Hei te naiset, joille on tehty sterilisaatio!
Minkälainen oli keskustelu lääkärin kanssa, jolta saitte lähetteen sterilisaatioon? Riittikö teille yhden lääkärin "hyväksyntä"? Oliko lähete helppo saada?
Itselläni on aika lääkärille ylihuomenna ja toiveena saada lähete sterilisaatioon. Olen yli 30v ja ymmärtänyt, että yhden lääkärin hyväksyntä riittäisi minun kohdallani. Nyt vähän alkaa jännittämään, kun kuulee tarinoita ettei lähetettä ole aina irronnut helpolla.
Kiitos vastauksista ja kokemuksista 😊
Kommentit (92)
Haastattelu oli ok ja siitä tuli vielä lähete eteenpäin ja tsekattiin että kaikki ok, ultrattiin kohtu ym. Olen ollut 3 vuotta sterijonossa enkä vielä siihen ole päässyt vaan jonossa edelleen..
-n 33 hki
Jään seuraamaan, koska itsekin kiinnostunut vastauksista. Ap oletko siis menossa julkiselle vai yksityiselle? Onko 30 vuoden ikä ainoa kriteeri, jonka täytät laissa määrityissä kriteereissä?
Kerroin neljännen synnytyksen jälkeen haluavani sterin. Olin 28v. Nelonen tuli kierukan läpi. Kerroin vaan etten enää toiste suostu kierukka ottamaan, enkö halua enää koskaan tulla suunnittelematta raskaaksi. Kierukka siis kyllä yritti kovin tyrkyttää.
Hyvin se meni ja kolmisen kuukautta operaatioon. Älä turhaan jännitä! Sun keho ja sun päätös, osaat kyllä perustella. Tsemppiä!
Sain helposti ja lääkäri oli sitä mieltä että hyvä että hakeuduin siihen.
Sillä on varmaan isoin merkitys, onko henkilöllä jo lapsia. Ainakin 1990-luvulla oli, kun itselleni tuo tehtiin. Koska minulla oli jo kaksi lasta, sain julkisella puolella ajan operaatioon helposti. En tiedä, miten helposti pääsee nykyisin.
Riitti yhden terveyskeskuslääkärin lähete.
Vierailija kirjoitti:
Jään seuraamaan, koska itsekin kiinnostunut vastauksista. Ap oletko siis menossa julkiselle vai yksityiselle? Onko 30 vuoden ikä ainoa kriteeri, jonka täytät laissa määrityissä kriteereissä?
Julkiselle menossa. Yli 30v ikä on käsittääkseni ainoa kriteeri, joka omalla kohdallani täyttyy. Kaksi lasta löytyy.
Mukavaa, jos tästä keskustelusta olisi apua muillekin kiinnostuneille.
AP
Varasin ajan, kävin lekurilla ja sain leikkausajan. Ikää oli 29v, mutta varasin jo silloin, koska arvasin ettei sitä aikaa ihan samalle päivälle saa. Sterilisaatio tehtiin kun taisin olla 30 vuotta ja kaksi viikkoa tai siihen suuntaan. Yksi lapsi on enkä missään nimessä koskaan halunnut enempää. Hoitsu kyllä olisi halunnut mieheni mukaan kun varasin sitä ensimmäistä lääkäriaikaa, jotta voimme "keskustella asiasta". Sanoin, ettei puolisoni tähän vaikuta, päätös on täysin minun ja menin yksin.
Ihan helposti sain lähetteen. Lääkäri kysyi, että olenko varma, mitä puolisoni ajattelee, ja että ymmärräthän varmasti toimenpiteen peruuttamattomuuden. Mulla ikää lähemmäs 40 tuolloin ja 3 lasta. Vajaan vuoden päästä pääsin toimenpiteeseen.
Mulle oli tehty ekan lapsen kohdalla hätäsektio, toiselle lapselle oli paikat liian ahtaat syntyä -> toinen sektio. Kolmannen lapsen odotusaikana päätimme, että lapsiluku on täynnä. Pyysin gynekologiltani, että hän tekisi sterilisaation kolmannen sektion yhteydessä. Perustuen mun historiaan lupa heltisi heti.
Vierailija kirjoitti:
Ihan helposti sain lähetteen. Lääkäri kysyi, että olenko varma, mitä puolisoni ajattelee, ja että ymmärräthän varmasti toimenpiteen peruuttamattomuuden. Mulla ikää lähemmäs 40 tuolloin ja 3 lasta. Vajaan vuoden päästä pääsin toimenpiteeseen.
Kysyin puhelussa hoitajalta, että täytyyköhän puolison olla lääkärikäynnillä mukana. Ei olisi ollut ongelma sekään, mutta kuulemma ei tarvitse olla 😅
Kiitos kokemuksesta! Aika pitkä jonotusaika sielläkin ollut.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan helposti sain lähetteen. Lääkäri kysyi, että olenko varma, mitä puolisoni ajattelee, ja että ymmärräthän varmasti toimenpiteen peruuttamattomuuden. Mulla ikää lähemmäs 40 tuolloin ja 3 lasta. Vajaan vuoden päästä pääsin toimenpiteeseen.
Kysyin puhelussa hoitajalta, että täytyyköhän puolison olla lääkärikäynnillä mukana. Ei olisi ollut ongelma sekään, mutta kuulemma ei tarvitse olla 😅
Kiitos kokemuksesta! Aika pitkä jonotusaika sielläkin ollut.
AP
Siis oletko tosissasi? Tällä hetkellä jonot ovat käsittääkseni useita vuosia, ja jotkut hyvinvointialueet eivät tee toimenpiteitä lainkaan. Minun toimenpiteeni tehtiin n. 5 vuotta sitten, ennen soteuudistusta ja vajaan vuoden jonotusaika oli jo silloin lyhyehkö.
Ja puolison ei ole tarpeellista olla mukana, mutta lain mukaan lääkärin täytyy varmistaa, että häntä voidaan kuulla. Siksi he kyselevät.
Sterilisaatio tehtiin sektion yhteydessä ikäni takia 44 vuotias. Lääkäri ehditti itse ja sopi minulle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan helposti sain lähetteen. Lääkäri kysyi, että olenko varma, mitä puolisoni ajattelee, ja että ymmärräthän varmasti toimenpiteen peruuttamattomuuden. Mulla ikää lähemmäs 40 tuolloin ja 3 lasta. Vajaan vuoden päästä pääsin toimenpiteeseen.
Kysyin puhelussa hoitajalta, että täytyyköhän puolison olla lääkärikäynnillä mukana. Ei olisi ollut ongelma sekään, mutta kuulemma ei tarvitse olla 😅
Kiitos kokemuksesta! Aika pitkä jonotusaika sielläkin ollut.
AP
Soititko ihan vaan terkkarille että haluat sterilisaation? Kun esim Helsingissä on todella pitkät odotusajat ihan vaan kroonisille vaivoille, niin mitenköhän käy nyt kun kyse itselläni ei ole ns. vakavasti terveyttä vaarantavasta vaivasta mikä pitäisi hoitaa juuri nyt heti.. Ja toki itse olen valmis siihen, että tyrkyttävät kuparikierukkaa, kun mulla ei ole lapsia. T. Se toinen keskustelija joka odottaa muiden vastauksia
En tavannut lääkäriä, puhuin sen kanssa puhelimessa ja kesti ehkä neljä minuuttia se puhelu. Ei ollut vaikea saada kun hän totesi että lain mukaan sen minun kuuluu saada kun pyydän. Samahan pätee sinuun.
Gynen lähete riitti ja helpolla irtosi. Tuossa vaiheessa oli kolme lasta ja ikääkin päälle 30.
Vierailija kirjoitti:
En tavannut lääkäriä, puhuin sen kanssa puhelimessa ja kesti ehkä neljä minuuttia se puhelu. Ei ollut vaikea saada kun hän totesi että lain mukaan sen minun kuuluu saada kun pyydän. Samahan pätee sinuun.
Lisätään vielä jonosta. Noin 1,5 vuotta sitten tehty lähete ja yhä odottelen. Asun Vantaalla ja lähete oli Lohjalle joten vähän jännittää autottomana että koska itse leikkaus on ja miten hoidan logistiikan silloin.
Minulla yksi lapsi joka oli sterilisaation aikaan noin puolivuotias. Itse olin juuri täyttänyt 31. Nopeasti pääsin toimenpiteeseen, ihan kuukausista puhutaan. Ei minullakaan kukaan lääkäri ollut asiasta eri mieltä että ei pitäisi tehdä. Yhdellä lauseella kysyi, että ymmärränkö sterilisaation lopullisuuden, vastasin kyllä. Johon lääkäri meinasi, että onpa tässä hyvänä puolena sekin, että tuskin saan pahanlaatuista munasarjasyöpää joka nykytutkimuksen valossa saa alkunsa munanjohtimista. Minulle siis tehtiin täydellinen munanjohtimien poisto. Kirurgi sanoi, että tekee ennemmin niin kuin vain sen osittaisen. Leikkaus tehtiin päiväkirurgisella nukutuksessa, aamulla menin ja pääsin kotiin samana päivänä siis. Leikkaus oli tähystys, reiät tehtiin napaan ja kahteen kohtaan vatsaan. Kaikki jäljet nyt hävinneet, arvet vaalenneet. Leikkauksen jälkeen eniten kipua aiheutti sisuskaluihin pumpatut kaasut etenkin jos ne nousivat ylös rintakehän alueelle. Erilaiset peffa ylös asennot auttoivat siinä sitten. Toimenpide on tosiaan lopullinen, raskaaksi en tulisi ja kirurgia lainaten, jos tulisin, se olisi hengenvaarallista, koska kyseessä olisi kohdun ulkoinen raskaus. No ei ole sellaisiakaan tullut, vaikka aviomiehen kanssa laitetaan menemään melkein joka ovis aika.
N38
ilmiannettu