinpitämättömät vanhemmat eikä minulla siihen aikaan voimavaroja pitää huolta ja kasvattaa yhtä lisälasta. Toisella kaverilla oli ihmeellisiä poikiin ja seksiin liittyviä juttuja jo vitosluokalla, joten yritin ohjata lasta olemaan muiden kanssa. Nyt juuri luokan tytöistä osa on keksinyt vapen ja taas yritän pehmeästi ohjata fiksumman seuran pariin.

Tää on jotenkin toivoton palsta kun aloittajan tarinaan ja kysymyksiin ei koskaan vastata sellaisenaan, vaan aletaan kehittelemään kaikenlaista muuta tapahtuneeksi, vaikkei ap mitään sellaista ole vihjaissut. Esim. että ap olisi rasittava jankkaaja tms., vaikka lapsen kaverin vanhempi ghostaa eli siis suomeksi: ei vastaa ensimmäiseenkään kysymykseen. 

Erittäin outoa käytöstä kaverin vanhemmalta, jos on tietoista. Toinen vaihtoehto on, että tämä äiti on aktiivinen, monessa whatsapp-ryhmässä mukana, ja on lukenut viestin, aikonut vastata siihen myöhemmin ja sitten unohtanut asian. Itselleni käynyt joskus noin. Whatsapp ei luettua viestiä nosta esiin, ja jos monessa ryhmässä tapahtumaa niin hautautuu helposti.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut se äiti, joka katkaisi yhteyden. Muutimme toiseen kaupunkiin. Lapsi jatkoi eteenpäin elämässään. Tämän entisen parhaan kaverin kanssa ei vaan ollut enää mitään yhteistä ja lapseni ei oikein edes halunnut tätä enää nähdä. Yritin ensin sanoa ihan suoraan, että näkeminen ei enää sovi. Ei mennyt viesti perille. Kun lopulta kävi niin, että tämä entinen kaveri näki lapseni whatsapp-tilasta, että lapsi on entisessä kotikaupungissa kisamatkalla ja kaverin isä googletti missä lapseni harrastuksen kisat on ja ilmestyi sinne lapsensa kanssa katsomaan, minulla tuli mitta täyteen. Lapseni oli erikseen sanonut, että ei ehdi nähdä, koska on kaupungissa vain kisojen takia. Sen jälkeen vaan yksinkertaisesti ghoustattiin tämä porukka ja estettiin kaikissa kanavissa, kun millään muulla ei tuntunut menevän perille.

Ei mikään ihme, ettei nuoriso osaa käyttäytyä nykyään kun kasvatuksen taso on tälläistä.
"Näkeminen ei enää sovi" ei ole tarpeeksi hyvä selitys tälläisissä tilanteissa. Olisi pitänyt kertoa suoraan tälle toiselle äidille, että oma lapsi ei halua olla enää tämän toisen kaveri.

Vierailija kirjoitti:

Oliko kyläilyt vastavuoroisia? Itse kyllästyin lapsen kaverin äitiin, jpka toi kyllä mielellään lapsensa mun lapsen kanssa leikkimään meille. Heille ei voinut mennä kun leikkimisestän"tulee sotkua". Aina kun lapsi tuotiin meille kylään, olit tämä äiti iloisena kertomassa että lähtee asioille. Aika pian tuli olo että ilmaisena lapsenvahtina tässä ollaan. 

Jos luet ketjun huomaat,että nimenomaan vastavuoroisia. Kyse aloituksessa on siitä,että lapsen pitkäaikaisen ystävän äiti on vain yhtäkkiä ilman asiallista syytä tai syystä,jota ei kerro,ryhtynyt mykkäkouluun,mikä tietenkin on loukkaavaa. Elämä on..

Vierailija kirjoitti:

Mulle ainakin kävi lapsena noin pari kertaa, koska isäni oli (ja on edelleen) alkoholisti. Aikuisena ajateltuna aika ikävää, koska eihän se minun syyni lapsena ollut millainen isä minulla oli. 

Todella ikävä kokemus,näin sivusta mutta samaa kokeneena. Aikuisten tulisi pitää lapset erossa siitä,mikä ehkä on toisen aikuisen ongelma ja yrittää auttaa sitä lasta,eikä olla jälleen yksi torjuva selkä tai tympeän ylimielinen paremmistolainen. Nykypäivä on jotenkin niin kylmiä ihmisiä täynnä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut se äiti, joka katkaisi yhteyden. Muutimme toiseen kaupunkiin. Lapsi jatkoi eteenpäin elämässään. Tämän entisen parhaan kaverin kanssa ei vaan ollut enää mitään yhteistä ja lapseni ei oikein edes halunnut tätä enää nähdä. Yritin ensin sanoa ihan suoraan, että näkeminen ei enää sovi. Ei mennyt viesti perille. Kun lopulta kävi niin, että tämä entinen kaveri näki lapseni whatsapp-tilasta, että lapsi on entisessä kotikaupungissa kisamatkalla ja kaverin isä googletti missä lapseni harrastuksen kisat on ja ilmestyi sinne lapsensa kanssa katsomaan, minulla tuli mitta täyteen. Lapseni oli erikseen sanonut, että ei ehdi nähdä, koska on kaupungissa vain kisojen takia. Sen jälkeen vaan yksinkertaisesti ghoustattiin tämä porukka ja estettiin kaikissa kanavissa, kun millään muulla ei tuntunut menevän perille.

 

Ei mikään ihme, ettei nuoriso osaa käyttäytyä ny

Kannattaa ehkä lukea ketjun muutkin viestit, jossa tämän kirjoittaja avaa tilannetta muuten ennen kuin alkaa arvostelemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut se äiti, joka katkaisi yhteyden. Muutimme toiseen kaupunkiin. Lapsi jatkoi eteenpäin elämässään. Tämän entisen parhaan kaverin kanssa ei vaan ollut enää mitään yhteistä ja lapseni ei oikein edes halunnut tätä enää nähdä. Yritin ensin sanoa ihan suoraan, että näkeminen ei enää sovi. Ei mennyt viesti perille. Kun lopulta kävi niin, että tämä entinen kaveri näki lapseni whatsapp-tilasta, että lapsi on entisessä kotikaupungissa kisamatkalla ja kaverin isä googletti missä lapseni harrastuksen kisat on ja ilmestyi sinne lapsensa kanssa katsomaan, minulla tuli mitta täyteen. Lapseni oli erikseen sanonut, että ei ehdi nähdä, koska on kaupungissa vain kisojen takia. Sen jälkeen vaan yksinkertaisesti ghoustattiin tämä porukka ja estettiin kaikissa kanavissa, kun millään muulla ei tuntunut menevän perille.

Tästä tuli todella paha mieli tuon lapsen ja isän puolesta. Todella kylmää käytöstä teidän perheeltä.

Kyse on yhdestä viestistä ja juuri se tässä on koko asian ydin- täydellinen hiljaisuus ja torjunta,jolle ei anneta selitystä. Ei edes kiitos ei kiitos-vastausta. Ei ole ylireagointia,jos kyse on vuosien ajan jatkuneesta yhteydenpidosta,joka täysin yllättäen katkaistaan. En tiedä muista,mutta minusta se ei vain ole aivan tavanomaista.

Vierailija kirjoitti:

Kyse on yhdestä viestistä ja juuri se tässä on koko asian ydin- täydellinen hiljaisuus ja torjunta,jolle ei anneta selitystä. Ei edes kiitos ei kiitos-vastausta. Ei ole ylireagointia,jos kyse on vuosien ajan jatkuneesta yhteydenpidosta,joka täysin yllättäen katkaistaan. En tiedä muista,mutta minusta se ei vain ole aivan tavanomaista.

Ja yhden vastaamattoman viestin jälkeen nostat tällaisen elämän, että jankkaat asiaa tuntitolkulla.

Voihan olla, että unohti vastata. Tai muisti vastanneensa jo. Tai mitä nyt muuta tahansa voi käydä. Elämä ei välttämättä pyöri sinun viestisi ympärillä, juuri sillä hetkellä kun saa sen.

Ap on vain trolli, joka on ennenkin tehnyt vastaavia aloituksia. Jaksaa vängätä asiasta.