Kun lapsen parhaan ystävän äiti estää tapaamiset
Lapsellani on ollut lähes koko ikänsä eräs tärkeä ystävä, joka pitää myös lastani parhaana kaverinaan. Yllättäen kaverin äiti kuitenkin lakkasi vastaamasta viesteihin,kun molemmat lapset ehdottivat näkemistä/yökyläilyä ja kysyin asiasta. Tämä siis monen vuoden tuttavuuden ja lapsien lähes elinikäisen ystävyyden jälkeen. Olen täysin ihmeissäni,en ole saanut mitään selitystä asiaan,enkä oikein viitsisi lähteä kovin kysymäänkään. Onko tällainen miten yleistä että yhtäkkiä vain katkaistaan välit kummemmitta selittelyittä? Jos jotain on pielessä,olisihan asian voinut suoraan vain kertoa,eikä yhtäkkiä kadota. Mielestäni loukkaavaa käytöstä ja suren lasten yhteydenpidon katkeamista. Vastaavia kokemuksia?
Kommentit (160)
Olen ollut se äiti, joka katkaisi yhteyden. Muutimme toiseen kaupunkiin. Lapsi jatkoi eteenpäin elämässään. Tämän entisen parhaan kaverin kanssa ei vaan ollut enää mitään yhteistä ja lapseni ei oikein edes halunnut tätä enää nähdä. Yritin ensin sanoa ihan suoraan, että näkeminen ei enää sovi. Ei mennyt viesti perille. Kun lopulta kävi niin, että tämä entinen kaveri näki lapseni whatsapp-tilasta, että lapsi on entisessä kotikaupungissa kisamatkalla ja kaverin isä googletti missä lapseni harrastuksen kisat on ja ilmestyi sinne lapsensa kanssa katsomaan, minulla tuli mitta täyteen. Lapseni oli erikseen sanonut, että ei ehdi nähdä, koska on kaupungissa vain kisojen takia. Sen jälkeen vaan yksinkertaisesti ghoustattiin tämä porukka ja estettiin kaikissa kanavissa, kun millään muulla ei tuntunut menevän perille.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut se äiti, joka katkaisi yhteyden. Muutimme toiseen kaupunkiin. Lapsi jatkoi eteenpäin elämässään. Tämän entisen parhaan kaverin kanssa ei vaan ollut enää mitään yhteistä ja lapseni ei oikein edes halunnut tätä enää nähdä. Yritin ensin sanoa ihan suoraan, että näkeminen ei enää sovi. Ei mennyt viesti perille. Kun lopulta kävi niin, että tämä entinen kaveri näki lapseni whatsapp-tilasta, että lapsi on entisessä kotikaupungissa kisamatkalla ja kaverin isä googletti missä lapseni harrastuksen kisat on ja ilmestyi sinne lapsensa kanssa katsomaan, minulla tuli mitta täyteen. Lapseni oli erikseen sanonut, että ei ehdi nähdä, koska on kaupungissa vain kisojen takia. Sen jälkeen vaan yksinkertaisesti ghoustattiin tämä porukka ja estettiin kaikissa kanavissa, kun millään muulla ei tuntunut menevän perille.
Hui! Creepyä stalkkerimenoa tuollainen kisoihin ilmestyminen pelkän somepäivityksen perusteella. Eipä anna sille kaverillekaan kovin tervettä mallia. Minkä ikäisistä kyse?
Ystäviä tulee ja nenee elämän varrella. Jos äiti ei itse kerro syytä, niin ei ole kohteliasta kysyä, voi olla tullut vaikka ero ja muutto yms. mistä ei ehkä ole vielä valmis ihmisille puhumaan.
Mielestäni olisi asiallista jollakin tavalla viestiä, että jos ei halua olla tekemisissä. Mistä se lapsi joka ystävyyttä haluaa jatkaa sen muuten voi tietää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut se äiti, joka katkaisi yhteyden. Muutimme toiseen kaupunkiin. Lapsi jatkoi eteenpäin elämässään. Tämän entisen parhaan kaverin kanssa ei vaan ollut enää mitään yhteistä ja lapseni ei oikein edes halunnut tätä enää nähdä. Yritin ensin sanoa ihan suoraan, että näkeminen ei enää sovi. Ei mennyt viesti perille. Kun lopulta kävi niin, että tämä entinen kaveri näki lapseni whatsapp-tilasta, että lapsi on entisessä kotikaupungissa kisamatkalla ja kaverin isä googletti missä lapseni harrastuksen kisat on ja ilmestyi sinne lapsensa kanssa katsomaan, minulla tuli mitta täyteen. Lapseni oli erikseen sanonut, että ei ehdi nähdä, koska on kaupungissa vain kisojen takia. Sen jälkeen vaan yksinkertaisesti ghoustattiin tämä porukka ja estettiin kaikissa kanavissa, kun millään muulla ei tuntunut menevän perille.
Hui! Creepyä stalkkerimenoa tuollainen kisoihin ilmestymine
No on se nyt ollut sille aiemmalle parhaalle ystävälle varmaan kova paikka kun oma paras ystävä katoaa. "Näkeminen ei enää sovi", olisiko voinut ihan reilusti vanhemmille selittää että lapsesi ei halua nähdä enää eikä koe mitään yhteistä olevan? Ja he olisivat voineet omalle lapselleen selittää tilanteen sopivin sanoin. Tuollainen välien katkaisu noin vain voi olla lapselle tosi julmaa ja traumatisoivaa.
Kaveruus on aina vapaaehtoista. Olen itse joskus vähentänyt lapsen kaverin näkemistä, koska kaverisuhteesta on tullut liian kuormittava meidän perheelle ja lapselle. Heidän aikataulujen mukaan olisi pitänyt nähdä, harrastuksiinkaan ei olisi saanut mennä tai muita kavereita nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Kysyt tietysti tuolta äidiltä
Kun se ei vastaa viesteihin, sanoi ap.
Tiedän tällaisen tapauksen. Se teini (14v) jota kiellettiin tapaamasta poltti tupakkaa, joi viikonloppuisin kännit ja oli suhteessa täysi-ikäiseen. Ja mistäkö tiedän? Oltiin samassa kaveripiirissä. Eli oletko AP tietoinen mitä lapsesi tekee selkäsi takana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut se äiti, joka katkaisi yhteyden. Muutimme toiseen kaupunkiin. Lapsi jatkoi eteenpäin elämässään. Tämän entisen parhaan kaverin kanssa ei vaan ollut enää mitään yhteistä ja lapseni ei oikein edes halunnut tätä enää nähdä. Yritin ensin sanoa ihan suoraan, että näkeminen ei enää sovi. Ei mennyt viesti perille. Kun lopulta kävi niin, että tämä entinen kaveri näki lapseni whatsapp-tilasta, että lapsi on entisessä kotikaupungissa kisamatkalla ja kaverin isä googletti missä lapseni harrastuksen kisat on ja ilmestyi sinne lapsensa kanssa katsomaan, minulla tuli mitta täyteen. Lapseni oli erikseen sanonut, että ei ehdi nähdä, koska on kaupungissa vain kisojen takia. Sen jälkeen vaan yksinkertaisesti ghoustattiin tämä porukka ja estettiin kaikissa kanavissa, kun millään muulla ei tuntunut menevän perille.
Hui! Creepyä stalkkerimenoa tuollainen kisoihin ilmestymine
11-vuotiaita. Tuon ikäiset voisivat pitää itsekin yhteyttä keskenään yhteyttä, jos haluaisivat. Nämä vanhemmat yrittivät pitää väkisin yllä ystävyyttä, jota lapsetkaan eivät enää pidä yllä.
AP:n tilanteessa kummallista on sekin että hänen mukaansa myös se toinen lapsi on toivonut edelleen yökyläilyä yms mutta äitinsä kieltää ja vaikenee. aikuismaista olisi sanoa jotain, mieluiten totuus, miksi ei tahdo että lapset ovat tekemisissä. Hyvinkin voi olla jostain väärinkäsityksestä kyse ja lapset kärsivät/ystävyys päättyy aivan turhaan.
Minä olin aika avoin mutta meiltä katosi pojan kukkarosta rahaa ja siihen ei voinut olla kuin yksi vaihtoehto. Poika itsekin epäili kaveria ja yhteistuumin päätimme että ei meille enää. Ovat jo aikuisia. Aikuisena poika kertoi että luultavasti varasti myös legoista palasia kerrallaan mutta ei uskaltanut sanoa meille. Sitä luuli vain että niitä katosi. Tuo raha oli pojalla sellaista minkä sai käyttää mihin halusi, mutta halusi säästää isompiin ostoksiin, joten ei ollut tarvetta valehdella. Ei tuossakaan tapauksessa vanhemmalle kannattanut mennä sanomaan, ei olisi hänet tuntien uskonut kuitenkaan.
Surullista että ystävän voi hylätä noin vain. En kyllä edes ystävyydeksi kutsuisi. Mutta tällaisiahan aikuisetkin on, "ystävän" seurassa viihdytään tasan niin kauan kuin uusi mielenkiintoisempi ilmestyy kuvioihin. Lapsen surua on kyllä tuskallista seurata.
Vierailija kirjoitti:
Kaveruus on aina vapaaehtoista. Olen itse joskus vähentänyt lapsen kaverin näkemistä, koska kaverisuhteesta on tullut liian kuormittava meidän perheelle ja lapselle. Heidän aikataulujen mukaan olisi pitänyt nähdä, harrastuksiinkaan ei olisi saanut mennä tai muita kavereita nähdä.
No tuo nyt onkin itsekkyyttä ja kontrollointia, vähän sairasta omistushalua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut se äiti, joka katkaisi yhteyden. Muutimme toiseen kaupunkiin. Lapsi jatkoi eteenpäin elämässään. Tämän entisen parhaan kaverin kanssa ei vaan ollut enää mitään yhteistä ja lapseni ei oikein edes halunnut tätä enää nähdä. Yritin ensin sanoa ihan suoraan, että näkeminen ei enää sovi. Ei mennyt viesti perille. Kun lopulta kävi niin, että tämä entinen kaveri näki lapseni whatsapp-tilasta, että lapsi on entisessä kotikaupungissa kisamatkalla ja kaverin isä googletti missä lapseni harrastuksen kisat on ja ilmestyi sinne lapsensa kanssa katsomaan, minulla tuli mitta täyteen. Lapseni oli erikseen sanonut, että ei ehdi nähdä, koska on kaupungissa vain kisojen takia. Sen jälkeen vaan yksinkertaisesti ghoustattiin tämä porukka ja estettiin kaikissa kanavissa, kun millään muulla ei tuntunut menevän perille.
Hui! Creepyä stalkkerimenoa tuollainen kisoihin ilmestymine
Mielestäni luonnollista mennä katsomaan vanhan kaverin kisoja. Ja varsinkin jos kaveri tulisi kisaamaan vanhaan kotikaupunkiin. Miksi vanha kaveri ei saisi tulla katsomaan? Ja vaikka moikkaamaan? En usko että he sen enempää odottaa. Lähinnä outoa, vaikka mennään eteenpäin, ei edes saa muokata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut se äiti, joka katkaisi yhteyden. Muutimme toiseen kaupunkiin. Lapsi jatkoi eteenpäin elämässään. Tämän entisen parhaan kaverin kanssa ei vaan ollut enää mitään yhteistä ja lapseni ei oikein edes halunnut tätä enää nähdä. Yritin ensin sanoa ihan suoraan, että näkeminen ei enää sovi. Ei mennyt viesti perille. Kun lopulta kävi niin, että tämä entinen kaveri näki lapseni whatsapp-tilasta, että lapsi on entisessä kotikaupungissa kisamatkalla ja kaverin isä googletti missä lapseni harrastuksen kisat on ja ilmestyi sinne lapsensa kanssa katsomaan, minulla tuli mitta täyteen. Lapseni oli erikseen sanonut, että ei ehdi nähdä, koska on kaupungissa vain kisojen takia. Sen jälkeen vaan yksinkertaisesti ghoustattiin tämä porukka ja estettiin kaikissa kanavissa, kun millään muulla ei tuntunut menevän perille.
Hui! Cre
No on se nyt ollut sille aiemmalle parhaalle ystävälle varmaan kova paikka kun oma paras ystävä katoaa. "Näkeminen ei enää sovi", olisiko voinut ihan reilusti vanhemmille selittää että lapsesi ei halua nähdä enää eikä koe mitään yhteistä olevan? Ja he olisivat voineet omalle lapselleen selittää tilanteen sopivin sanoin. Tuollainen välien katkaisu noin vain voi olla lapselle tosi julmaa ja traumatisoivaa.
No, sitä alkuun yritimme, mutta ei mennyt perille. Vanhemmat itse eivät oikein jättäneet meille muuta vaihtoehtoa. Ja lapset eivät keskenään ole pitäneet pitkään aikaan yhteyttä vaan pelkästään tämän toisen vanhemmat halusivat pitää yllä kaveruutta.
t. Tuon ensimmäisen kirjoittanut
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut se äiti, joka katkaisi yhteyden. Muutimme toiseen kaupunkiin. Lapsi jatkoi eteenpäin elämässään. Tämän entisen parhaan kaverin kanssa ei vaan ollut enää mitään yhteistä ja lapseni ei oikein edes halunnut tätä enää nähdä. Yritin ensin sanoa ihan suoraan, että näkeminen ei enää sovi. Ei mennyt viesti perille. Kun lopulta kävi niin, että tämä entinen kaveri näki lapseni whatsapp-tilasta, että lapsi on entisessä kotikaupungissa kisamatkalla ja kaverin isä googletti missä lapseni harrastuksen kisat on ja ilmestyi sinne lapsensa kanssa katsomaan, minulla tuli mitta täyteen. Lapseni oli erikseen sanonut, että ei ehdi nähdä, koska on kaupungissa vain kisojen takia. Sen jälkeen vaan yksinkertaisesti ghoustattiin tämä porukka ja estettiin kaikissa kanavissa, kun millään muulla ei tuntunut menevän perille.
Tästä tuli jotenkin tosi surullinen olo. Ei sinun lapsesi takia vaan sen toisen ja hänen isänsä. Pitivät varmaan lastasi oikeasti parhaana ystävänä ja tuo toinen lapsi luuli olleensa hänelle tärkeä. No, kotoahan ne mallit opitaan kuinka ihmisiä kohdellaan ja kuinka ihmissuhteita hoidetaan/lopetetaan. Ymmärtänet varmaan mitä tarkoitan.
Vierailija kirjoitti:
Ystäviä tulee ja nenee elämän varrella. Jos äiti ei itse kerro syytä, niin ei ole kohteliasta kysyä, voi olla tullut vaikka ero ja muutto yms. mistä ei ehkä ole vielä valmis ihmisille puhumaan.
Ja lapsenko pitää kärsiä jos toisen äiti on eronnut? Kai nyt aiemmalle parhaalle ystävälle jotain voi sanoa, lapsihan ajattelee helposti että vika ja syy on hänessä itsessänsä.
Miksi trollaat taas, ap? Etkö jo muuta keksi.
Kysyt tietysti tuolta äidiltä