Kun lapsen parhaan ystävän äiti estää tapaamiset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyt tietysti tuolta äidiltä

Täytyy varmaan kysyä onko tapahtunut jokin sellainen väärinkäsitys tai vastaavaa josta en ole tietoinen,sillä lapset eivät ole mitenkään riitaantuneet ja haluaisivat toisensa tavata-ei edes välttämättä tarkoita yökyläilyä,mutta ihan vaikka paria tuntia ulkona tms. Ovat siis puhelimitse jutelleet,vaikka eivät nyt sitten toisiaan voikaan nähdä paikanpäällä. Parempi sekin kuin ei mitään,ihmettelen vain,että miksi 'ghostataan' tällä tavalla ilman mitään selitystä. 

MInä taas ihmettelen sitä, miksi et voi jatkaa eteenpäin. lapset selkeästi tapaavat, soittelevat jne., mutta eivät siellä kaverin kotona tai juuri silloin, kun sinä haluat. Todennäköisesti ovat samassa koulussa (?), jos ystävyys on ollut niin tiivistä kuin kerroit ja pari tuntia voi ulkonakin tavata tuosta vain. Kaikesta päätellen lasten ystävyys ei ole katkolla, kaikki on kuin ennenkin, sinä vain et ole saanut itsellesi hyväksyttävää selitystä sille, miksi yökyläily ei sovi. Ei siihen tarvita mitään perusteluja: jos ei sovi, niin ei sovi! Käyttäydyt kuin teini vaatiessasi perusteluja asialle, joka ei ole päätettävissäsi.

Vierailija kirjoitti:

Voisko olla että joku levittää kyläjuoruja teistä? Tai perheessä on jotain ongelmia joita ei halua muiden näkevän tai tietävän koska leviäisivät eteenpäin sinun kauttasi? Tai oletko möläyttänyt jotain typerää ja loukannut häntä. Onko lapsesi arvostellut heillä jotain ilkeästi vaikka pienituloisuutta tms?

Sisarukseni lapsi oli huomautellut kyläpaikassa kaverinsa kuluneista vaatteista ja kaverin äiti oli sanonut siitä sisarukselleni. Tämäpä oli sitten hermostunut ja alkanut huutamaan että ei meidän tyttö arvostele ja jos arvostelee niin osta parempia vaatteita, ei hän voi estää jos lapsi niin sanoo. Sisarukseni onkin aika kuspäinen ihminen. Taisi ystävyys olla aika lailla siinä. 

Ei,ei ja ei. Ei mikään näistä. En tiedä, täytyy vain vielä kerran kysyä suoraan mistä kenkä oikeasti puristaa. Jos ei vastausta saa, asia selvä. Ikävää lasten ystävyyden kannalta tietysti,mutta kaipa he osaavat yhteyttä ylläpitää sen mukaan,kuin haluavat. Uskon tosin,että näiden lasten ystävyys kestää myös muutaman vuoden erossa olonkin,vaikka äiti ei tapaamista syystä tai toisesta sallisi-niin pitkästä ystävyydestä on kuitenkin kyse. Itse en tule asiaan enempää puuttumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tällaisen tapauksen. Se teini (14v) jota kiellettiin tapaamasta poltti tupakkaa, joi viikonloppuisin kännit ja oli suhteessa täysi-ikäiseen. Ja mistäkö tiedän? Oltiin samassa kaveripiirissä. Eli oletko AP tietoinen mitä lapsesi tekee selkäsi takana?

Kohdallamme ei mistään tuollaosesta ole kysymys,eikä ole kyse myöskään teineistä tässä. Ikävää,että joillakin on tuollaista,mutta hyvä jos kerrotaan selkeät syyt sille,miksi välit katkaistaan-meidän kohdallamme ei kerrottu ja siksi vaivaa,miksi näin on. 

Ymmärsin, että kyse oli lapsien kaveruudesta, ei mistään "meidän kaveruudesta".

Ehkä tuossa on se syy: lapsesi kaverin äiti ei jaksanut sitä, että sinä halusit kaveriperheen. Ei sen äidin tarvitse selittää sinulle yhtään

Kuitenkin koet, että "meidät on hylätty, me emme ole saanest selitystä". Mitä ihmeen perusteluja odotat äidiltä, joka aikuisena tekee päätökset oman lapsensa yökyläilyistä juuri niin kuin aikuisen tuleekin eikä puolustele valintojaan vieraalle ihmiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisko olla että joku levittää kyläjuoruja teistä? Tai perheessä on jotain ongelmia joita ei halua muiden näkevän tai tietävän koska leviäisivät eteenpäin sinun kauttasi? Tai oletko möläyttänyt jotain typerää ja loukannut häntä. Onko lapsesi arvostellut heillä jotain ilkeästi vaikka pienituloisuutta tms?

Sisarukseni lapsi oli huomautellut kyläpaikassa kaverinsa kuluneista vaatteista ja kaverin äiti oli sanonut siitä sisarukselleni. Tämäpä oli sitten hermostunut ja alkanut huutamaan että ei meidän tyttö arvostele ja jos arvostelee niin osta parempia vaatteita, ei hän voi estää jos lapsi niin sanoo. Sisarukseni onkin aika kuspäinen ihminen. Taisi ystävyys olla aika lailla siinä. 

Ei,ei ja ei. Ei mikään näistä. En tiedä, täytyy vain vielä kerran kysyä suoraan mistä kenkä oikeasti puristaa. Jos ei vastausta saa, asia selvä. Ikävää lasten ystävyy

Minusta olet nyt puuttumassa jo huomattavan paljon vaatiessasi vieraalta ihmiseltä perusteluja sille, miksi tämän lapsi ei pääse teille yökylään. Ei se kuulu sinulle lainkaan! Jos lapset kerran osaavat itse sopia asiansa, niin miksi ihmeessä vaadit äidiltä perusteluja? Minusta olet outo takertuja, josta pitäisin oman lapseni mahdollisimman kaukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut se äiti, joka katkaisi yhteyden. Muutimme toiseen kaupunkiin. Lapsi jatkoi eteenpäin elämässään. Tämän entisen parhaan kaverin kanssa ei vaan ollut enää mitään yhteistä ja lapseni ei oikein edes halunnut tätä enää nähdä. Yritin ensin sanoa ihan suoraan, että näkeminen ei enää sovi. Ei mennyt viesti perille. Kun lopulta kävi niin, että tämä entinen kaveri näki lapseni whatsapp-tilasta, että lapsi on entisessä kotikaupungissa kisamatkalla ja kaverin isä googletti missä lapseni harrastuksen kisat on ja ilmestyi sinne lapsensa kanssa katsomaan, minulla tuli mitta täyteen. Lapseni oli erikseen sanonut, että ei ehdi nähdä, koska on kaupungissa vain kisojen takia. Sen jälkeen vaan yksinkertaisesti ghoustattiin tämä porukka ja estettiin kaikissa kanavissa, kun millään muulla ei tuntunut

No, sitä alkuun yritimme, mutta ei mennyt perille. Vanhemmat itse eivät oikein jättäneet meille muuta vaihtoehtoa. Ja lapset eivät keskenään ole pitäneet pitkään aikaan yhteyttä vaan pelkästään tämän toisen vanhemmat halusivat pitää yllä kaveruutta.

t. Tuon ensimmäisen kirjoittanut

Ja sinun perustelusi oli edellä vain "ei sovi". Jotain muutakin nyt luulisi olevan taustalla, mutta et suostu kertomaan, muutenkin meillä on vain sinun yksipuolinen kertomus asiasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut se äiti, joka katkaisi yhteyden. Muutimme toiseen kaupunkiin. Lapsi jatkoi eteenpäin elämässään. Tämän entisen parhaan kaverin kanssa ei vaan ollut enää mitään yhteistä ja lapseni ei oikein edes halunnut tätä enää nähdä. Yritin ensin sanoa ihan suoraan, että näkeminen ei enää sovi. Ei mennyt viesti perille. Kun lopulta kävi niin, että tämä entinen kaveri näki lapseni whatsapp-tilasta, että lapsi on entisessä kotikaupungissa kisamatkalla ja kaverin isä googletti missä lapseni harrastuksen kisat on ja ilmestyi sinne lapsensa kanssa katsomaan, minulla tuli mitta täyteen. Lapseni oli erikseen sanonut, että ei ehdi nähdä, koska on kaupungissa vain kisojen takia. Sen jälkeen vaan yksinkertaisesti ghoustattiin tämä porukka ja estettiin kaikissa kanavissa, kun millään muulla ei tuntunut menevän perille.

Hui! Cre

No on se nyt ollut sille aiemmalle parhaalle ystävälle varmaan kova paikka kun oma paras ystävä katoaa. "Näkeminen ei enää sovi", olisiko voinut ihan reilusti vanhemmille selittää että lapsesi ei halua nähdä enää eikä koe mitään yhteistä olevan? Ja he olisivat voineet omalle lapselleen selittää tilanteen sopivin sanoin. Tuollainen välien katkaisu noin vain voi olla lapselle tosi julmaa ja traumatisoivaa.

 

Meillä oli lapsen entisen kaverin kanssa vähän vastaavaa kuin ensimmäinen kirjoittaja kuvailee. Lisäksi vanhemmat olivat todella omituisia. Sinällään vanhempien ei pitäisi vaikuttaa kaverisuhteisiin, mutta nämä haluaisivat aina nähdä perheenä, vaikka lapset olivat jo kouluikäisiä ja mukana oli nariseva pikkuveli, jolle meidänkin lapsen olisi pitänyt antaa periksi kaikessa. Minä väsyin niiden vanhempien kanssa olemiseen. Lapseni siihen, että heillä ei ollut enää mitään yhteistä, kun asuimme toisella puolella kaupunkia ja lapset oli eri kouluissa. Ja siihen, että se pikkuveli roikkui aina heidän perässään.

Todella monta kertaa sanoimme, että näkeminen ei sovi. Selitin, että meidän lapsella on nykyisin eri kiinnostuksen kohteet ja huomautin myös, että kyllähän sen näkee, että heillä ei ole mitään yhteistä enää nykyisin, kun hädin tuskin juttelevat, kun nähdään. Nämä vanhemmat eivät millään uskoneet, vaan jatkoivat yhteydenottoja. Itsekin myönnän vaan lopulta jättäneeni vastaamatta, kun sanomisiani ei kuitenkaan uskottu.

Minusta on surullista, että vanhemmat kannustivat roikkumaan meidän lapsessa, vaikka näki kilometrin päähän, että lapset eivät enää viihdy yhdessä. Fiksut vanhemmat olisivat kannustaneet hankkimaan uusia kavereita.

Sano lapselleis että kaverisi ja äitinsä ovat urpåja ja jatkatte elämäänne. Älkää moikatko jos törmäätte heihin jossakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveruus on aina vapaaehtoista. Olen itse joskus vähentänyt lapsen kaverin näkemistä, koska kaverisuhteesta on tullut liian kuormittava meidän perheelle ja lapselle. Heidän aikataulujen mukaan olisi pitänyt nähdä, harrastuksiinkaan ei olisi saanut mennä tai muita kavereita nähdä. 

No tuo nyt onkin itsekkyyttä ja kontrollointia, vähän sairasta omistushalua.

Sairasta itsekkyyttä ja kontrollia pitää huolta perheen ja lapsen jaksamisesta. Kyllä meilläkin rajoitetaan tiettyjen kavereiden kanssa olemista välillä, kun ne aiheuttavat vaan levottomuutta ja sekoilua. Aina ei jaksa. Ei lapsemme eikä me vanhemmat. Kyllä jokaisella on oikeus pitää kiinni omista rajoistaan.

No on se nyt ollut sille aiemmalle parhaalle ystävälle varmaan kova paikka kun oma paras ystävä katoaa. "Näkeminen ei enää sovi", olisiko voinut ihan reilusti vanhemmille selittää että lapsesi ei halua nähdä enää eikä koe mitään yhteistä olevan? Ja he olisivat voineet omalle lapselleen selittää tilanteen sopivin sanoin. Tuollainen välien katkaisu noin vain voi olla lapselle tosi julmaa ja traumatisoivaa.

Aivan, olisi ollut vain rehellinen. Tuosta ovat voineet se perhe saada vain sellainen kuvan, että äiti yrittää tulla parhaiden ystävyksien väliin muuton myötä. Siksi varmaan päättikin yllättää tyttären, kun olivat kerta mitä parhaimpia ystäviä. Todella harmi, että eivät tienneet koko totuutta siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tällaisen tapauksen. Se teini (14v) jota kiellettiin tapaamasta poltti tupakkaa, joi viikonloppuisin kännit ja oli suhteessa täysi-ikäiseen. Ja mistäkö tiedän? Oltiin samassa kaveripiirissä. Eli oletko AP tietoinen mitä lapsesi tekee selkäsi takana?

Kohdallamme ei mistään tuollaosesta ole kysymys,eikä ole kyse myöskään teineistä tässä. Ikävää,että joillakin on tuollaista,mutta hyvä jos kerrotaan selkeät syyt sille,miksi välit katkaistaan-meidän kohdallamme ei kerrottu ja siksi vaivaa,miksi näin on. 

Ymmärsin, että kyse oli lapsien kaveruudesta, ei mistään "meidän kaveruudesta".

Ehkä tuossa on se syy: lapsesi kaverin äiti ei jaksanut sitä, että sinä halusit kaveriperheen

Käytin sanamuotoa 'me' koska minä olin se,joka lasten itsensä ehdottamasta yökyläilystä kysyin ja ehdotin sopivia ajankohtia,kuten ennenkin puolin ja toisin tehty ja ei vastattu mitään. Sellainen vain on mielestäni vaikeasti ymmärrettävää normaalissa vuorovaikutuksessa. Kuinka paljon olisi vaadittu,että lyhyesti olisi kuitattu;hei,meille ei nyt enää tapaamisen järjestäminen sovi,syystä sejase.mukavaa jatkoa' Ei ole kovin vaikeaa. Mistä ihmiset ovat saaneet käsityksen,että lapset käyvät samaa koulua/ asuvat samassa kaupungissa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut se äiti, joka katkaisi yhteyden. Muutimme toiseen kaupunkiin. Lapsi jatkoi eteenpäin elämässään. Tämän entisen parhaan kaverin kanssa ei vaan ollut enää mitään yhteistä ja lapseni ei oikein edes halunnut tätä enää nähdä. Yritin ensin sanoa ihan suoraan, että näkeminen ei enää sovi. Ei mennyt viesti perille. Kun lopulta kävi niin, että tämä entinen kaveri näki lapseni whatsapp-tilasta, että lapsi on entisessä kotikaupungissa kisamatkalla ja kaverin isä googletti missä lapseni harrastuksen kisat on ja ilmestyi sinne lapsensa kanssa katsomaan, minulla tuli mitta täyteen. Lapseni oli erikseen sanonut, että ei ehdi nähdä, koska on kaupungissa vain kisojen takia. Sen jälkeen vaan yksinkertaisesti ghoustattiin tämä porukka ja estettiin

 

Ja sinun perustelusi oli edellä vain "ei sovi". Jotain muutakin nyt luulisi olevan taustalla, mutta et suostu kertomaan, muutenkin meillä on vain sinun yksipuolinen kertomus asiasta

Suostu kertomaan. Jotenkin huvittavaa, miten ihmiset tällä palstalla kuvittelee, että muut on heille jonkun selityksen velkaa, jos jakavat pienen palan elämästään ja sen tapahtumista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyt tietysti tuolta äidiltä

Täytyy varmaan kysyä onko tapahtunut jokin sellainen väärinkäsitys tai vastaavaa josta en ole tietoinen,sillä lapset eivät ole mitenkään riitaantuneet ja haluaisivat toisensa tavata-ei edes välttämättä tarkoita yökyläilyä,mutta ihan vaikka paria tuntia ulkona tms. Ovat siis puhelimitse jutelleet,vaikka eivät nyt sitten toisiaan voikaan nähdä paikanpäällä. Parempi sekin kuin ei mitään,ihmettelen vain,että miksi 'ghostataan' tällä tavalla ilman mitään selitystä. 

MInä taas ihmettelen sitä, miksi et voi jatkaa eteenpäin. lapset selkeästi tapaavat, soittelevat jne., mutta eivät siellä kaverin kotona tai juuri silloin, kun sinä haluat. Todennäköisesti ovat samassa koulussa (?), jos ystävyys on ollut niin tiivistä kuin kerroit ja pari tuntia voi ulkonakin tavat

Missä olen 'vaatinut perusteluja' millekään? Kannattaa lukea aloitus uudelleen. En ole pyytänyt mitään meriselityksiä,ainoastaan asiallista vastausta käykö vaiko ei-ghostaaminen taitaa olla enemmän niitä teinien hommia,ei tehostamisen ihmettely. Ei mielestäni ole normaalia,että aikuinen ihminen ei yhtäkkiä vastaa mitään,joten jokin syy siinä on taustalla. Jos se liittyy lapseeni tai minuun,on minulla luonnollisesti halu tietää mistä on kyse,jos vaikka kyse jostain väärinymmärryksestä,mihin voin vaikuttaa. Minä en ymmärrä myöskään näitä kirjoituksia 'jatkaa eteenpäin'. Eihän tämä minun elämääni koske,mutta lapseni ystävyyssuhteita ja hänen elämäänsä sitä kautta,jolloin asia koskee myös minua. Sellaista se vanhemmuus on,ettei voi olla täysin välinpitämätön.

Vierailija kirjoitti:

No on se nyt ollut sille aiemmalle parhaalle ystävälle varmaan kova paikka kun oma paras ystävä katoaa. "Näkeminen ei enää sovi", olisiko voinut ihan reilusti vanhemmille selittää että lapsesi ei halua nähdä enää eikä koe mitään yhteistä olevan? Ja he olisivat voineet omalle lapselleen selittää tilanteen sopivin sanoin. Tuollainen välien katkaisu noin vain voi olla lapselle tosi julmaa ja traumatisoivaa.

Aivan, olisi ollut vain rehellinen. Tuosta ovat voineet se perhe saada vain sellainen kuvan, että äiti yrittää tulla parhaiden ystävyksien väliin muuton myötä. Siksi varmaan päättikin yllättää tyttären, kun olivat kerta mitä parhaimpia ystäviä. Todella harmi, että eivät tienneet koko totuutta siitä. 

Oletko kuullut rajattomista ihmisistä? Mun lapsen entisen kaverin vanhemmat on sellaisia. Mikään suoraan sanominen tai selitys ei mennyt perille. Oikeasti todella raskasta, kun toiset kuvittelee, että meidän lapset on parhaita kavereita ja me jotain perheystäviä, vaikka sanoisi mitä ja kuinka suoraan.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut se äiti, joka katkaisi yhteyden. Muutimme toiseen kaupunkiin. Lapsi jatkoi eteenpäin elämässään. Tämän entisen parhaan kaverin kanssa ei vaan ollut enää mitään yhteistä ja lapseni ei oikein edes halunnut tätä enää nähdä. Yritin ensin sanoa ihan suoraan, että näkeminen ei enää sovi. Ei mennyt viesti perille. Kun lopulta kävi niin, että tämä entinen kaveri näki lapseni whatsapp-tilasta, että lapsi on entisessä kotikaupungissa kisamatkalla ja kaverin isä googletti missä lapseni harrastuksen kisat on ja ilmestyi sinne lapsensa kanssa katsomaan, minulla tuli mitta täyteen. Lapseni oli erikseen sanonut, että ei ehdi nähdä, koska on kaupungissa vain kisojen takia. Sen jälkeen vaan yksinkertaisesti ghoustattiin tämä porukka ja estettiin kaikissa kanavissa, kun millään muulla ei tuntunut menevän perille.

Hyi, millainen olet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyt tietysti tuolta äidiltä

Täytyy varmaan kysyä onko tapahtunut jokin sellainen väärinkäsitys tai vastaavaa josta en ole tietoinen,sillä lapset eivät ole mitenkään riitaantuneet ja haluaisivat toisensa tavata-ei edes välttämättä tarkoita yökyläilyä,mutta ihan vaikka paria tuntia ulkona tms. Ovat siis puhelimitse jutelleet,vaikka eivät nyt sitten toisiaan voikaan nähdä paikanpäällä. Parempi sekin kuin ei mitään,ihmettelen vain,että miksi 'ghostataan' tällä tavalla ilman mitään selitystä. 

MInä taas ihmettelen sitä, miksi et voi jatkaa eteenpäin. lapset selkeästi tapaavat, soittelevat jne., mutta eivät siellä kaverin kotona tai juuri silloin, kun sinä haluat. Todennäköisesti ovat samassa koulussa (?), jos ystävyys on ollut niin tiivi

Miksi sinulle pitää selittää, miksi ei käy? Ei se toinen perhe ole millään tavalla tilivelvollinen tekemisistään ja päätöksistään. Koska lapset edelleen soittelevat toisilleen, ei välejä siis ole katkaistu kokonaan, tuo äiti vain ei enää jaksa perustella sinulle perheensä päätöksiä. Ei hänen tarvitse puolustautua eikä edes vastata jatkuviin viesteihisi, hänelle riittää, että lapset ovat tekemisissä keskenään ja hän voi omalle lapselleen sanoa, että ei, sinä et mene yökylään.

Omasta mielestäsi et ole vaatinut selitystä ja samantien olet sitä vaatimassa, koska valvot lapsesi ystävyyssuhteita. Jos syyt ovat lapsissa, niin selvittäkööt välinsä keskenään ja jos sinussa, niin eiköhän se ole aika selvää meille muille, miksi lapsesi kanssa ei välttämättä ole ansoisaa kaveerata. Sillä kaverilla on jo muita ystäviä, joiden kanssa aikaansa viettää.

Jos yökyläily ei sovi, niin miksi se pitää jotenkin perustella? Se ei sovi, sillä selvä.

Kun joku viestittää jatkuvasti erilaisine vaatimuksineen eikä usko, että perusteluja ei tarvita, riittää, että kieltää, niin lopulta sitä ei enää vastaa viesteihin lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No on se nyt ollut sille aiemmalle parhaalle ystävälle varmaan kova paikka kun oma paras ystävä katoaa. "Näkeminen ei enää sovi", olisiko voinut ihan reilusti vanhemmille selittää että lapsesi ei halua nähdä enää eikä koe mitään yhteistä olevan? Ja he olisivat voineet omalle lapselleen selittää tilanteen sopivin sanoin. Tuollainen välien katkaisu noin vain voi olla lapselle tosi julmaa ja traumatisoivaa.

Aivan, olisi ollut vain rehellinen. Tuosta ovat voineet se perhe saada vain sellainen kuvan, että äiti yrittää tulla parhaiden ystävyksien väliin muuton myötä. Siksi varmaan päättikin yllättää tyttären, kun olivat kerta mitä parhaimpia ystäviä. Todella harmi, että eivät tienneet koko totuutta siitä. 

Oletko kuullut rajattomista ihmisistä? Mun lapsen entisen kaverin vanhemmat on sellaisia. Mikään suoraan sanominen tai selitys ei mennyt peril

Ymmärsin, että tuossa tapauksessa ei pahemmin selitetty mtn.

Mistä tiedät, että tuo vieras lapsi pitää sinun lastasi parhaana kaverinaan, kun he eivät kirjoituksistasi päätellen asu samassa kaupungissa, tapaa toisiaan oikeastaan koskaan tai näe päivittäin koulussa?

En ymmärrä miksi ap edes sorkkii lasten kaveruuteen. Minusta lapsi ei ole valmis tai riittävän iso yökyläilemään, jos ei pysty sopimaan siitä itse. Toki perheiden pitää tuntea toisensa ennen kuin viitsii päästää yökylään, mutta vanhempien kommunikoinniksi pitäisi riittää pelkkä kysymys, että onhan tämä ok myös toiselle perheelle ja ehkä kysyä tarvitseeko tuoda jotain spesiaalia, jos lapsi menee ensimmäistä kertaa.

Omalla lapsella on ollut parinkin kaverin kanssa yökyläsuunnitelmia, mutta nämä kaverit eivät sitten lopulta ole uskaltaneet jäädä yöksi. Tämä on ollut ihan ok meille. Lasta toki on harmittanut, mutta ollaan selitetty, että eivät kaveritkaan voi jäädä meille yöksi vain sen takia, ettei hänelle tulisi paha mieli.

Mitä mieltä ap:n lapsi on tästä kaikesta? Tässä on nyt tullut ilmi vain ap:n harmitus. Eikä lapsen. 

Mulla yks kaveri tekee sitä. Ei soita. Ei vastaa.

Kuitenkin isoihin juhliin kutsuu.

Itse olen luokitellut sarjaan öö.

Olen korrekti, jos jotain, mutta en enää yritä pitää yhteyttä. Syynsä meillä kaikilla.

Luulen tietäväni, mistä loukkaantui, mutta ei mahda mitään.

Anna olla. Uusia tulee. Ei kannata jäädä roikkumaan.

et mahda vanhemmille mitään. Josnovat tuollaisia ääliöitä, niin ovat.

Ikävää se on.