Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Neuvokaa anoppi-ongelmassa
02.05.2024 |
Anoppini on käytännössä katkaissut välinsä minuun. Ei halua tavata, edes lapsiamme. Ei halua tulla käymään, ei halua meitä sinne. Poikaansa tapaa välillä, mutta vain niin, että minä ja lapset emme ole paikalla. Miehen vanhemmat on eronnut, miehen isä käy meillä kyllä välillä. Mutta syynä tähän välirikkoon on se, etten ole antanut anoppini päättää joistakin meidän kotiin ja perheeseen liittyvistä asioista. En esimerkiksi antanut hänen valita meille verhoja ja muutamia (isoja) sisustusesineitä, koska ne ei sopineet meidän kodin tyyliin (hänen sisustusmaku on aika erilainen) ja olivat myöskin käytettyinä jo vähän nuhjuisia. Ja en ole antanut hänen päättää mitään lapsiimme liittyviä asioita kuten missä iässä kiinteät aloitetaan, mikä syöttötuoli meillä on käytössä (ergonomialtaan hyvä), millaisia kenkiä meidän lapset käyttää (edellytän, että niissä on hyvä lesti), mitkä turvaistuimet meillä on autossa (edellytän että riittävän uudet ja plus-testatut, ei siis 10 vuotta vanhoja kirppislöytöjä). Listaa voisi jatkaa pitkäänkin. En ole kuitenkaan anopille sanonut pahasti näistä asioista, olen vain todennut ihan ystävälliseen sävyyn, että ikävä kyllä sinä et voi päättää tällaisista asioista meillä vaan minä teen nämä päätökset. Hän ei nyt tämän kaiken seurauksena halua siis olla kanssani tekemisissä, on kai loukkaantunut kun ei saa päättää meidän lasten asioita. Miten tätä asiaa pitäisi lähteä ratkomaan, kun itse en tunne tehneeni mitenkään väärin häntä kohtaan enkä aio myöskään muuttaa kantaani asiassa?
Kommentit (608)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hän tuntemattomille kertonut tutkinnoistaan niillä kehuakseen. Vaan tutkintojen mainitseminen oli relevanttia puheena olevan asian kannalta. Aiheena oli neuvojen kysyminen anopilta. Ja hän kysyi vinkkejä siihen mistä asioista voisi kysyä neuvoja anopilta, jos hän itse omaa koulutustaustansa vuoksi valtavan tietomäärän ja anopin tietomäärä taas ei ole anopin taustan vuoksi suuri.
Jostain syystä haluat nyt nähdä ylimielisyyttä ja väheksymistä kaikkialla missä sitä ei ole. Oletko koskaan miettinyt syytä tähän?
Olen ihan täyspäinen, ymmärän lukemani. Älä viitsi, yrität kirjoittaa minulle kuin olisin yksinkertainen. Väännellä asioita.
Eikö koko keskustelu ole snoppien halveksuntaa ja väheksyntää?
Näytät olevan oikea asioiden kääntelijä. Kuka lienetkin. Ymmärrätkö lukemasi sisältöä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat välit anoppiisi, soita, kerro että haluaisit olla tekemisissä ja kutsu vaikka äitienpäivänä syömään.
Miksi joku haluaisi ehdoin tahdoin pilata vielä äitienpäivänsäkin anopin takia????
Jos ap haluaa jotain järkevää muutosta asiaan, hänen pitää saada miehensä tajuamaan todellinen kuvio ja lopettamaan se äitinsä tunteiden kannattelu.
Ap:n ei tarvitse tehdä asialle yhtään mitään. Mieshän kärsii nyt seuraamuksista kun joutuu käymään äitinsä luona yksin ja varmasti kuuntelemaan hänen valituksiaan.
Ihan itse se mies sinne menee, eikö? Oma vika jos haluaa istua kuuntelemassa äitinsä valitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos anoppi on hoivannut ja passannut poikaansa tämän nuoruudessa, voi olla vähän tyhjä olo anopilla, kun tullut tarpeettomaksi. Jospa miniä ei ottaisi anopin ohjeita niin tosissaan. Joo, joo. Katsotaan, katsotaan. Epämieluisat tuomiset laittaisi kaappiin, toteaisi ettei nyt heti tarvitse. Veisi hissukseen keräyskontteihin tms.
Sukupolvilla on vähän erilainen maku ja kommunikointi. Tuossa hiljattain jonkun synttärit olivat ihan pilalla anopin tuoman kuivakakun vuoksi; ei sopinut kattaukseen.On epäkohteliasta viedä toisten juhliin kakkupöytään kakku ellei siitä ole sovittu etukäteen. En tunne tapausta josta kirjoitat, voihan olla että oli sovittu että anoppi leipoo juhliin kakun.
Epäkohteliasta? Takavuosina oli erittäin kohteliasta viedä tuliaisiksi kakku, sekä äitini että isoäitini veivät leipomuksia. Elämä ei ollut silloin niin täydellistä tai teemallista, eikä edes sellaista tavoittelevaa kuin nykyisin. Tätä menneisyyden taustaa vasten luulisin, ettei anoppi pyri olemaan epäkohtelias. Pieni särö täydellisyydessä voi olla jopa kiinnostavaa; sellaistahan elämä on. Asiat ovat hyvin, jos vain kakku pilaa päivän.
Epäkohteliasta? Takavuosina oli erittäin kohteliasta viedä tuliaisiksi kakku, sekä äitini että isoäitini veivät leipomuksia. Elämä ei ollut silloin niin täydellistä tai teemallista, eikä edes sellaista tavoittelevaa kuin nykyisin. Tätä menneisyyden taustaa vasten luulisin, ettei anoppi pyri olemaan epäkohtelias. Pieni särö täydellisyydessä voi olla jopa kiinnostavaa; sellaistahan elämä on. Asiat ovat hyvin, jos vain kakku pilaa päivän.
Milloin ollut asiallista viedä mukanaan oma kakku kun menee syntymäpäiville? Kerro toki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos anoppi on hoivannut ja passannut poikaansa tämän nuoruudessa, voi olla vähän tyhjä olo anopilla, kun tullut tarpeettomaksi. Jospa miniä ei ottaisi anopin ohjeita niin tosissaan. Joo, joo. Katsotaan, katsotaan. Epämieluisat tuomiset laittaisi kaappiin, toteaisi ettei nyt heti tarvitse. Veisi hissukseen keräyskontteihin tms.
Sukupolvilla on vähän erilainen maku ja kommunikointi. Tuossa hiljattain jonkun synttärit olivat ihan pilalla anopin tuoman kuivakakun vuoksi; ei sopinut kattaukseen.On epäkohteliasta viedä toisten juhliin kakkupöytään kakku ellei siitä ole sovittu etukäteen. En tunne tapausta josta kirjoitat, voihan olla että oli sovittu että anoppi leipoo juhliin kakun.
Epäkohteliasta? Takavuosina oli erittäin kohteliasta viedä tuliaisiksi kakku, sekä äitini että iso
Ei kai se anoppi ole sinun äitisi tai isoäitisi ikäluokkaa vaan sinunikäisesi? En ole ikinä kuullut, että syntymäpäiville mentäisiin oma kakku kainalossa. Minun äitini sitä kyllä teki tullessaan lasteni synttäreille ja se kyllä tapahtui nimenomaan loukkaamistarkoituksessa, kun olin kehdannut sanoa hänelle, että leivon itse lasteni kakut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat välit anoppiisi, soita, kerro että haluaisit olla tekemisissä ja kutsu vaikka äitienpäivänä syömään.
Miksi joku haluaisi ehdoin tahdoin pilata vielä äitienpäivänsäkin anopin takia????
Jos ap haluaa jotain järkevää muutosta asiaan, hänen pitää saada miehensä tajuamaan todellinen kuvio ja lopettamaan se äitinsä tunteiden kannattelu.
Ap:n ei tarvitse tehdä asialle yhtään mitään. Mieshän kärsii nyt seuraamuksista kun joutuu käymään äitinsä luona yksin ja varmasti kuuntelemaan hänen valituksiaan.
Ihan itse se mies sinne menee, eikö? Oma vika jos haluaa istua kuuntelemassa äitinsä valitusta.
Niinhän sen kuuluukin mennä, mies kärsikööt omista valinnoistaan. Ei ole ap:n asia huolehtia miehen äidistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos anoppi on hoivannut ja passannut poikaansa tämän nuoruudessa, voi olla vähän tyhjä olo anopilla, kun tullut tarpeettomaksi. Jospa miniä ei ottaisi anopin ohjeita niin tosissaan. Joo, joo. Katsotaan, katsotaan. Epämieluisat tuomiset laittaisi kaappiin, toteaisi ettei nyt heti tarvitse. Veisi hissukseen keräyskontteihin tms.
Sukupolvilla on vähän erilainen maku ja kommunikointi. Tuossa hiljattain jonkun synttärit olivat ihan pilalla anopin tuoman kuivakakun vuoksi; ei sopinut kattaukseen.On epäkohteliasta viedä toisten juhliin kakkupöytään kakku ellei siitä ole sovittu etukäteen. En tunne tapausta josta kirjoitat, voihan olla että oli sovittu että anoppi leipoo juhliin kakun.
Epäkohteliasta? Takavuosina oli erittäin kohteliasta viedä tuliaisiksi kakku, sekä äitini että iso
Ei se ole todellakaan kenenkään ulkopuolisen alkaa määräillä, millaiset syntymäpäiväjuhlat joku järjestää. Jos ajatus kaihertaa noin paljon niin jättää sitten menemättä. Mitään oikeutta ei ole mennä pilaamaan toisen kotiin toisen juhlia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun äitini on anoppi joka vie poikansa perheen synttäreille kakun. Miniänsä eli veljeni vaimo on aina laittanut pöydän koreaksi kakkuineen kaikkineen ha sitten äitini (anopin ominaisuudessa) saapuu ovesta suurieleisesti kakun kanssa, kailottaa kovaan ääneen vieraille että väistäkää väistäkää täältä saapuu synttärikakku ja vaatii että sille aletaan raivaamaan tilaa juhlapöydästä. Minua hävettää, veljeäni hävettää, veljeni vaimoa harmittaa ja äitini ei lukuisista sanomisista huolimatta ymmärrä mikä vika hänen toiminnassa on, hänhän tarkoittaa hyvää kun leipoo kakun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos anoppi on hoivannut ja passannut poikaansa tämän nuoruudessa, voi olla vähän tyhjä olo anopilla, kun tullut tarpeettomaksi. Jospa miniä ei ottaisi anopin ohjeita niin tosissaan. Joo, joo. Katsotaan, katsotaan. Epämieluisat tuomiset laittaisi kaappiin, toteaisi ettei nyt heti tarvitse. Veisi hissukseen keräyskontteihin tms.
Sukupolvilla on vähän erilainen maku ja kommunikointi. Tuossa hiljattain jonkun synttärit olivat ihan pilalla anopin tuoman kuivakakun vuoksi; ei sopinut kattaukseen.On epäkohteliasta viedä toisten juhliin kakkupöytään kakku ellei siitä ole sovittu etukäteen. En tunne tapausta josta kirjoitat, voihan olla että oli sovittu että anoppi leipoo juhliin kakun.
Epäkohteliasta? Takavuosina oli erittäin kohtelias
Oon ihan eri mutta miten yksi kuivakakku voi pilata lapsenlapsen synttärit? Talonväki laittaa tarjolle mitä on aikonut. Mummon kakusta, tuliaisesta, kiitetään vaikka se työnnettäisiin biojätteeseen kuten mummon tuomat karkitkin.
Yleensä on tapana viedä jotain kun mennään kylään. Ihan tavanomaisia leipä, sämpylät, nk lämpimäiset , vaikka kakkukin. Niitä ennen vietiin naapureihinkin, joskus vanhaan aikaan. Itseni lapsena leipomispäivänä lähetettiin viemään kilometrin päähän naapurille, iäkäs mummu lapsenlapsensa ja vävynsä kanssa, (perheen äiti kuollut) lämmin leipä ja puolikas kilo voita.
Kaikella voi ihmisiä loukata näköjään, viemällä kakun tuliaisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuntuu ettei se ainut riidanhaastaja ole anoppi.
Voishan ne mummot antaa tuomistensa hinnan rahana. Sillä on aina käyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon ihan eri mutta miten yksi kuivakakku voi pilata lapsenlapsen synttärit? Talonväki laittaa tarjolle mitä on aikonut. Mummon kakusta, tuliaisesta, kiitetään vaikka se työnnettäisiin biojätteeseen kuten mummon tuomat karkitkin.
Yleensä on tapana viedä jotain kun mennään kylään. Ihan tavanomaisia leipä, sämpylät, nk lämpimäiset , vaikka kakkukin. Niitä ennen vietiin naapureihinkin, joskus vanhaan aikaan. Itseni lapsena leipomispäivänä lähetettiin viemään kilometrin päähän naapurille, iäkäs mummu lapsenlapsensa ja vävynsä kanssa, (perheen äiti kuollut) lämmin leipä ja puolikas kilo voita.
Kaikella voi ihmisiä loukata näköjään, viemällä kakun tuliaisiksi.
Syntymäpäiville ei viedä kakkuja tuliaisiksi. Loukkaamaan pystyy todellakin aina, kun loukkaa hyviä käytöstapoja. Kyllä. Ei luulisi olevan kenelleään uusi tieto.
Milloin on ollut tapana mennä merkkipäiville oma kakku kainalossa. MIlloin?
Paras mummo poissapysyvä mummo kuten keskustelun aloittaja sai järjestettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumma kun syntymäpäiväkakusta on puhuttu ja toinen vaihtaa sen sopivasti kuivakakuksi. Näin sitä vähätellään röyhkeiden mummojen tekemisiä.
leensä on tapana viedä jotain kun mennään kylään. Ihan tavanomaisia leipä, sämpylät, nk lämpimäiset , vaikka kakkukin.
Syntymäpäiväjuhliin viedään lahja ja kukkia sille syntymäpäiväsankarille. Ole hyvä, nyt osaat vastedes käyttäytyä.
Kyllä vaan, näin se oli ennenvanhaan. Tämän esilletuonti on mielestäni paikallaan siitä syystä, että kakun tuoja ja vastaanottaja ovat nyt ihan eri planeetalla.
Ja ovatkohan oikeasti nuo kaksi sukupolvea niin sukset ristissä kuin täällä Vauvalla saa käsityksen.
Vierailija kirjoitti:
Oon ihan eri mutta miten yksi kuivakakku voi pilata lapsenlapsen synttärit? Talonväki laittaa tarjolle mitä on aikonut. Mummon kakusta, tuliaisesta, kiitetään vaikka se työnnettäisiin biojätteeseen kuten mummon tuomat karkitkin.
Yleensä on tapana viedä jotain kun mennään kylään. Ihan tavanomaisia leipä, sämpylät, nk lämpimäiset , vaikka kakkukin. Niitä ennen vietiin naapureihinkin, joskus vanhaan aikaan. Itseni lapsena leipomispäivänä lähetettiin viemään kilometrin päähän naapurille, iäkäs mummu lapsenlapsensa ja vävynsä kanssa, (perheen äiti kuollut) lämmin leipä ja puolikas kilo voita.
Kaikella voi ihmisiä loukata näköjään, viemällä kakun tuliaisiksi.
Syntymäpäiville ei viedä kakkuja tuliaisiksi. Loukkaamaan pystyy todellakin aina, kun loukkaa hyviä käytöstapoja. Kyllä. Ei luulisi olevan kenelleään uusi tieto.
Joka kodissa on nykyisin pakastin. Kyllä sinne yksi mummon kuivakakku sopii aina ainakin viipaloituna.
Ja biojöteastiat ainakin kaupunkialueella pakollisia.
Sen huomaa miten virallisena miniät haluaa suhteensa miehen sukuun pitää, ei siihen sovi edes tuliaskakku.
3- vuotissynttärit on kuin itsenäisyyspäivä linnan juhlilla, virallinen ja kankea js viimeisen päälle.
Vierailija kirjoitti:
leensä on tapana viedä jotain kun mennään kylään. Ihan tavanomaisia leipä, sämpylät, nk lämpimäiset , vaikka kakkukin.
Syntymäpäiväjuhliin viedään lahja ja kukkia sille syntymäpäiväsankarille. Ole hyvä, nyt osaat vastedes käyttäytyä.
Kyllä minä olen vienyt esim mokkapaloja lastenlasten synttäreille. Lahja ei ehkä esim sinun vaativan makusi hintainen. Lapselle harvemmin viedään kukkia.
Meillä näköjään kuitenkin lämmin perhehenki ollut lastenlasten synttäreillä, ei tyyliin presidentin vastaanotto leikki-ikäisten juhlilla. (Molemmat isovanhemmat, tädit, enot, sedät, kuka on joutanut paikalle.)8
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vaan, näin se oli ennenvanhaan. Tämän esilletuonti on mielestäni paikallaan siitä syystä, että kakun tuoja ja vastaanottaja ovat nyt ihan eri planeetalla.
Ja ovatkohan oikeasti nuo kaksi sukupolvea niin sukset ristissä kuin täällä Vauvalla saa käsityksen.
MILLOIN NÄIN OLI JA MISSÄ IHMEESSÄ?
Alue: Aihe vapaa
Anoppi oli sairaanhoitaja, nykyään eläkkeellä. Mä olen ekonomi. Se on anopin mukaan huono ammatti (???) naiselle, kyllä sun nyt pitää lukea itsesi hoitajaksi. Ja kyllä, käytti sanaa _pitää_. En lähtenyt uudelleen koulun penkille, vaikka anoppi asiasta useita kertoja huomautti.