Yrittäkää ymmärtää, että onnettomuuksia sattuu, vaikka olisikin tarkka
On aivan luonnollista, että kamalat onnettomuusuutiset järkyttävät ja haluaa uskoa, että ITSE ei voisi tehdä sellaisia virheitä, jotka johtavat samanlaiseen onnettomuuteen.
Mutta oikeasti: vaikka kuinka olisi huolellinen ja tarkka, voi tapahtua onnettomuus.
Kukaan ei tarkkaile jälkikasvuaan 100% ajasta lähietäisyydeltä. Ja vaikka tarkkailisikin, lapsi voi vaikka liukastua ja lyödä päänsä.
Totta kai pitää pyrkiä huolellisuuteen ja välttämään vaaroja. Mutta ei myös kannata tuudittautua kuvittelemaan, että siten eliminoi täysin " huonon tuurin" ja mahdollisuuden tapaturmiin.
Minusta onnettomuusuutisiin vihalla ja syyttelyllä reagoiminen on siksi kurjaa. Tottahan mahdolliset laiminlyönnit on syytä selvittää, muttei ole av-mammojen asia alkaa hutkia asianosaisia tiedotusvälineiden välittämien puutteellisten tietojen perusteella. Tuomioistuimessa ratkotaan aikanaan, onko laiminlyöntejä tapahtunut.
Otetaan sen sijaan vaarin varoittavista esimerkeistä.
Kommentit (107)
sen varassa meidän täällä täytyy elellä
minun yksi lapseni kuoli krooniseen sairauteen ja hänen kuolivuoteellaan jouduin miettimään näitä kysymyksiä tarkkaan. Silloin päätin, etten voi suojella kolmea muuta lastani hengiltä tässä maailmassa. Heillä täytyy olla mahdollisuus traumastani huolimatta tutustua ja elää rohkeana elämäänsä.
En yritä sanoa, että olen oikeammassa kuin joku toinen, mutta sen tiedän, että elämä on antoisampaa ilman kokonaisvaltaista kuolemanpelkoa. Ja vielä epäilen, että tuo vanhempien voimakas kuolemanpelko ei tee hyvää lasten itsetunnon kehitykselle.
Tässä ei siis kukaan ole kehottanut huolimattomuuteen, vaan ainoastaan suhteellisuudentajuun ja empatiaan.
Tätä siis ajan takaa:
Xandris:
Ja mitä tulee suhteellisuudentajuun: niin siitä tässä on kyllä ollut kaiken aikaa nimenomaan puhe.
Että tietenkin pitää varautua. Mutta että täysin ei voi huolellinenkaan ihminen kaikkea estää.
JA koska emme tiedä esim. tuon hukkumiskuoleman tekijöitä ja olosuhteita, niin kukapa tietää, miten paljon kyse on ollut todellakin tavattoman huonosta onnesta ja missä määrin todellisesta huolimattomuudesta.
SIKSI ei pitäisi lyödä täällä kyseistä hoitajaa. Jätetään asia tuomioistuimen ratkaistavaksi.
ja tuomio ovat eri asia. Itse olen kyllä sitä mieltä, että hoitaja EI olisi saanut päästää noin pientä yksinään ulos. Tapahtunut, mikä tapahtunut, toivottavasti joku on ottanut onkeensa asiasta.
esim. Portaisiin portit joita lapsi ei saa auki.
Kylpyhuoneeseen matto, jotta lapsi ei liukastu, ulko-ovi lukkoon niin että lapsi ei saa auki, aitoja pihalle, ettei lapsi pääse karkuun, liesisuoja hellaan, puukot piiloon jne.
Silti vaikka näin tekisi sattuu onnettomuuksia, meidän poika oli saunasta tullessaan hypännyt alimmalta askelmalta kaakelilattialle sillä seurauksella, että löi päänsä ja siihen tuli iso haava. Isä oli kyllä vierellä, mutta hän ei tajunnut että lapselle saattaisi tulla päähänsä ajatus hyppäämisestä, kun yleensä tulee nätisti alas. Joskus voi tulla vieraita ja portti jää heiltä auki ja lapsi karkaa, jne... eli vaikka kuinka olisi varovainen, niin onnettomuuksia tapahtuu ja niin se tulee aina olemaankin.
Vierailija:
ja aivan lähellä alamäessä on virtaava joki, se on järkyttävää HUOLIMATTOMUUTTA. Se ei muuksi muutu vastuun karttelulla tai säälipisteillä.
Että onko välissä rakennuksia tms. Ja eikös siellä ollut ulkona valvomassa 17-vuotias tyttö, jonka luulisi jo kykenevän vahtimaan muutamaa tenavaa - mutta tässäkin on taas tämä " tuuritekijä" : aina voi valvova silmä tuijottaa toisaalle sen nanosekunnisosan, kun ei pitäisi.
Joka tapauksessa en haluaisi alkaa puida tuota tapausta, koska sinä tai minä emme todellakaan tunne tapauksen yksityiskohtia.
Sääliksi käy tuota hoitajaa, varmasti on todella raskasta kantaa syyllisyyttä lopun ikänsä. Silti en YMMÄRRÄ miten voi hoitaa lapsia talossa, jossa joki 40m päässä eikä AITAA välissä! 20 vuotta alalla, ja silti tällainen tapaturman mahdollisuus jätetty auki. Todella kummallista, anteeksi vain. Itse en edes halua muuttaa veden äärelle, koska aina saisi olla sydän syrjällään miettimässä, missä pikkutaapero nyt on hukkuneena.
Mutta... tosihan on että vahinkoja sattuu. Kaikkea ei voi estää. Kuitenkin tuollaiset selvät asiat pitäisi olla hoidettuna kuntoon.
on monenlaista. Tervettä suojelua on se, että tietää tehneensä KAIKKENSA, jotta lapselle ei satu mitään. Siltikin voi jotain sattua, mutta sille ei sitten mahda mitään. Ihan normaalia on estää lapselta pääsy veden/tien tms ääreen, ilman valvontaa.
Ja hoitaja on vastuussa niistä lapsista, ei hänen lapsensa. Sehän saattaa vain sekoittaa, kun useampi on hösäämässä. Kumpikin luulee toisen vahtivan.
23
Että onko välissä rakennuksia tms. Ja eikös siellä ollut ulkona valvomassa 17-vuotias tyttö, jonka luulisi jo kykenevän vahtimaan muutamaa tenavaa - mutta tässäkin on taas tämä " tuuritekijä" : aina voi valvova silmä tuijottaa toisaalle sen nanosekunnisosan, kun ei pitäisi.
Joka tapauksessa en haluaisi alkaa puida tuota tapausta, koska sinä tai minä emme todellakaan tunne tapauksen yksityiskohtia.
[/quote]
vatvotko tapausta, vai et. . .
Vierailija:
on monenlaista. Tervettä suojelua on se, että tietää tehneensä KAIKKENSA, jotta lapselle ei satu mitään. Siltikin voi jotain sattua, mutta sille ei sitten mahda mitään. Ihan normaalia on estää lapselta pääsy veden/tien tms ääreen, ilman valvontaa.
Joku viisaampi takuulla sinunkin kodistasi tai tavastasi ulkoilla lapsen kanssa löytäisi huomautettavaa. Toistan taas, että 100% varma ei voi olla.
Liika itsevarmuus on vaarallista. Minusta olisi parempi tunnustaa, että emme kukaan ole täydellisiä, vaan aina olisi opittavaa ja parannettavaa. Ja jättää se syyttely niille, jotka tapauksen tuntevat.
Pointti ei ollut se, että vanhempien pitää yrittää suojella turhilta vaaroilta. Sehän on aivan selvä. Vaan pointti oli se, että kukaan ei voi estää lastaan kuolemasta. Jokainenhan me täältä kuolemme pois. Aikaisen kuoleman riskejä voi yrittää vähnetää, mutta sekään ei takaa mitään.
Joku edellä jo hyvin kuvailikin, että vaikka yksi lapsi kuoleekin, niin toisten on saatava elää. Turvallisesti tietenkin. Mutta sekin asia on vain hyväksyttävä, että joskus lapset kuolevat ennen vanhempiaan, ja niin voi todellakin käydä kenelle tahansa. Ehkä kuutosen aidat estävät lapsia hukkumasta jokeen. Mutta ehkä hänen lapsensa kuolee syöpään. Siitäkin huolimatta, että aidat olivat tukevat ja riittävän korkeat.
Vierailija:
vatvotko tapausta, vai et. . .
Joten voimme kaiketi nyt jättää sen onnettomuuden, vai kuinka?
täydelliseksi kuvaillut? Tiedän vain, että normaalia lapsen suojelua on se, että ennakoi vaaratilanteet ja toimii joka päiväisessä elämässään niin, että tuollaisia turhia onnettomuuksia ei tapahdu.
Kun ihmiset eivät tunnu hyväksyvän sitä, että joiltakin ne lapset kuolevat, olkoon syy mikä hyvänsä.
Vierailija:
Ja hoitaja on vastuussa niistä lapsista, ei hänen lapsensa. Sehän saattaa vain sekoittaa, kun useampi on hösäämässä. Kumpikin luulee toisen vahtivan.23
Luulen, että tässä on nyt vaan ollut ihan uskomatonta epäonnea mukana.
Vaan yleensä sitä, miten onnettomuuksiin pitäisi suhtautua.
Vierailija:
en ole tätä ketjua aloittanut;9
Hoitaja on työnsä puolesta vastuussa lapsista, ei lähisuku. Hoitaja ja kunta ovat vastuussa siitä, että joen ja talon välissä ei ole aitaa. Hoitajan perhe ei toimi perhepäivähoitajina, vain se hoitaja.
Itse en antaisi itselleni anteeksi koskaan jos oman huolimattomuuteni takia lapsilleni kävisi jotain pahaa! Sairaudesta en itseäni syyttäisi (jos en olisi siihen syypää)!
Esim. meillä lapsille aina tapahtuu onnettemuuksia enemmän isän seurassa, minun seurassa ani harvoin. Mies on " rennompi" näiden asioiden kanssa.
ja aivan lähellä alamäessä on virtaava joki, se on järkyttävää HUOLIMATTOMUUTTA. Se ei muuksi muutu vastuun karttelulla tai säälipisteillä.