Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En halua puolisoni omaishoitajaksi - olenko paha ihminen?
30.03.2024 |
Täällä oli äskettäin keskustelu vanhempien hoitamisesta.. tai haluttomuudesta hoitaa.
Itselläni tulee kohta eteen se, että mieheni tarvinnee (omais)hoitajaa.
Hänellä on viime vuosina alkanut muistihäiriöt ja nyt näyttää alamäki olevan edessä.
Olemme olleet yhdessä 25 v, liitto on ihan ok, ei koskaan erinomainen. Yksi aikuinen lapsi, opiskelee ulkomailla.
Exä n jälkeen tämä mies oli turvallinen ja tasainen valinta. Ja hän olikin hyvä siihen asti, kun nämä muistihäiriöt alkoivat muuttaa häntä. Viime vuosien ilkeilyt ja raivoamiset ovat syöneet vähäisenkin rakkauden pois. Jäljellä on enää velvollisuudentunto.
En siis halua ryhtyä hänen omaishoitajakseen, en vaan halua.
Mutta en myöskään fyysiesti (ja psyykkisesti) pysty.
Olen itsekin sairas, olen osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä, pystyn käydä 1-2 pv viikossa töissä. Sen lisäksi pitää viikoittain käydä hoitamassa äitiä muutaman päivänä ja auttaa lapsenlapsen hoidossa (hänen yh-vanhemmallaan on masennus vienyt toimintakyvyn).
Omat terveysongelmani tekevät sen, että tarvitsen todella paljon lepoa, työpäivän jälkeen nukun yleensä aamuun.
Jos "normaali" ihminen pelaa 100% voimin arjessa, itse pystyn ehkä noin 50%. Ei minusta ole olemaan mieheni kanssa 24/7 vahtimassa milloin hän lähtee vaatteitta ulos tai sytyttää talon palamaan.
Asumme Helsingissä, ja soteuudistukset ym leikkukset varmastikin tekevät tilanteesta haastavan omaihoitajuuden suhteen - yhteiskuntahan haluaa minun hoitavan mieheni. (surasin sivusta ystävän vanhempien muistihäiriökuvioita Helsingissä - useaan otteeseen kyseltiin eikö joku lapsista voisi alkaa omaishoitajaksi, eli sitä tuputettaneen tietenkin luonnollisesti aina ensimmäisenä vaihtoehtona.)
Mutta en halua, enkä pysty. Velvollisuudentunne koputtelee kuitenkin olkapäähän ja sanoo, että olen pa*shka ihminen.
Kommentit (103)
Taidatpa pian olla omaishoitaja jollette eroa. Hoitopaikkoja vähennetään jatkuvasti ja jonot niihin pitenevät. Etusijalle laitetaan yksinasuvat joilla ei ole lapsia jotka huolehtisivat. Yksityiselle puolelle pääsee ehkä helpommin mutta maksut ovat sitten ihan eri luokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on sinin valintasi. Ei ole pakko. Tee järjestelyt sen mukaan. Onko miehelläsi lapsia. Käy keskustelut heidän kanssansa riittävän ajoissa. Jos muistihäiriöitä jo nyt laotoshoitopaikan tai kotihoidon tai intervallihodon suunnittelu kannattaa aloittaa jo nyt.
Hänellä on yksi lapsi aiemmasta liitosta, tytär, joka ei ole kiinnostunut isänsä asiosta. Raha on aina kelvannut, muuten ei ole tytär pahemmin tekemisissä isänsä kanssa. Hän on juuri eronnut, kahden erityislapsen yh:ksi jäänyt, ei myöskään löytyne energiaa tai kiinnostusta.
ap
Miksi tuollaisesta eroisästä pitäisi olla kiinnostunut? Isukki valitsi sinut, joten on ristisi nyt, ei missään tapauksessa tyttären.
Älä nyt taas sotke omaa elämääsi tähän keskusteluun, hoida omat traumasi jossain omassa ketjussasi!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kehittelee satuaan pitkin matkaa. Uskoko joku tähön höpinään?
Tämä tyyli tällä palstalla ihmetyttää kyllä.
Ihan sama MISTÄ ihminen kirjoittaa, joku tulee aina länkyttämään, että kyseessä tarina.
Mikä ihmeen tarve joillakuilla on ihan kaikkien ihmisten tarinoista alkaa väittämään sepitettä?-eri
Ovat sellaisia, jotka Itse ajankulukseen keksivät tänne juttuja, ja kuvittelevat, että muut ovat samanlaisia. :D
On eri asia olla vaikka syöpäsairaan omaishoitaja, kuin muistisairaan, jolla koko persoona muuttuu. Lisäksi häntä pitää yötä päivää olla vahtimassa, ettei lähde ovesta ulos hortoilemaan.
Syöpäsairasta läheistä olen omaishoitanut, muistisairasta en suostuisi.
Aloitus on trolli. Kirkaasti ja puhtaasti.
Luultavasti se sama tyyppi kirjoitellut, joka usein heittelee tänne juttujaan, niitä hatusta temmattuja.
Yhdessä ketjussa tänä aamuna oli aiheena sepitteet Av-sivuilla.
Tämän ketjun aloitus on erinimainen esimerkki, sepiitteestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myötä ja vastamäessä onko tullut tämmöistä luvattua.
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on trolli. Kirkaasti ja puhtaasti.
Luultavasti se sama tyyppi kirjoitellut, joka usein heittelee tänne juttujaan, niitä hatusta temmattuja.
Yhdessä ketjussa tänä aamuna oli aiheena sepitteet Av-sivuilla.
Tämän ketjun aloitus on erinimainen esimerkki, sepiitteestä.
Ok boomer
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et halua ja pysty, niin sitten et vaan halua ja pysty. Kannattaa asiaa alkaa jo nyt hoitamaan. Aloita asiasta keskustelemaan miehesi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on trolli. Kirkaasti ja puhtaasti.
Luultavasti se sama tyyppi kirjoitellut, joka usein heittelee tänne juttujaan, niitä hatusta temmattuja.
Yhdessä ketjussa tänä aamuna oli aiheena sepitteet Av-sivuilla.
Tämän ketjun aloitus on erinimainen esimerkki, sepiitteestä.
Oli tai ei, niin monella on tällaisia tilanteita tässä maassa. Miksi asiasta ei saisi keskustella? Jos ei kiinnosta, mitä teet tässä ketjussa? Haluat vain mäkättää.
Minulla saattaa olla samantapainen tilanne edessä, paitsi vanhemmat ovat jo kuolleet ja lapsia ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan tuo jotain pelkoon pohjautuvaa todellisuuspakoa, että pitää väittää täysin arkisia ja yleisiä asioita sepitteeksi? Ap:n tilanne on täyttä tuhansissa kodeissa, ja yhä kiihtyvissä määrin. Suurin osa meistä ei lähde saappaat jalassa, vaan kuolemaa edeltää lyhyempi tai pidempi jakso, jolloin tarvitsemme toisten ihmisten hoivaa. Tuo hoivavastuu on sälytetty ensisijaisesti omaisille, vaikka hyvin harvalla on hoivaamiseen resursseja: aikaa, fyysistä kyvykkyyttä, osaamista ja psyykkistä resilienssiä.
Tervetuloa todellisuuteen te, jotka pidätte näitä moraalisia pohdintoja sepitteenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis et halua hoitaa?
miksi et eroa jos ei rakkautta enää ole?
Vai haluatko miehen jälkeen perinnön ja lesken eläkkeen, mutta et hoidon riesaa.
Mikä on todellinen motivaatio edes jäädä tilanteeseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omaishoitajuuteen ei voida pakottaa. Omaishoitajuutta varten tehdään sopimus, jonka allekirjoittaa sekä hyvinvointialueen edustaja (Helsingin tapauksessa kaupungin vanhustyön edustaja) sekä omaishoitajaksi ryhtyvä. Sulle voidaan toki tuota ehdottaa, mutta mikään laki ei velvoita sua laittamaan sopimukseen allekirjoitustasi.
Mitä sitten tapahtuu, jos et ole omaishoitaja, riippuu monesta asiasta. Teillä saattaa alkaa käymään kotihoito ja muitakin julkisen sektorin mahdollistamia palveluita. Tämä on mahdollista myös silloin, jos olisit omaishoitaja, mikäli katsotaan, että oman terveydentilasi vuoksi et ole kykenevä tekemään ko asioita. Ero on kuitenkin siinä, että jos et ole omaishoitaja, voit milloin tahansa lähteä vaikka muutamaksi viikoksi ulkomailla lastasi tapaamaan. Tai käydä normaalisti töissä, harrastuksissa, tavata ystäviäsi jne. Et ole vastuussa siitä, että puolisosi pärjää sen ajan kotona. Omaishoitajuuteen liittyy velvollisuus järjestää hoidettavan hoiva siksi aikaa, kun et ole itse paikalla. Ilman omaishoitajuutta tällaista velvollisuutta ei ole.
Muistisairaudessa luonteen muuttuminen on oikeastaan omaisille se haastavin. Varsinkin just ilkeilyt, raivoamiset yms. Kaikila muistisairailla sellaista ei edes tule ja osa omaisista pystyy välttämään tilnateita, joissa ilkeilyä ja raivoamista tulisi esiin. Toinen on sitten se, jos muistisairaalla on tapana karkailla, unohtaa hellanlevyjä päälle tms. Ts on peräänkatsottava kuin taapero eikä voi hetkeksikään jättää yksin.
Tuo tilanne, jossa aviopuoliso on hoivan tarpeessa, on varmasti vaikeampi kuin jos kyseessä olisi oma vanhempi. Kun kerran jo valmiiksi asutaan saman katon alla. Et ole paha ihminen, jos tiedostat, että et pysty etkä jaksa. Olet vain realisti. Sun tilanteessasi en suosittele omaishoitajuutta. Fyysinen kuormitus ei välttämättä olisi liian suuri, koska voisit alunperinkin tehdä selväksi, että asioihin x,y ja z et terveytesi puolesta pysty. Esimerkiksi kaatumisia varten voi hankkia turvapalvelun ja jos vanhus kaatuu, sieltä tulee sitten joku nostamaan vanhukset ylös. Sen sijaan psyykkinen kuorma todennäköisesti tulisi käymään sulle liian raskaaksi. Ihan jo muistisairaan käytöksen takia, mutta myös siksi, että et pääsisi itse edes hammaslääkäriin ilman, että hankkisit jonkun muun henkilön vahtimaan miestäsi siksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Myötä ja vastamäessä onko tullut tämmöistä luvattua.
Ei kun rusinat pullasta ja rahat taskuun, sitten onkin aika erota. Rahat kyllä kelpaisi edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tuo jotain pelkoon pohjautuvaa todellisuuspakoa, että pitää väittää täysin arkisia ja yleisiä asioita sepitteeksi? Ap:n tilanne on täyttä tuhansissa kodeissa, ja yhä kiihtyvissä määrin. Suurin osa meistä ei lähde saappaat jalassa, vaan kuolemaa edeltää lyhyempi tai pidempi jakso, jolloin tarvitsemme toisten ihmisten hoivaa. Tuo hoivavastuu on sälytetty ensisijaisesti omaisille, vaikka hyvin harvalla on hoivaamiseen resursseja: aikaa, fyysistä kyvykkyyttä, osaamista ja psyykkistä resilienssiä.
Tervetuloa todellisuuteen te, jotka pidätte näitä moraalisia pohdintoja sepitteenä.
Kenenkään ei ole mikään pakko hoitaa, sellaista velvollisuutta tai lakia ei ole. Ei edes lasten.
No et ole paha ihminen. Yhtään. Just sanoin miehelle, että tehdään joku paperi että toisen voi ilma omantunnontuskia laittaa laitokseen, kun sen aika tulee. Eihän sitä nyt tarvii omaa elämää uhrata toisen hoitamiseen kun omatkin voimat voi olla rajalliset.
Vierailija kirjoitti:
Siis et halua hoitaa?
miksi et eroa jos ei rakkautta enää ole?
Vai haluatko miehen jälkeen perinnön ja lesken eläkkeen, mutta et hoidon riesaa.
Mikä on todellinen motivaatio edes jäädä tilanteeseen?
Rahat ja leskeneläke kiinnostanee, mutta hoito ei.
Vierailija kirjoitti:
No et ole paha ihminen. Yhtään. Just sanoin miehelle, että tehdään joku paperi että toisen voi ilma omantunnontuskia laittaa laitokseen, kun sen aika tulee. Eihän sitä nyt tarvii omaa elämää uhrata toisen hoitamiseen kun omatkin voimat voi olla rajalliset.
Sinne laitokseen ei muuten niin vain laiteta. Kannattaa sekin huomioida.
Alue: Aihe vapaa
Hienoa kun tiedät elämäni tilanteet paremmin kuin minä itse nro 40
ap
(tämä ei anna lainata tai vastata suoraan nyt jostain syystä)