70-luvulla Suomessa ei oikein välitetty lapsista. Liikenteessä, hukkumalla jne. kuoli valtavasti lapsia

Tuolloin turvaistuin oli vielä äidin syli ja liuta lapsia vielä täytyi tungetsia vielä tuonajan pienehköihin autoihin.Pelkästään 100A Datsun oli vielä yleinen perheauto jos oli sitten kaksi lasta.

Vierailija kirjoitti:

"Jo vuonna 1982 suurin osa leukemiaa sairastavista lapsista olisi voitu pelastaa. Tarvittavia laitteita ja hoitohenkilökuntaa ei kuitenkaan ollut, koska rahan ja resurssien jaossa pienet lapsipotilaat oli aina ohitettu.

Raportti Osasto 10 muutti tilanteen"

Nykynäkökulmasta on jotenkin hämmentävää että tuohon aikaan aikuisten hoito priorisoitiin lasten edelle. 

yllätys että suuret ikäluokat ovat tällöin olleet niitä aikuisia. Tottakai heidät priorisoitiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilla oli niin kiire ahnehtia omaisuutta että lapset jäi oman onnensa nojaan.

 

:D 70-luvulla elintaso oli niin erilainen, että tämän päivän ihmiset ei suostuisi sellaisessa elämässä edes elämään. Asumisen taso oli ihan toista kuin nyt. Oli ulkohuusit ja suihkuista ei tietoakaan. Ulkosaunan kuumavesipadassa oli lämmin pesuvesi. Edes lankapuhelinta ei ollut joka talossa autoista puhumattakaan.   Autot oli sellaisia, että ylämäessä vauhti hiipui ja sai jännitää pääseekö mäen päälle. Päivähoitoa ei vielä ollut, joten lapsi piti saada ties minne hoitoon, jos äitikin halusi töihin. 

Tämän päivän pissikset ei selviäisi päivääkään  70-luvun elämää:D 

 

Puhut jostain syrjäs

Ex asui Turussa Tyksin takana puutaloalueella. Oli valtava uutinen, kun sinne rakennettiin ensimmäiset kerrostalot. 

Vierailija kirjoitti:

Risulla kasvatettiin kivunsietoa. Mitään kipu-ja kuumelääkkeitä ei saanut.

No on sulla ollut surkeeta. Meillä ja mun kavereilla ei ollut noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilla oli niin kiire ahnehtia omaisuutta että lapset jäi oman onnensa nojaan.

 

:D 70-luvulla elintaso oli niin erilainen, että tämän päivän ihmiset ei suostuisi sellaisessa elämässä edes elämään. Asumisen taso oli ihan toista kuin nyt. Oli ulkohuusit ja suihkuista ei tietoakaan. Ulkosaunan kuumavesipadassa oli lämmin pesuvesi. Edes lankapuhelinta ei ollut joka talossa autoista puhumattakaan.   Autot oli sellaisia, että ylämäessä vauhti hiipui ja sai jännitää pääseekö mäen päälle. Päivähoitoa ei vielä ollut, joten lapsi piti saada ties minne hoitoon, jos äitikin halusi töihin. 

Tämän päivän pissikset ei selviäisi päivääkään  70-luvun elämää:D 

 

Puhut jostain syrjäs

Asuin sähköttömässä mökissä, toisessa suunnassa keskikylällä ja taloissa oli sähköt.

Toiseen suuntaan Kahteen lähinaapuriin, silloin vielä toimiviin karjatiloihin, vedettiin sähköt 70- luvun alussa.  Samalka kotimökinnylitse rataan pariin kesähuvilaan.

Silloin oli kotimökki suvun yhteisköytössä.  Kesäiltoina kuului näistä maataloista traktorinpapatus  vai oliko aggrigaattien papatus lypsyaikaan lypsykoneille.   Sisällä heillä kaasuhellat ja kaasukattovalot.

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkien vanhoissa asunnoissa ei ollut omia kylppäreitä, vessassa piti peseytyä suihkuletkun avulla. Lähiöihin rakennettiin kylppärit aikaisemmin. Maalla oli mummonmökkejä, joissa ei ollut sisävessoja. Boomerit saattoi olla kotoisin sellaisesta, mutta ne rakennuttivat kyllä tiilitalon kaikilla mukavuuksilla itselleen 60-70-luvulla, jos jäivät maalle asumaan.

Miten vanhoissa? 1800-luvun asunnoissa?  Kyllä meillä päin oli samat kalusteet kuin nykyään on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Boomerit eivät erityisemmin välittäneet lapsistaan 

No ei. En muista että esim. isäni olisi koskaan viettänyt aikaa meidän lasten kanssa. Eihän hän edes käyttänyt sanaa "lapset", me oltiin mukuloita tai kakaroita. 

Isiä ei meinattu saada koulujen vanhempainiltoihin. Kun koulusta oltiin päästy, sinne ei palattu.

Kuitenkin miehet johtivat näitä laitoksia, ja naisten saavutuksia halveksittiin, vaikka mies 1-2 luokan opettajana oli erikoista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummasti minulla oli 70-luvulla hyvä ja turvallinen alku elämälle. Pidettiin huolta ja rakastettiin. Sama muilla tuntemillani ikäisilläni.

Okei, tämän sinun pienen pieni piiri on nyt se pyhä totuus jota pitää levittää kuin jotain evankeliumia? 

Tilastollisesti lapsilla ei mennyt hyvin. Ei voi pitää paikkaansa, kun MINULLA meni hyvin. 😂 

t. naiset

Niin, montakos päivää sinä oletkaan elänyt 70-luvulla. Kertokaas muuten kaikkitietäjät oikein yksityiskohtaisesti, millaista sitten oli 60-, 50-, 40-, 30-, ja 1920-luvuilla, ja yksitykoskohtaiset erot vuosikymmenten välillä sitten myös!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkien vanhoissa asunnoissa ei ollut omia kylppäreitä, vessassa piti peseytyä suihkuletkun avulla. Lähiöihin rakennettiin kylppärit aikaisemmin. Maalla oli mummonmökkejä, joissa ei ollut sisävessoja. Boomerit saattoi olla kotoisin sellaisesta, mutta ne rakennuttivat kyllä tiilitalon kaikilla mukavuuksilla itselleen 60-70-luvulla, jos jäivät maalle asumaan.

Miten vanhoissa? 1800-luvun asunnoissa?  Kyllä meillä päin oli samat kalusteet kuin nykyään on. 

Ota jo pää pois sieltä.

Sodan jälkeinen sukupolvi keskittyi itseensä niin kuin nykyäänkin. Siksi tuli sukupolvi, jonka henkiin jäämisellä nyt ei ollut niin väliä. Nyt sitten ihmetellään kenen työstä saataisiin ulosmitattua reippaasti tienattuihin rahoihin verrattuna ylimittaiset eläkkeet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan kyllä 70-luvulla syntyneenä että lapsena ei pidetty turvavöitä takapenkillä. Aika uhkarohkeaa kun isänikin ajoi tuohon aikaan 3 kolaria. Onneksi en ollut kyydissä.

Niin kai, kun tieliikenne oli vasta alkutaipaleellaan ja turvallisuutta kehitettiin sitä mukaa kun joku keksi uuden keinon vähentää vaaroja. Suomessa mm. turvavyöpakkoa vastustettiin aluksi eduskunnassa, koska ihmiset kokivat sen rajoituksena. Vielä 60-luvulla ei ollut edes nopeusrajoituksia, jos täällä nyt joku ei sitä vielä tiedä.

Toiseen aiheeseen viitaten, nyt joku "mika" haastaisi valtion oikeuteen jos hänet olisi sakotettu turvavyön puuttumisen takia.    Syrjimistä.

Meillä oli 70- lubun alussa kupla, ei siinä ollut turvavöitä.  Sit oli vanha corolla, ei siinäkään.  Nykyjärjellä en ottaisi takapenkkiä vieraitakin lapsia täyteen ja veisi jonnekin rantaan tai kentälle 

Vierailija kirjoitti:

Ai että nykypäivänä lapset hoidetaan paremmin? Suuri osa lapsista ja nuorista  käy erilaisissa terapioissa, kun on kaikenlaista ongelmaa, jotka ovat tulleet ties mistä Ehkä osittain siitä, että hyvin yleinen näky nykyään on, että vanhempien huomio on kokonaan puhelimessa, nähty on niin monta kertaa, että on harvinaista nähdä aikuinen lapsensa kanssa ihan juttelemassa. Lapset ja nuoret ovat nykyisin sekaisin kuin seinäkellot.

Mäkin kävin, kun menin niin huonoon kuntoon että vanhemmatkin lopulta havahtuivat. 

Eivät tosin korjaamaan omia ongelmiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummasti minulla oli 70-luvulla hyvä ja turvallinen alku elämälle. Pidettiin huolta ja rakastettiin. Sama muilla tuntemillani ikäisilläni.

Sama täällä.

Mullapa ei. Nykykriteereillä olisivat korkeakoulutetut vanhempani olleet takuulla lastensuojelun asiakkaita tai vankilassa, mutta hengissä vielä. Kaikki ei ole. Yhdestäkin kaveri perheestä kuoli kolmesta lapsesta kaksi, eikä tauteihin.

Vierailija kirjoitti:

"Jo vuonna 1982 suurin osa leukemiaa sairastavista lapsista olisi voitu pelastaa. Tarvittavia laitteita ja hoitohenkilökuntaa ei kuitenkaan ollut, koska rahan ja resurssien jaossa pienet lapsipotilaat oli aina ohitettu.

Raportti Osasto 10 muutti tilanteen"

Nykynäkökulmasta on jotenkin hämmentävää että tuohon aikaan aikuisten hoito priorisoitiin lasten edelle. 

Voi siinä olla logiikkaakin, mutta aika julmaa.

Lapsesta kun ei tiedä, mikä siitä tulee, vai tuleeko mitään, ja kuinka kauan siinä kestää. Uuden korvaavan tekemiseen menee vain muutama vuosi. Nuori koulutettu aikuinen taas on lähes varmaa tuottavuutta seuraavat 40 vuotta, ja uuden tekemiseen menee 25 vuotta. 45-vuotias on osaamisen ja tekemisen huipulla, vielä 20v lypsettävää ja uutta ei voi jäädä odottamaan. 65-vuotias taas on valmis teuraalle - pelkkää kustannusta luvassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka voi olla noin yksinkertainen? Lapsista välitettiin aivan yhtä paljon kuin tänään. 

Ei välitetty. Lue tilastoja jos et muuten usko. Lapsia kuoli moninkertaisesti mm. vanhempien väkivallan seurauksena. 

A) Silloin oli lapsia enemmän, siksi tilastoja ei voi suoraan verrata. B) Jos joissain perheissä ei välitetty, se ei tarkoita, ettäkö kaikissa perheissä olisi ollut niin. Onhan hyvänen aika lapsista välitetty kautta ihmiskunnan historian, eihän lajimme olisi muuten selvinnyt tähän päivään asti.

Kyllä tilastoja voi verrata, jos otetaan ihmismäärät huomioon. Jos joissain perheissä ei välitetty, niin ei joissain perheissä välitetä nytkään. Päihdeongelmaisia yms on ollut aina. Ei se todellakaan tarkoita, ettei data olisi validia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilla oli niin kiire ahnehtia omaisuutta että lapset jäi oman onnensa nojaan.

 

:D 70-luvulla elintaso oli niin erilainen, että tämän päivän ihmiset ei suostuisi sellaisessa elämässä edes elämään. Asumisen taso oli ihan toista kuin nyt. Oli ulkohuusit ja suihkuista ei tietoakaan. Ulkosaunan kuumavesipadassa oli lämmin pesuvesi. Edes lankapuhelinta ei ollut joka talossa autoista puhumattakaan.   Autot oli sellaisia, että ylämäessä vauhti hiipui ja sai jännitää pääseekö mäen päälle. Päivähoitoa ei vielä ollut, joten lapsi piti saada ties minne hoitoon, jos äitikin halusi töihin. 

Tämän päivän pissikset ei selviäisi päivääkään  70-luvun elämää:D 

 

Tuosta sinun litaniasta ei puoletkaan pidä paikkaansa.  Elin ja olin silloin joten taidan tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minulta 1973 (olin silloin 6 v ) leikattiin umpisuolen lisäke Treen silloisessa yliopistollisessa keskussairaalassa.

Leikattiin samantien kun vietiin sairaalaan. Olin lastenosastolla jossa kaikista pidettiin hyvää huolta.

 

Ja minulta vuosikymmentä aikaisemmin, sisko oli viikon sairaalassa keuhkokuumeen takia, velikin. Ja aina ne pikkusiskon hoiti sairaalassa, kun se onnistui kolhimaan  itsensä, leikkaamaan sormeen, sohasemaan puukolla silmäkulmaan, putoamaan kiukaalle. EIvät koskaan olleet sanoneet, että mitäpä tuosta, kakarasta, aina sai hoitoa!

 

Joo, nykyään alettaisiin jo kotia ihmettelemään, jos on noin "tapaturma" altista lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä 80- ja varmaan myös 90-luvulla lapsille annettiin Suomessa remmiä. Tuskin Ruotsissa sellaista käytäntöä oli.

Ei annettu ja syy oli se, että me 1940-luvulla syntyneet saimme remmiä mennen, tullen ja palatessa. Meidän lapsuudessamme oli pääasia, että lapselta otetaan "sisu" pois. Minua rankaisi ainoastaan äiti, jonka ainoa lapsi olin. Isä ei tullut tietäneeksikään niistä tilanteista, kun oli töissä. Äiti uhkasi, että jos kerron isälle, hän rankaisee seuraavana päivänä kovemmin.

Meillä taas 70 syntyneelle äiti läpsi käsille ja tukisti, ettei jäänyt jälkiä kouluun. Jos oli joku isompi juttu (tosi tai keksitty), niin kertoi isälle, Kun isä tuli töistä usein myöhemmin, niin isä antoi sitten selkään.

Äh, 60 luvun statussymbolit oli Volvo, omakotitalo ja yksi lapsista stalinisti. Sen jälkeen ne stalinistit alkoi tekemään itse lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Erikoista henkilölle joka tuskin vielä edes syntynyt sitten 70-luvulla aika on sitten jokin myyttinen taantunut aikakausi mitä todellakaan sitten ollut.Ei sitten ollut varmaan sitten sähköä tai juoksevaa vettä ja varmaankin vielä kuljettiin sitten vielä hevosella sekä puhelinkin sitten vain rikkailla?

Asuin mummolassa ja meillä oli juuri noin. Pidin kovasti lapsuudestani pientilalla, valitettavasti mummon vointi ei enää sallinut tuota vaan piti muuttaa kaupunkiin kun olin 8 vuotias. Olisinpa syntynyt kymmenen vuotta aikaisemmin. Ai niin, sähköt oli, muttei telkkaria eikä kodinkoneita.