IS: Asiantuntija: Toiset saavat parempaa tai nopeampaa hoitoa kuin toiset. Osa potilaista on jätetty toissijaiseen asemaan

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa oman kokemuksen: jouduin työttömäksi, kun minut irtisanottiin. Sen jälkeen olen saanut TODELLA TÖRKEÄÄ KOHTELUA TERVEYDENHUOLLOSSA. MINUA ON KOHDELTU, KUIN PÀŚKAA. 

Mistä he voivat tietää oletko työtön?! Tuskin kaikilla työpaikoilla mitään työterveyshuoltoa edes on saati että se kattaisi kaiken mahdollisen.

Vierailija kirjoitti:

Ryhmiä on 3, ulkomaalaiset, bättre fålk ja nistit/pultsarit, oman havaintoni mukaan.

Havaintokykysi ei liene ihan parasta astetta.

Vierailija kirjoitti:

Huomasin ja olin saamapuolella. Ero aiempaan oli ihan selkä sen jälkeen, kun oli ylempi korkeakoulututkinto taskussa. Pienestä oireesta pääsin magneettikuviin, kun ilmeisesti minut luokiteltiin yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi.

Olisikohan se "pieni oireesi" ollut sen laatuinen, että se yleensä tutkitaan magneettikuvauksella. Maallikon lienee aika vaikea näitä ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Jos potilaalla on mt-diagnoosi, hänen somaattiset oireensa sivuutetaan kokonaan, ja häntä pidetään vain ja ainoastaan psyykkisesti sairaana. Siis vaikka hänellä olisi selvät somaattiset oireet, ne jätetään tutkimatta ja somaattiset sairaudet hoitamatta. Näin toimitaan terveydenhuollossa. Useita potilaita lähetetään myös järjestelmällisesti psykiatrisiin sairaaloihin, jopa M1-lähetteillä, vaikka heidän oireidensa taustalla olisikin somaattinen sairaus. Tämä on vaiettu aihe, mutta täyttä totta.

Samoin sen BB-Ninon sepelvaltimotauti kuitattiin hullun houreina ja jätettiin hoitamatta, mihin sitten kuolikin jollain psykiatrian osastolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ryhmä on muut kuin suomalaiset 

Juuri näin, saavat hoitoa heti, jopa sellaiset, joilla ei ole lupaa olla maassa.

 

Marinin hallitusviisikko päätti viimeisellä hallituskautensa viikolla luvatta maassa oleileville nopen hoitoonpääsyn. Sylettää.

Jopa USAssa on laitonta olla hoitamatta esim akuuttia sydäninfarktia tai pahassa autokolarissa vammautunutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa oman kokemuksen: jouduin työttömäksi, kun minut irtisanottiin. Sen jälkeen olen saanut TODELLA TÖRKEÄÄ KOHTELUA TERVEYDENHUOLLOSSA. MINUA ON KOHDELTU, KUIN PÀŚKAA. 

 

Mistä he voivat tietää oletko työtön?! Tuskin kaikilla työpaikoilla mitään työterveyshuoltoa edes on saati että se kattaisi kaiken mahdollisen.

Kyllä saavat työttömyyden tietoonsa. Useasti lääkäri kysyy "tarvitseko sairauslomaa" ja silloin on paha vastata, että tarvitsen, kun hän seuraavaksi kuitenkin tarvitsee työnantajan nimen todistukseen, lisäksi lääkäri usein kysyy millaista työtä tekee, jotta oireet tai sairaus voidaan todeta esim. työperäiseksi. Joten ei työttömyys piilossa pysy!

Vierailija kirjoitti:

Olen alkanut viime aikoina ihmettelemään esim. lonkkaleikkauksia. Tuttavapiirissäni on paljon ns. menestyneitä vanhempia ihmisiä ja kun lonkka alkaa kremppaamaan, se leikataan ja jatketaan liikuntaa ja muutenkin aktiivista elämää. Sitten on näitä, joilla vaan on lonkka niin kipeä, ettei voi liikkua kuin apuvälineillä ja sellaista se vanhuus on. Siis en ole mitenkään asiantuntija ja siksi tämä aiheuttaa lähinnä hämmennystä. Siis mistä tässä on kyse? 

Lonkkaleikkauksia tehdään myös hoivakotiasukkaille, joilla murtuma olisi voitu estää esim. haaravyötä käyttämällä. Nykyään kuitenkin ohjeistetaan, että ei saa rajoittaa asukkaita joten lääkärit eivät meinaa antaa lupaa vöiden käyttämiseen.

Onko kukaan lukenut tuota maksujuttua? Mikä oli se yksi ryhmä mihin otsikossa viitattiin? Voiko joku kertoa vaikka olisi itse eri mieltä?

Vierailija kirjoitti:

"...vaan diagnooseissa pelataan todennäköisyyksillä."

Diagnooseilla pelataan. Arpomiselta ja luulemiselta se tosiaan vaikuttaa, kun pitäisi kuitenkin tietää. Sitten kun vielä on tapana sanoa, että toivotaan asioiden menevän hyvin. On jo pitkään ollut ihan selvää, että suomalainen terveydenhuolto on enimmäkseen poppamiestouhuilua. Kannattaakin pitää mukanaan jäniksen käpälää, suden hammasta tai kirkon naulaa onnen kaluina, niistä on enemmän apua kuin terveydenhuollon lehmisavuista.

Sinulla lienee aika pitkälle edenneet lääketieteelliset opinnot koska koet pystyväsi arvostelemaan maallikolle useimmiten aika vaikeita asioita.

Vierailija kirjoitti:

Huomattu on. Esimerkiksi toiset elää vaikeankin syöpätilanteen kanssa pitkiä aikoja ja toiset kuolee hetkessä. Kyllä tulee mieleen, että toisille vaan löytyy niitä superkalliita, uusia lääkkeitä. Toisille ei. Eikä kyse voi olla vain sattumasta, koska monet "pitkään elävät" ovat merkittävässä asemassa, rikkaita (saattavat toki maksaa itse hoitojaan) tai sitten lääkäreitä yms. 

Miksi kukaan haluaisi elää "vaikeankin syöpätilanteen kanssa" yhtään pidempään kuin on pakko. Ennemmin nopea poistuminen ja mahdollisimman vähän aikaa sairaalassa/saattohoidossa.

Jos potilaalla on esim. MT-ongelmia tai hän on joskus saanut siihen hoitoa ja lääkityksen, käy helposti tai melkein aina niin, että tulevat uudet oireet laitetaan HETI MT-ongelmien syyksi vaikka ne olisivat täysin uusia oireita tai ongelmia. Jos on ollut masennusta, kaikki oireet ovat masennuksen syytä ja lääkesatsit sen kuin kasvaa vaikka syy olisikin ihan jokin muu. 

Vierailija kirjoitti:

Valkoiset keski-ikäiset miehet priorisoidaan.

Naiset saa tutkitusti aina huonompaa hoitoa, vanhemmiten heistä tulee täysin näkymättömiä.

Täyttä potaskaa joka perustuu joihinkin väärinymmärryksiin esim. naisten sydäninfarkteihin liittyen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomattu on. Esimerkiksi toiset elää vaikeankin syöpätilanteen kanssa pitkiä aikoja ja toiset kuolee hetkessä. Kyllä tulee mieleen, että toisille vaan löytyy niitä superkalliita, uusia lääkkeitä. Toisille ei. Eikä kyse voi olla vain sattumasta, koska monet "pitkään elävät" ovat merkittävässä asemassa, rikkaita (saattavat toki maksaa itse hoitojaan) tai sitten lääkäreitä yms. 

Miksi kukaan haluaisi elää "vaikeankin syöpätilanteen kanssa" yhtään pidempään kuin on pakko. Ennemmin nopea poistuminen ja mahdollisimman vähän aikaa sairaalassa/saattohoidossa.

Koska kaikki ei ole sinä? Jotkut voi haluaa pitkittää viimeistä aikaa läheistensä kanssa omista kivuista huolimatta?

Vierailija kirjoitti:

Olen alkanut viime aikoina ihmettelemään esim. lonkkaleikkauksia. Tuttavapiirissäni on paljon ns. menestyneitä vanhempia ihmisiä ja kun lonkka alkaa kremppaamaan, se leikataan ja jatketaan liikuntaa ja muutenkin aktiivista elämää. Sitten on näitä, joilla vaan on lonkka niin kipeä, ettei voi liikkua kuin apuvälineillä ja sellaista se vanhuus on. Siis en ole mitenkään asiantuntija ja siksi tämä aiheuttaa lähinnä hämmennystä. Siis mistä tässä on kyse? 

Oma isäni on yli 80-vuotias ja hänelle julkinen terveydenhuolto toimii yllättävän hyvin. Toisin kuin sedälleni, jonka julkinen terveydenhoito käytännössä hieman viivytetysti tappoi.

Minusta heillä ei ole merkittävää sosioekonomista eroa, mutta luulen että isäni osaa jotenkin olla "parempi" ja "helpompi" potilas ja hoitohenkilökunta tekee jopa hieman ylimääräistä hänen puolestaan.

En sitten oikein tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Olen alkanut viime aikoina ihmettelemään esim. lonkkaleikkauksia. Tuttavapiirissäni on paljon ns. menestyneitä vanhempia ihmisiä ja kun lonkka alkaa kremppaamaan, se leikataan ja jatketaan liikuntaa ja muutenkin aktiivista elämää. Sitten on näitä, joilla vaan on lonkka niin kipeä, ettei voi liikkua kuin apuvälineillä ja sellaista se vanhuus on. Siis en ole mitenkään asiantuntija ja siksi tämä aiheuttaa lähinnä hämmennystä. Siis mistä tässä on kyse? 

Voisko tässä olla taustalla ajatus, että jos tuo jälkimmäinen ei ole aiemminkaan harrastanut liikuntaa ja elänyt aktiivista elämää, hän tuskin alkaisi harrastaa liikuntaa ja elää aktiivista elämää lonkkaleikkauksen jälkeenkään? En siis tiedä, kunhan mietin. Toisaalta voiko asiaan vaikuttaa se, mistä lähetteen lonkkaleikkaukseen on saanut? Mulla on polvissa tekonivelet ja lähete Peijaksen sairaalaan meni yksityislääkäriltä Mehiläisestä. En joutunut odottamaan kuin 3 viikkoa ja tuli jo aika ortopediselle polille ja siitä parin kuukauden päästä olinkin jo leikkauspöydällä. En osaa sanoa, miten olisi käynyt, jos olisin käynyt nivelrikkoni vuoksi terveyskeskuksessa. Olisiko vaan käsketty syödä Buranaa tai olisiko edes tehty kuvantamistutkimuksia? Ja miten olisi ollut lähetteen saamisen kanssa? Sitten on tietysti sekin, että tekonivelleikkauksiahan tehdään myös yksityisellä (esim Ortonissa). Jos on varaa maksaa, niin ei tarvitse odotella julkiselle pääsyä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa oman kokemuksen: jouduin työttömäksi, kun minut irtisanottiin. Sen jälkeen olen saanut TODELLA TÖRKEÄÄ KOHTELUA TERVEYDENHUOLLOSSA. MINUA ON KOHDELTU, KUIN PÀŚKAA. 

Sama kokemus. Kerran väittelin terveysaseman saikkuämmän kanssa, kun kerroin päässeeni työssäollessa työterveyden kautta heti lääkäriin. Meillä oli niin hyvä työterveys. Aamulla, kun soitti aikaa sai aina lääkäriajan vielä samalle päivälle. Terveysaseman saikkuämmä ei mitenkään voinut uskoa tätä.

Terveysasemalta saa ajan 3 kk päähän oli ihan mikä vaiva tahansa. Olen sitten mennyt yksityiselle vaikka olen työtön, jostain vähistä säästöistä repinyt ne rahat. 

Siinäpä se ongelma onkin. Työterveydessä on pilvin pimein lääkäreitä tekemässä helpointa mahdollista työtä tuplapalkalla. Sensijaan terveyskeskuksissa on pulaa tekijöistä joitten koulutus ja ammattitaito on vähintäänkin samaa luokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa oman kokemuksen: jouduin työttömäksi, kun minut irtisanottiin. Sen jälkeen olen saanut TODELLA TÖRKEÄÄ KOHTELUA TERVEYDENHUOLLOSSA. MINUA ON KOHDELTU, KUIN PÀŚKAA. 

Sama kokemus. Kerran väittelin terveysaseman saikkuämmän kanssa, kun kerroin päässeeni työssäollessa työterveyden kautta heti lääkäriin. Meillä oli niin hyvä työterveys. Aamulla, kun soitti aikaa sai aina lääkäriajan vielä samalle päivälle. Terveysaseman saikkuämmä ei mitenkään voinut uskoa tätä.

Terveysasemalta saa ajan 3 kk päähän oli ihan mikä vaiva tahansa. Olen sitten mennyt yksityiselle vaikka olen työtön, jostain vähistä säästöistä repinyt ne rahat. 

 

Juurikin näin. Minulle lääkäri alkoi ensiavussa vitttuilemaan työttömyydestäni, ja kieltäytyi määräämään sairauteeni lääkettä sen jälkeen, kun kuuli, että olen , että olen työtön.

Vierailija kirjoitti:

Priorisointi on normaalia ja jokapäiväistä. Jos teholla on 1 vapaa paikka niin tietenkin sen saa 35v henkilö 75v sijaan. Kaikille ei tehdä kaikkia mahdollisia kokeita vaan diagnooseissa pelataan todennäköisyyksillä.

Mitä ihmettä olette luulleet työn terveyden- ja sairaanhoidossa olevan?

Omalla lapsella kävi näin et yks paikka oli osastolla ja vauva tai minun isompi lapsi saisi sen niin vauva sai ja mun piti jäädä pois töistä kahdeksi viikoksi hoitamaan kokoaikaisesti isoa lasta. Piti olla ihan koko ajan vierellä ja auttaa kaikessa kun lapsella ei ollut lähes ollenkaan tajuntaa eikä liikkumiskykyä. Oli todella pelottavaa ja välillä luulin että lapsi kuolee mutta niin vaan hengissä tänäkin päivänä. Oli toki koko ajan yhteys lääkäreihin ja hoitajiin. Oli äärimmäisen huonossa kunnossa, tulehdusaevot satoja mut ei ollut tilaa niin ei ollut. Ja kyseessä oli siis yliopistollinen sairaala. Paljonkohan tällaista tehdään?

Vierailija kirjoitti:

Huomasin ja olin saamapuolella. Ero aiempaan oli ihan selkä sen jälkeen, kun oli ylempi korkeakoulututkinto taskussa. Pienestä oireesta pääsin magneettikuviin, kun ilmeisesti minut luokiteltiin yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi.

Mistä siellä sun tutkinto tiedettiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen alkanut viime aikoina ihmettelemään esim. lonkkaleikkauksia. Tuttavapiirissäni on paljon ns. menestyneitä vanhempia ihmisiä ja kun lonkka alkaa kremppaamaan, se leikataan ja jatketaan liikuntaa ja muutenkin aktiivista elämää. Sitten on näitä, joilla vaan on lonkka niin kipeä, ettei voi liikkua kuin apuvälineillä ja sellaista se vanhuus on. Siis en ole mitenkään asiantuntija ja siksi tämä aiheuttaa lähinnä hämmennystä. Siis mistä tässä on kyse? 

Lonkkaleikkauksia tehdään myös hoivakotiasukkaille, joilla murtuma olisi voitu estää esim. haaravyötä käyttämällä. Nykyään kuitenkin ohjeistetaan, että ei saa rajoittaa asukkaita joten lääkärit eivät meinaa antaa lupaa vöiden käyttämiseen.

Tämähän ei ole lääkärien vika vaan juristien jotka näitä rajoitusasioitten pykäliä rustailevat.