Nainen, ärsyttääkö sinua laittautuva ja kaunis nainen?
Haluan kuulla tähän vastauksen tähän kysymykseen, johon ehkä alitajuisesti tiedänkin jo vastauksen. Koen itse omalla ulkonäölläni triggeröiväni usein ihmisiä ja niin pitkään kun koin tarvetta kuulua naislaumaan, se jollain lailla häiritsi ja harmittikin. Monesti yritin pienentää itseäni ja olla vaatimattomampi muiden edessä, en kehdannut laittaa korkokenkiä, mekkoa ja kihartaa pitkää tukkaani tavalla jolla olisin halunnut laittautua.
Sitten yhtenä vuonna tapahtui useampia ihmissuhdemuutoksia ystävyyssuhteissa ja useita kaveruuksia katkesi minusta riippumattomista syistä. Olin paljon yksin, tein asioita yksin, tutustuin uusiin ihmisiin ja jollain lailla vahvistuin. Myös oma naiseuteni vahvistui, koska sille ei ollut enää vertailukohtaa tai ketään joka olisi sitä rajoittanut. Pukeuduin niinkuin halusin, korkokengät, mekot, kiharat ja huulipunat. Juuri sellainen tyyli, joka sai itseni hehkumaan ja loistamaan. Nyt huomaan, että osa naisista katsoo minua kuin myrkkynuolilla ampuen. En saisi olla tällainen, mutta silti olen.
Olen kuitenkin kaikille kohtelias, mukava ja ystävällinen. Mutta silti ulkonäköni on monille naisille valtava ärsytys. Se tulee esille eniten käytöksessä, joka on nuivaa ja jopa vihamielistä. Samaan aikaan miehet taas ovat kohteliaita ja ystävällisiä, sekä kohtelevat asiallisesti. Naiset, miksi näin? Mikä laittautuneissa naisissa niin paljon ärsyttää? Jos kuitenkin ihminen on luonteeltaan ihan mukava, onko se ulkonäkö niin iso tekijä, että oma käytös muuttuu vihamieliseksi?
Kommentit (381)
Koirat haukkuu, karavaani kulkee. Kateellisia ovat, kun eivät itse viitsi nähdä vaivaa, eivät edes omasta painosta huolehtimiseen. Kiva, että uskallat olla oma itsesi ja ilahdutat kanssaihmisiä kauneudellasi. Se, että pukeutuu siisteihin, puhtaisiin vaatteisiin ja on huoliteltu on toisten ihmisten huomioon ottamista, eli kohteliasta.
Hymyillään kun törmätään kaupungilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sittenhän asia on selvä. Tälläytyjille ja muille itsensä leikkelijöille, täyttelijöille ja paklaajille ulkonäkö on tärkeä asia. Kysymys kuuluukin: miksi? Miksi he kokevat, etteivät riitä omina itsinään? Mikä on se mekanismi, joka heille tuottaa tyydytystä oman luonnollisen itsen ehostelussa, muokkaamisessa, korostamisessa? Olisiko se kuitenkin lopulta egon pönkitystä, heikon itsetunnon hoitoa, pyrkimystä saada hyväksyntää edes vastakkaiselta sukupuolelta muokkautumalla heidän tahtonsa (usein kuvitellun sellaisen) mukaisesti?
Itselleni ihan sama, turhamaisuus ja pinnallisuus vaan ovat mielestäni typeriä eikä lopulta palvele kenenkään oikeaa etua. Paheita muiden joukossa. Ja kyllä, itse olen ilkeä, mutta en pinnallinen enkä turhamainen."
Vastaahan sinäkin omasta puolestasi, että mistä olet saanut sen käsityksen, ettemme me meikkipellet riittä
Kansainvälisillä lentokentillä Suomeen lähtevän koneen portin tunnistaa helposti portin luona olevista ihmisistä ennen kuin edes portin numero näkyy. Ihmiset ovat huonosti pukeutuneita, näyttävät keskimäärin köyhiltä Itä-Eurooppalaisilta ryysyläisiltä. Tunnen aina suurta myötähäpeää näiden ihmisten puolesta.
En ymmärää, miksi joku vapaaehtoisesti pukeutuu rumasti huonosti istuviin vaatteisiin, hoitamattomiin rumiin kenkiin tai kulkee shortseissa julkisilla paikoilla. Etelä-Ranskassa tai Italiassa on kesällä kuuma, ja paikalliset käyttävät lähinnä pitkiä housuja kaupungilla lämpötilasta huolimatta. Bänditeepaidat, shortsit ja Crocsit loistavat poissaolollaan.
320. En ole Eva Kelan haastattelua nähnyt mutta kommentoin sitä että sairaan pitäisi lakata ajattelemasta ulkonäköä ja jos ei tee niin, se on surullista!? Mitä ihmettä? Surullisempaa on mielestäni se jo kääriytyy sairauteensa eikä enää välitä normaaleista elämän iloista kuten itsensä huolehtimisesta.
Itsellänikin on sairaus ja nuorena kun olin sairaalassa pitkiä aikoja, oli parasta ajanvietettä meikkaaminen ja laittautuminen lukemisen lisäksi. Jäin eloon ja elän vieläkin, aion laittautua niin kauan kun vain kykenen, se merkitsee "olla oma itseni". Ei eläminen itsessään ole arvo, vaan itsensä näköinen elämä. Kuoleman jo ollessa ovella isoäitinikin halusi lakkauttaa kyntensä. Itse toivon eutanasiaa kun en enää kykene huolehtimaan itsestäni ja ulkonäöstäni.
Älä sinä loukkaa sairaita tuputtamalla heille omia arvojasi ja moralisoimalla. Se ei ole oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sittenhän asia on selvä. Tälläytyjille ja muille itsensä leikkelijöille, täyttelijöille ja paklaajille ulkonäkö on tärkeä asia. Kysymys kuuluukin: miksi? Miksi he kokevat, etteivät riitä omina itsinään? Mikä on se mekanismi, joka heille tuottaa tyydytystä oman luonnollisen itsen ehostelussa, muokkaamisessa, korostamisessa? Olisiko se kuitenkin lopulta egon pönkitystä, heikon itsetunnon hoitoa, pyrkimystä saada hyväksyntää edes vastakkaiselta sukupuolelta muokkautumalla heidän tahtonsa (usein kuvitellun sellaisen) mukaisesti?
Itselleni ihan sama, turhamaisuus ja pinnallisuus vaan ovat mielestäni typeriä eikä lopulta palvele kenenkään oikeaa etua. Paheita muiden joukossa. Ja kyllä, itse olen ilkeä, mutta en pinnallinen enkä turhamainen."
Vastaahan sinäkin omasta puolestasi, että mistä olet saa
no ei nyt ryysyläisiltä sentään mutta suomalaisten pukeutumisen kyllä tunnistaa.
Ei ärsytä kaunis laittautuva nainen, eikä ruma laittautuva nainen.
Mutta kun laittautuvat samalla tavalla. Samat kulmat, samat turpohuulet, samat räpsyt, kaikki toistensa kopioita. Vanhat kaunottaret oli persoonallisempia, eivät laittaneet itsestään seksimuovinukkea.
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun laittautuvat samalla tavalla. Samat kulmat, samat turpohuulet, samat räpsyt, kaikki toistensa kopioita. Vanhat kaunottaret oli persoonallisempia, eivät laittaneet itsestään seksimuovinukkea.
Asiallinen kysymys: mistä lähtien sanalla laittautuminen on alettu tarkoittaa täyteaineita, irtoripsiä ja vastaavaa? Ei ap puhunut mitään sellaisesta, vaan ihan tavallisesti laittautumisesta kuten meikkaus ja hiusten laitto ym. Silti jokainen kriitikko ottaa esille muoviset aineet, vaikka ne edelleen ovat harvinaisuuksia paitsi ehkä jossain köyhässä lähiössä pk-seudulla.
Vierailija kirjoitti:
Ainahan suominaiset haukkuu japanilaisia naisia siitä, kun ne ei alistu feminismiin vaan sen sijaan hemmottelevat miehiä pukeutumalla ja laittautumalla. M28
Sen verran mitä siellä on tilastojen valossa syntyvyys romahtanut, niin ei taida japanittaret laitella itseään miesten vuoksi :D
Sinulla taitaa olla ainoana tietolähteenä joku haaremianime, kun pitää tulla joka ketjuun spämmäämään jotain hevon paskaa japanilaisista ja heidän kulttuuristaan. Viimeksi väitit, ettei kukaan välitä siellä miesten tuloista, kun tosiasia on, että aasian maissa, joissa on miesten ylitarjontaa, köyhä mies ei kelpaa kenellekään. Kannattaisiko fiktion sijasta keskittyä vähän oikeaan elämään simp/weaboo?
Riippuu vähän tilanteesta. Jos nainen on liian laittautunut ihan väärässä tilanteessa, niin onhan se vähän ärsyttävää. Esim. jos Iida Vainio olisi jatkanut Farmilla, hänen olisi varmaan täytynyt lainata vaatteita muilta, koska itseltään ei tuntunut löytyvän maaseudulle soveltuvaa vaatetusta.
Voin myöntää, että olen joskus kateellinenkin, kun vieressä on joku hoikka ja nuori kaunotar. Koen itse olevani vanha ja ruma häneen verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän tilanteesta. Jos nainen on liian laittautunut ihan väärässä tilanteessa, niin onhan se vähän ärsyttävää. Esim. jos Iida Vainio olisi jatkanut Farmilla, hänen olisi varmaan täytynyt lainata vaatteita muilta, koska itseltään ei tuntunut löytyvän maaseudulle soveltuvaa vaatetusta.
Voin myöntää, että olen joskus kateellinenkin, kun vieressä on joku hoikka ja nuori kaunotar. Koen itse olevani vanha ja ruma häneen verrattuna.
On varmasti ikävä kokea olevansa vanha ja ruma tai toinenkin riittää.
Vaikka minuakin voi joku pitää vanhana ja rumana, niin en ole ikinä kokenut olevani sellainen. Nuorena koin olevani ystäviäni tavallisemman näköinen, mutta en kadehtinut heitä. Johtuneeko siitä, ettei lapsuudessani koskaan vertailtu ihmisiä toisiinsa noin? Jokainen nähtiin yksilönä.
Voi olla, että tuo on yksi suurimpia lahjoja, jota olen vanhemmiltani saanut. On varmasti hyvin raskasta verrata itseään muihin. ...Pohdin tässä vain yleisesti, en tahdo väittää, että tämä olisi sinun (jonka viestiä lainasin) tavanomainen kokemuksesi elämästä. Toki on varmasti normaalia kokea noin silloin tällöin. Rehellisesti sanottuna en ole ikinä kokenut tuollaista.
Tyhmempi sen sijaan olen kokenut olevani monesti, mutta se on fakta, ei tunne tai makuasia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se harmittaa. Oma rumuus vain korostuu jos vieressä kaunotar.
Nyt taitaa olla tämä oma rumuus vaan omaa kuvitelmaa! En ikinä usko ettei mitään ole tehtävissä, sinäkin olet takuulla kaunis nainen ja sitä voisi korostaa monella tavalla. Nyt selkä suoraksi ja omaa vaatekaappia perkaamaan, hiuksiin siisti väri / leikkaus tai ihan oma laittaminen, pari freesiä meikkiä ja hymyä huuleen. Jos sinut näkisin sanoisin, että sinäkin olet kaunis. Koska varmasti olet.
Ap
Kaunis voi olla ilman että täytyy värjätä hiuksia ja meikata. Ihme oletus suoraan että pitää alkaa muokata itseään ollakseen kaunis.
Tunnistan Ap:n kuvaaman käytöksen ja tilanteet, sillä olen itse kokenut samaa. Olen kaunis ja hoikka nainen ja olen aina tykännyt laittautua. Liikun ja urheilen myös paljon, ja jopa siitä olen saanut kommentteja. Kiharran viikottain hiuksiani, meikkaan joka päivä vähintäänkin kevyesti, käytän huulipunaa ja lakkaan kynnet jne. Teen nuo itseäni varten. Tykkään näyttää nätiltä ja huolitellulta. Pukeudun myös melko naisellisesti. Voin siis hyvin käyttää myös farkkuja hupparin ja tennareiden kanssa tai liikkua koko päivän urheiluvaatteissa. Mutta tykkään käyttää mekkoja ja korkkareita myös. Olen huomannut muiden naisten suhtautuvan välillä nihkeästi tai jopa negatiivisesti, ja uskon sen johtuvan aika varmasti kateudesta. Saan huomiota miehiltä helposti, joten ehkä se ärsyttää joitakin ympärilläni. Läheskään aina en kuule kommentteja suoraan vaan kuulen jälkeenpäin, että selän takana on jotain puhuttu. Myös kun raskauden jälkeen sain vihdoin karistettua muutamat ylimääräiset kilot pois, niin yksi ystävistäni oli siitä kateellinen ja katkera, kun hän ei ollut itse onnistunut pudottamaan painoaan vaan pikemminkin lihonut lisää. Sain kuulla häneltä jotain negatiivista kommenttia, minkä hän yritti kertoa muka vitsinä. Eli kyllä, voivat naiset joskus olla myös vähän kateellisia ja vaivautuneita toisilleen ja vertailla itseään toiseen naiseen. Ja sekin kertoo jotain, etten ole ikinä kuullut yhdeltäkään mieheltä mitään negatiivistä ulkonäöstäni, päinvastoin, mutta naisilta olen saanut nihkeämpää vihjailua tai kommenttia laittautumisesta tai pukeutumisesta. Olen nyt nelikymppinen kahden lapsen äiti ja naimisissa. Edelleen siis koen tämän tyyppistä käytöstä ympärilläni.
Itse kaipaan naisista sellaista bro-meininkiä niinkuin mies miehen kanssa, ei mitään kateutta vaan aitoa kohtaamista ja ystävyyttä. Toisten arvostamista tarvitaan nykyään enemmän riippumatta toisen ulkonäöstä.
En ole itse kaunis, mutta kylläkin laittautuva nainen. Työkaverini sen sijaan on sekä kaunis että todella laittautuva, nuori, pitkähiuksinen, kylkiluita poistettu, silikonirinnat yms. Jostain syystä työpaikan miehet suhtautuvat häneen jopa vihamielisesti, kerran jopa hänen korkkareitaan puitiin jossain kokouksessa kun miehet olivat saaneet päähänsä että ne ovat terveysriski jos hän kompastuu. Tässä on minusta jotain tosi outoa, koska täälläkin monet kaunottaret sanovat saavansa naisilta nuivaa kohtelua ja miehiltä ystävällistä. Työkaverillani on ihan toisinpäin. Naiset ovat hänen kavereitaan ja miehet osoittavat avointa halveksuntaa, ainakin takanapäin. En tiedä miksi.
Vierailija kirjoitti:
En ole itse kaunis, mutta kylläkin laittautuva nainen. Työkaverini sen sijaan on sekä kaunis että todella laittautuva, nuori, pitkähiuksinen, kylkiluita poistettu, silikonirinnat yms. Jostain syystä työpaikan miehet suhtautuvat häneen jopa vihamielisesti, kerran jopa hänen korkkareitaan puitiin jossain kokouksessa kun miehet olivat saaneet päähänsä että ne ovat terveysriski jos hän kompastuu. Tässä on minusta jotain tosi outoa, koska täälläkin monet kaunottaret sanovat saavansa naisilta nuivaa kohtelua ja miehiltä ystävällistä. Työkaverillani on ihan toisinpäin. Naiset ovat hänen kavereitaan ja miehet osoittavat avointa halveksuntaa, ainakin takanapäin. En tiedä miksi.
Ehkä se johtuu siitä, että kerroit hänen muokanneen itsestään bimbon oloisen silikonirinnoilla ja että kylkiluitakin poistettu. Miehet varmaan arvostavat enemmän aitoutta ja kauniita naisia, eivät luonnottomaksi muokattua. Jännä, että sinä vertaat tällaista naista näihin muihin kauniisiin naisiin, jotka tykkäävät laittautua meikaten ja pukeutumalla kauniisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole itse kaunis, mutta kylläkin laittautuva nainen. Työkaverini sen sijaan on sekä kaunis että todella laittautuva, nuori, pitkähiuksinen, kylkiluita poistettu, silikonirinnat yms. Jostain syystä työpaikan miehet suhtautuvat häneen jopa vihamielisesti, kerran jopa hänen korkkareitaan puitiin jossain kokouksessa kun miehet olivat saaneet päähänsä että ne ovat terveysriski jos hän kompastuu. Tässä on minusta jotain tosi outoa, koska täälläkin monet kaunottaret sanovat saavansa naisilta nuivaa kohtelua ja miehiltä ystävällistä. Työkaverillani on ihan toisinpäin. Naiset ovat hänen kavereitaan ja miehet osoittavat avointa halveksuntaa, ainakin takanapäin. En tiedä miksi.
Ehkä se johtuu siitä, että kerroit hänen muokanneen itsestään bimbon oloisen silikonirinnoilla ja että kylkiluitakin poistettu. Miehet varmaan arvostavat enemmän aitoutta ja kauniita naisia, eivät luonnottomaksi muokattua. Jännä, että sinä vertaat tällaista naista näihin muihin kauniisiin naisiin, jotka tykkäävät laittautua meikaten ja pukeutumalla kauniisti.
No en ole nähnyt näitä muita kauniita naisia, puhun vain yhdestä kauniista naisesta jonka itse tunnen vertaamatta häntä kertomuksiin siitä miltä täällä kirjoittavat näyttävät. Minun silmääni hän on kaunis, suorastaan tyrmäävä. En usko että nämä operaatiot näkyvät jokaiselle ulospäin, en minäkään niistä tietäisi jos ei olisi kerrottu. Totta kai hän myös meikkaa ja pukeutuu kauniisti. Mutta miesten suhtautuminen on jäätävä. Olen ajatellut, että miehiä jollain lailla raivostuttaa todella hyvännäköinen nainen josta tietävät etteivät tätä saa.
Vierailija kirjoitti:
En ole itse kaunis, mutta kylläkin laittautuva nainen. Työkaverini sen sijaan on sekä kaunis että todella laittautuva, nuori, pitkähiuksinen, kylkiluita poistettu, silikonirinnat yms. Jostain syystä työpaikan miehet suhtautuvat häneen jopa vihamielisesti, kerran jopa hänen korkkareitaan puitiin jossain kokouksessa kun miehet olivat saaneet päähänsä että ne ovat terveysriski jos hän kompastuu. Tässä on minusta jotain tosi outoa, koska täälläkin monet kaunottaret sanovat saavansa naisilta nuivaa kohtelua ja miehiltä ystävällistä. Työkaverillani on ihan toisinpäin. Naiset ovat hänen kavereitaan ja miehet osoittavat avointa halveksuntaa, ainakin takanapäin. En tiedä miksi.
Tuohan on työpaikkakiusaamista.
Tälläkin palstalla näkyy, ettei vastakkainen sukupuoli arvosta "tekokauneutta" ja "tekokomeutta". Omakin mies pitää vastenmielisenä silareita ja muita graaveja toimenpiteitä, samaten bodattu mies (niin että bodaus on silmiinpistävää) ei ole yleisesti ottaen arvostettua naisten silmin. Mutta eihän sitä itse ihmiselle saisi osoittaa eikä syrjiä.
En ole edes ajatellut yhtään tällaista asiaa.
Tietysti näen sen että jotkut laittautuvat enemmän, jotkut vähemmän. Mutta että olisin pohtinut, mitä mieltä olen toisten huolittelusta. No ei.
Ei tarvitse kaikesta olla jotain mieltä. Tuntea vahvasti, suhtautua itse jotenkin. Ei kaikessa ole kyse meistä. Tämän ajan itsekkyys on täysin patologista.
Entäs jos jokin ilmiö tai asia vain olisi olemassa ja tarkastelisit sitä neutraalisti? "Jaa, ok, tällaistakin on."
No, jotkut ärsyyntyvät jopa muuttolinnuista.
Kyllähän Eva Kela tekee valtavan paljon ohjelmia eri aiheista. Kertoo enemmän sinusta kuin hänestä, että tulkitset tämän ulkonäköasian hänelle tärkeimmäksi aiheeksi.