Miten aiotte tulevaisuudessa järjestää vanhempienne hoivan kun julkisia palveluja ei ole enää?
Kommentit (294)
Vierailija kirjoitti:
Olemme tästä puhuneet vanhempien kanssa jo vuosia. He ovat pienestä palkastaan säästäneet sen verran, että jonkinlaista apua saa kotiin. Jos jollekulle julkisista palveluista leikkaaminen tulee yllätyksenä, nostan hattua, sillä tuo henkilö on varmasti löytänyt maailman komeimman pensaan johon on päänsä työntänyt ja siellä pysynyt ainakin 20 vuotta.
Vai vielä puhunut. Joo ei meillä puhuttu edes lapsena ruokapöydässä. Nyt 30+ ja on menny elämä selviytyessä. Se puska on ollut ongelmaperheen muotoinen mihin synnyin. Sori siitä, eipä oo paljon ehtinyt maailman menoa seurata. Oma elämä jo valunut ohi, en saa enää hoidettua sitä perhettäkään, kun oma terveyskin mennyt, mut mitäs tuosta, onneks muilla on varaa arvostella ja pohtia ja oikein yhdessä suunnitella! Sano se sille vauvalle, että tää on kaikki hei sun omaa vikaa sitten joka ei saanut elää edes omaa elämää, kun jo syytetään että ei osannut pelastaa muita ja vielä seurata maailmaa siinä sivussa.
Vierailija kirjoitti:
Älkää hemmetissä tehkö lapsia ainakaan kun tiedätte mikä on oma kohtalonne!!!
Mikä on kohtalo sitten ilman lapsia? Joutuu ihan itse vastaamaan itsestään. Miksi sama ei onnistu jos lapsia on?
Toinen tuskin elää siihen asti, koska on ollut jo yli 20 vuotta jatkoajalla äkkilähdön riski jatkuvasti niskassa.
Toista ei kukaan omista lapsistaan tule suostumaan hoitamaan. Voi olla, että serkuistani löytyisi joku, joka isovanhempieni, vanhempani sisarusten ja vanhempani manipuloinnin seurauksena suostuisi jo muutenkin mutta viimeistään rahan perässä joku tulee varmasti suostumaan. Tuossa rahan perässä juoksemisessa on vain se pieni riski, että jää ilman, jos jää odottelemaan perinnön kautta. Vanhempani on nimittäin satavarmasti järjestänyt asiansa niin, ettei kellekään jää mitään, koska ei halua lapsilleen jäävän mitään. Toki tuon pitäisi olla tiedossa, jos isovanhempani ja serkkujeni vanhemmat ovat hoitaneet hommansa. En kadehdi sitä urakkaa, joka jollain on edessä, että saa vanhempani siirtämään kaiken hänelle jo elinaikanaan, jotta me emme pääse mihinkään käsiksi. Sääliksi käy jo, kun kuvittelevat, että kuoleman jälkeen tulemne tappelemaan perinnöstä, vaikka asia on aivan päinvastoin. Kukaan ei tule tappelemaan yhtään mistään, koska emme halua yhtään mitään kyseiseltä ihmiseltä. Opetti meidät koko lapsuutemme ja nuoruutemme siihen, että emme ansaitse yhtään mitään perustarpeista alkaen ja aikuistuessa yksi toisensa jälkeen päätyi siihen, ettei hänkään tarvitse meiltä yhtään mitään.
Eihän orpon hallitus jatka kuin maksimissa kolme vuotta, jonka jälkeen hommat laitetaan kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Portaissa kaatuilut yleistyy nopeasti vanhuksilla.
Miksi vanhukset menee minnekään portaisiin?
Kyllähän ne menee..
Ei siihen kaatuiluun mitään portaita tarvita. Ihan tavallisella tasaisella lattialla kaatuilevat ja kompuroivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää hemmetissä tehkö lapsia ainakaan kun tiedätte mikä on oma kohtalonne!!!
Mikä on kohtalo sitten ilman lapsia? Joutuu ihan itse vastaamaan itsestään. Miksi sama ei onnistu jos lapsia on?
Ei kai lapsia tehdä itseä varten, vaan pörssiyrityksiä, puolisoa ja vanhempia varten.
Eipä ole enää myöhemmin vanhempia joita tarvitsisi hoitoon saada. Isä kuollut ajat sitten, äiti on nyt saattohoidossa.
N32
Vierailija kirjoitti:
Eihän orpon hallitus jatka kuin maksimissa kolme vuotta, jonka jälkeen hommat laitetaan kuntoon.
Tämän tuhon korjaamiseen ei yksi vaalikausi riitä. Nyt on tulossa paljon sellaisia leikkauksia, joiden vaikutukset kumuloituvat vuosikymmenten päähän.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viidessäkymmenessä vuodessa elämäntilanteet muuttuu useinkin jo niin paljon että se yksi ja ainoa omakotitalo ei palvele kaikkien elämänvaiheiden tarpeita. Töykeää tai ei elämäntilanteiden muuttuessa on oltava valmiutta myös tehdä muutoksia mm. siinä asumisessa.
Samaa mieltä, mutta kun vanhuksellakin on se itsemääräämisoikeus.
Niinhän se on myös nuoremmilla. Valinnoilla vain on seurauksensa ikään katsomatta. Jostain syystä meillä on käsitys että itsemääräämisoikeus oikeuttaa tekemään mitä tahansa seurauksista välittämättä. Ei se valitettavasti niin mene.
Osa vanhemmista pärjää pitkään kotona, ellei loppuun saakka, jos kunto sallii. Montaa asiaa voi tilata kotiin, apteekkia, ruokia ja muuta. Eri asia miten kulkee jos autoa ei olisi, asuisiko eri paikassa. Joutuisin turvautumaan varmaan sukulaisten apuun osaksi, jos vanhempi olisi iäkäs ja tarvisi jotain usein, jos olisi vielä joku elossa jolta voi kysyä tukea. Siis joka ei siitä ahdistu ja haluaisi auttaa. Ei väkisin kenellekään. Ehkä on myös rahalla saatavissa jotain, jos sitä on. Ja palvelutaloa jos pahempi tilanne tai muuta. Oma selviytyminen on jo haasteellista. Riippuu asuisiko lähempänä vai välimatka. Uskon että meidän pitää parantaa tilannetta Suomessa, ettei laitos ole iäkkäille ainoa vaihtoehtoa ja ettei kodikkuus riipu rahasta. Mihin raha on sitten tarkoitettu jos sitä ei ole kenellekään, missään.
Ei niitä hoitokoteja lakkauteta.
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä hoitokoteja lakkauteta.
Mistä kaivosta käsin kirjoittelet kun uutiset ei ilmeisesti tavoita?
Marinin hallituksen tuhojen korjaamiseen ei riitä edes kolme hallituskautta. Toivottavasti vihervasemmisto ei enää ikinä pääse ajamaan Suomea konkursiin ja kahtia jakamaan kansaamme.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse kohta vanha, olen jo aloittanut huonojen elämäntapojen viljelemisen, olen aloittanu tmm. juopottelun lisäksi tupakoinnin, koska nämä tunnetusti lyhentävät elinaikaa merkittävästi. En oikeasti halua elää yli 90 kymppiseksi kuten erittäin raihnaiset vanhempani elää kituuttivat rapistuvan kehonsa kanssa. Meillä on pitkäikäisyyden geenejä suvussa, eli pitää nyt itse taistella niitä vastaan. Vanhempani elivät erittäin terveellisesti ja päihteettömästi koko ikänsä mutta loppuvuodet olivat pelkkää kärsimystä. Eutanasialaki tuskin menee vielä muutamaan vuoteen läpi, valitettavasti, niin omatoiminen pitää tässäkin asiassa olla. Hoitopaikkoja ei ole nytkään ja nytkin niitä vielä vähennetään vaikka vanhusten määrä räjähtää pian.
Ei tarvi ku lopettaa syöminen, se myös aika hillitty ja lempeä keholle toisin ku voi nuo viinakset ym. Olla mut oon siis täysim samaa mieltä! Et paskaks vaa loputki ja hanaa ja tänne vaa kaikki mitä sitä toppuuttelemaan, ois edes viimeset vuodet vähä hauskempia.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viidessäkymmenessä vuodessa elämäntilanteet muuttuu useinkin jo niin paljon että se yksi ja ainoa omakotitalo ei palvele kaikkien elämänvaiheiden tarpeita. Töykeää tai ei elämäntilanteiden muuttuessa on oltava valmiutta myös tehdä muutoksia mm. siinä asumisessa.
Samaa mieltä, mutta kun vanhuksellakin on se itsemääräämisoikeus.
Niinhän se on myös nuoremmilla. Valinnoilla vain on seurauksensa ikään katsomatta. Jostain syystä meillä on käsitys että itsemääräämisoikeus oikeuttaa tekemään mitä tahansa seurauksista välittämättä. Ei se valitettavasti niin mene.
Niin onkin, mutta jostain syystä meillä nyt ajetaan sitä, että omaiset olisivat yhä enemmän vastuussa vanhusten hoidosta. Vanhuksilla on itsemääräämisoikeus, mutta niin pitäisi olla vanhuksen lapsillakin. Tarkoitan siis, että jos vanhus kieltäytyy muuttamasta järkevämpään paikkaan asumaan, ei omaisiltakaan voi edellyttää, että he alkaisivat huolehtia enemmän vanhuksistaan. Jos vanhus sanoo "ei käy", täytyy myös omaisen voida sanoa "ei käy".
Kummaltakin on toinen vanhempi kuollut ja toinen elossa. Tällä hetkellä auttelemme tarvittaessa, mutta meidän kotiin en ota kumpaakaan asumaan ja miksikään omaishoitajaksi en ala. Anopin kanssa ei varmaan tule ongelmaa. On hyvässä kunnossa kaikin puolin ja pärjää. Sitten jos ei enää pärjää, niin ei varmaan vastusta laitospaikkaa, jos sellaisia on enää olemassa. Oma vanhempani on hankalampi tapaus. Hyvin omapäinen ja toimelias, jolla pää pettää ennen kuin terveys. Se on näkyvissä jo nyt. En tiedä mitä sen kanssa tehdään, kun ei sitä uskalla ottaa kotiin eikä kellään kestäisi edes hermot. Vaihtoehdot on varmaan ne, että sen elämistä itsekseen yritetään mahdollistaa niin pitkään kuin suinkin ja sitten kylmästi pakotetaan laitokseen. En niin paljoa pelkää sitä, jos sille itselleen sattuu jotain. Saapahan lähteä saappaat jalassa, vapaana. Mutta jos alkaa aiheuttaa ongelmia muille tai joutuu huijausten kohteeksi, menettää varansa eikä sitten ole enää varaa asua missään, niin mitäs sitten? Olisi parempi, jos keho ja toimintakyky rapistuisivat ennen aivoja.
Vierailija kirjoitti:
En yhtään mitenkään. Isä ryyppäsi itsensä hengiltä ollessani varhaisteini. Äiti taas ei tehnyt mitään kun isä juovuksissa hakkasi minua, käänsi vain pään toiseen suuntaan ettei itse saa nyrkistä.
Omillansa on.
Minulla muuten sama tilanne, mutta tietääkseni juoppoisäni on vielä hengissä jossain päin Suomea. En aio kummastakaan huolehtia. Jättivät minut lapsena heitteille, joten saa saavat itse samaa takaisin.
En ymmärrä tätä. Sanotaan, että ei pidetä huolta omista vanhemmsita, koska laki ei sitä vaadi. Olisiko sama homma, että ei pidettäisi huolta edes omasta lapsesta jos laki ei siitä vaadi?
MIssä on ihmisyys? Millaisia nämä ihmiset ovat, jotka eivät läheisistään pidä huoli ja vanhemmat ovat yleensä niitä läheisiä ellei sitten ole syystä tai toisesta (ihan aiheesta lähes välit poikki).
Mielestäni tulisi velvoittaa lasten pitää vanhemmistaan huolta ja hakemuksella erikseen perustella, miksi ei voi pitää huolta omasta vanhemmastaan.
Eipä muutenkaan mikään yhteiskunta kestä sellaista, että kaikki laitostetaan ja odotetaan, että itse ei tarvitse tehdä mitään. Kyllä yhteiskunta hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat isovanhemmat on nyt näitä jotka jääräpäisesti asuvat maalla ja tarvitsevat lapsia apuun. Heidän vanhempansa olivat ensimmäinen sukupolvi joka joutui vanhainkotiin ja nämä ei suostu edes kotihoidon käynteihin. Toki heitä autetaan lasten ja lastenlasten (hekin auttoivat ihan kaikkia) voimin, mutta asuvat niin syrjässä että kun avuntarve alkaa olla päivittäistä, menee mahdottomaksi.
Se on heidän koti. Ärsyttää kuntien, nykyään sotealueiden ja sukulaisten painostus ettei omassa kotonaan saisi asua ja pitäisi muuttaa isolle kirkolle, että ei aiheuttaisi niin paljon vaivaa.
Ihan yhtä lailla ärsyttää että halutaan asua siellä omassa kodissa metsässä ja sinne sitten vongutaan jotain auttamaan. Jos ei omillaan toimeen tule niin sitten pitää ajatella myös muita ja muuttaa helpommin lähestyttävään paikkaan asumaan.
Tällainen laki kyllä edellyttäisi, että vanhukset olisivat sitten samassa asemassa lapsiinsa lähden kuin mitä alaikäiset lapsetkin ovat vanhempiinsa nähden. Ts vanhuksen itsemääräämisoikeutta pitäisi rajoittaa alaikäisen itsemääräämisoikeuden tasolle. Mä joskus aiemmin olen muussa ketjussa kysellyt tuosta Saksan systeemistä eli miten siellä toimitaan, jos vanhus haluaa itsepäisesti asua jossain maaseudulla ja kieltäytyy ehdottomasti mistään ulkopuolisesta avusta? Velvoitetaanko Saksassa kauempana työskentelevä lapsi jättämään työnsä, puolisonsa ja lapsensa ja muuttamaan vanhuksen luokse?
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/