Olenko vastuussa ikääntyneen vanhemman hoidosta? Ja missä menee raja?

En nyt ehdi lukea koko ketjua, joten en tiedä, oletko jo saanut tämän neuvon tilanteeseenne. 

Ole yhteydessä sinne kotihoitoon, esim. asiakasohjaajaan tai sairaanhoitajaan. Kerro, missä kaikessa autat itse äitiäsi, ja kerro myös, ettet voi enää huolehtia niin paljon äidin asioista työsi ym vuoksi. He järjestävät lisää palveluja äidillesi, ja myöskin kannustavat ja ohjaavat omatoimisuuteen. Seurantajakson perusteella sitten nähdään, kuinka paljon palveluja hän tarvitsee.

Jos äitisi ei kykene huolehtimaan raha-asioistaan, ja sinä et halua niitä hoitaa, hänelle voidaan hankkia yleinen edunvalvoja. 

Vierailija kirjoitti:

En halua, että kukaan on vastuussa minusta. Olen toistaiseksi melko terve +70 ja asun yksin omassa talossani. Viime aikoina on yksi lapsistani antanut ymmärtää, että pitäisi muuttaa pois jonnekin kaupungin keskustaan ja ennen kaikkea saada talo tyhjäksi ettei jäisi hänen hommiksi tyhjennys. Monet yöunet olen menettänyt miettiessäni, miten pääsen turhasta tavarasta eroon, ilman autoa se ei ole mahdollista.

Ikävintä on vihjailut, että muistissani oli vikaa, vaikka taitaa olla ihan toisin päin, mutta hänen kömmähdykset ovat harmittomia unohduksia. En toistaiseksi ole unohtanut yhtään tapaamista ja ihan itse olen ajat tilannut ja laskut maksanut. Vihjailut ovat saaneet minut  varautuneeksi ja tapaamisissa en enää uskalla ottaa kantaa mihinkään asiaa. 

Ympäristön asukkaat ovat työssäkäyviä perheellisiä enkä ole heidän kanssaan missään tekemisissä. Kylällä asuu muutamia ikätovereita, mutta heidän kanssa on jokseenkin

Älä suotta ala muuttamaan käytöstäsi, vaan elele kuin ennenkin. Lapsesi on alkanut pelätä puolestasi ja mitä tulevaisuudessa tapahtuu, kun ikäännyt enemmän. Voit kuitata hänen puheensa sillä ettei tässä nyt enää niin nuoria olla ja vanhuus on alkanut kolkutella vaivoineen. Lapsesi pelko on kuitenkin jo todellinen ja ajankohtainenkin.

Yksi huolen aihe on pois, kun kysäiset vaikka kuolinpesiä ostavalta taholta tai kierrätyskeskukselta apua liian tavaran hävittämiseksi. Jälkimmäinen ei maksa tavaroista mitään, ensimmäiseltä voi jotain vähän saadakin. Tai laita kotikirppis pystyyn. Olen nähnyt kerran myös ilmoituksen koti-irtaimiston myynnistä muuton takia.

Kun olet saanut tavarat vähemmäksi, on aika muuttaa uuteen elämään lähemmäksi palveluja. Onnea matkaan!

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sisar joka jätti kaiken ton mun harteille . Lapsena hän oli lempilapsi ja silloin ajattelin että hoitakoot sitten vanhana mutta minulle jäi kaikki riesa kun en kehtaa olla hoitamatta mutta kyllä risoo . Vanhus vielä erittäin negatiivinen kaikkien asioiden suhteen ja voi sitä valituksen määrää .

Ja minulla sisar, joka ei suostunut neuvottelemaan yhdessä miten äidin asiat hoidetaan. Siitä vasta hankalaa tuli.

Sitä suuremmalla syyllä on hyvä antaa ammattihoitajien hoitaa, jos vanhempi on vaikeahoitoinen tai yhteistyökyvytön. Hoitajat saavat työstään palkan ja aika asiakasta kohti on rajallinen. Heitä on myös useampia jakamassa vastuuta, jolloin se ei käy heille ylivoimaiseksi. Omainen ei osaa suhtautua ammatillisesti, jolloin kuormituskin on isompi. 

Normaalijätjellä varustettu aikuinen osaa etsiä äidille apua, jos itse ei pysty auttamaan. Myös koulutettuja vapaaehtoisia on saatavilla eri jätjes töistä ja tämä apu ei maksa mitään. 

Veikkaan, että niin äitisikin teki, ellei pystynyt sinua itse hoitamaan. 

Meillä vanhukset rikkoi koko sisarusparven välit olemalla hankalia, valittamalla ja haukkumalla jokaista lastaan muille lapsilleen. Nyt on kaikki perhejuhlat muisto vaan, kun kukaan ei halua nähdä toisiaan. Vanhempien saama apu vähentyi samalla noin 80% ja valituksen määrä tietysti vain kasvoi. Minä nostin kädet pystyyn ja sanoin että nyt riitti. En enää nosta sormea noin kiittämättömien ja ilkeiden ihmisten takia, joilla ei ole mitään lojaaliutta edes omia lapsiaan kohtaan. Myös sisarukseni vähensi auttamista, joten nyt ovat siellä melkeinpä kunnallisen avun varassa. Muuttamaan eivät suostu ja välimatkat on pitkiä. Valittakoon toisilleen. Vanhempia minulla ei ole ikävä, sisaruksiani kylläkin ja suututtaa, että meidän välit rikottiin vanhusten itsekkyyden takia.

Vierailija kirjoitti:

Normaalijätjellä varustettu aikuinen osaa etsiä äidille apua, jos itse ei pysty auttamaan. Myös koulutettuja vapaaehtoisia on saatavilla eri jätjes töistä ja tämä apu ei maksa mitään. 

Veikkaan, että niin äitisikin teki, ellei pystynyt sinua itse hoitamaan. 

Oi miten helppoa se sitten onkaan! Ihanaa että kerroit! Minä kun olen järjestänyt vanhojen vanhempieni asioita muutaman vuoden ja se on joka asiassa ollut uskomattoman hankalaa. Mutta nythän minä hankin niitä koulutettuja ja ilmaisia vapaaehtoisia hoitamaan kaiken vanhempieni puolesta. Kerropa vielä puhelinnumero ja nettiosoite, mistä näihin enkeleihin saa yhteyden?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunnioita isääsi ja äitiäsi, Kohtele lähimmäistä kuten itseäsi toivoisit kohdeltavan.

Eiköhän se noilla avaudu kun hetken mietit.

Vanhempien kannattaisi kohdella lapsiaan kuten he haluavat itse tulla aikanaan kohdelluiksi. 😌

No siinä tapauksessa boomerit on olleet aivan oikeassa, jos eivät nykypolven mielestä ole vanhuksiaan hoitaneet.

Nehän saivat selkäänsä joka pienestäkin rikkeestä ja joskus aiheettakin.  Huutamalla ja tukkapöllyillä on boomerit kasvatettu.  Asuin työläiskorttelissa, ja jumankekka sitä menoa joskus.

7-vuotias pantiin itse joelle pesemään lakanansa, kun oli kastellut sen yöllä.  Yhden perheen isä ajoi poikaansa puukon kanssa yön selkään, ei ollut vain yksi kerta. Varsinkin pojat sai herkästi isiltään suoraan sanottuna turpiinsa.&nb

Sinähän kuvailet minun lapsuuteni 90-luvulla. Just eikä melkein. Äiti lakkasi lyömästä kun kasvoin häntä pidemmäksi ja totesin kerran, että lyön takaisin ja sinua tulee sattumaan kunnolla. Aiemmin kuritukseen käytetty risu piti itse hakea itkien, eikä kukaan naapuri puuttunut vaikka kaikki varmasti näkivät. Risua säilytettiin uunin tai oven päällä. Joskus äiti pieksi nokkosilla siskoni kinttuja, voi sitä itkua silloinkin. Ruualla kiristettiin niin ettei syödä saanut, ainoastaan koulussa sai mahan täyteen.

En todellakaan hoida äitiäni, hän on nyt 70-vuotias ja olen katkaissut välit.

"Kasarilla nuorena sairaanhoitajana olin töissä niin kotisairaanhoidoss akuin vanhainkodissakin. Siihen aikaan kaikki oli eri tavalla. Kotihoito kävi arkisin virka-aikaan. Ei iltaisin, öisin eikä viikonloppuisin. Jos asiakas ei pärjännyt päväsaikaan käynneillä, asiakas siirrettiin vanhainkotiin. Siellä oli hoitajia 24/7. Tosin siinä kunnallisessa vanhainkodissa, jossa oli neljässä kerroksessa osastoja, yksi osasto per kerros, oli vain kaksi yökköä. Kolme niistä osastosta oli pysyviä vanhainkotipaikkoja ja se yksi nk intervalliosasto, jolle vanhukset tulivat joko sairaalasta (koska ei voitu vielä kotiuttaa) tai sitten vähäksi aika,a jotta kotona oleva omainen saisi hetken levätä.







Vanhainkodissa oli varsin hyväkuntoisia vanhuksia. Koko talossakin oli vain yksi sairaalasänky. Kaikki muut sängyt oli sellaisia matalia laverisänkyjä. Ergonomisesti hoitajille tosi shitti juttu, joten sen vuoksi ei siellä hoidettukaan vuodepotilaita. Jos vanhus meni niin huonoon kuntoon, että ei sen kanssa vanhainkodissa enää pärjätty, vanhus siirrettiin terveyskeskuksen vuodeosastolle. Kukaan vanhus ei sieltä palannut enää takaisin vanhainkotiin. Vuodeosastollakin vain harvat elivät vuoden, suurin osa kuoli muutaman viikon tai muutaman kuukauden kuluessa". 

Tuo kuulosti niin tutulta. Noita vanhainkotipaikkoja lisättiin varmaan -70-80 luvun taitteessa, kun tosiaan se kotisairaanhoito toimi vain viirka-aikana, joten hyvinkin hyväkuntoisia vanhuksia joutui vanhainkotiin. Muistan myös, miten esim Meilahden sisätauti- sekä neurologisella osastoilla oli isoja huoneita keskipaikkoja myöten vanhuksia odottelemassa jotain jatkohoitopaikkaa. Joku odotteli erikoissairaanhoidon osastolla jatkohoitopaikkaa useita kuukausia jopa vuoden.

Ja vanhainkodeissa oli avo-osastoja, nythän kaikki hoivaosastot taitavat olla suljettuja, koska vanhukset ovat paljon huonokuntoisempia. Jossain vaiheessa haluttiin siirtää vanhuksia avohoitoon (koska se on halvempaa) ja nythän ollaan tilanteessa, että todella huonokuntoisia vanhuksia on pelkän kodinhoidon varassa. Ja sellaisen vanhuksen tilanne on tosi huono, jolla ei ole ketään omaista, joka kantaisi vastuuta vanhuksesta.

 

Vierailija kirjoitti:

Normaalijätjellä varustettu aikuinen osaa etsiä äidille apua, jos itse ei pysty auttamaan. Myös koulutettuja vapaaehtoisia on saatavilla eri jätjes töistä ja tämä apu ei maksa mitään. 

Veikkaan, että niin äitisikin teki, ellei pystynyt sinua itse hoitamaan. 

Missä ihmeen maailmassa sinä elät. Missä on vapaaehtoisia, jotka tulevat ilman korvausta auttamaan?

Kun ei  tahdo saada edes rahalla.

Nro 208: "Tuo kuulosti niin tutulta. Noita vanhainkotipaikkoja lisättiin varmaan -70-80 luvun taitteessa, kun tosiaan se kotisairaanhoito toimi vain viirka-aikana, joten hyvinkin hyväkuntoisia vanhuksia joutui vanhainkotiin. Muistan myös, miten esim Meilahden sisätauti- sekä neurologisella osastoilla oli isoja huoneita keskipaikkoja myöten vanhuksia odottelemassa jotain jatkohoitopaikkaa. Joku odotteli erikoissairaanhoidon osastolla jatkohoitopaikkaa useita kuukausia jopa vuoden.

Ja vanhainkodeissa oli avo-osastoja, nythän kaikki hoivaosastot taitavat olla suljettuja, koska vanhukset ovat paljon huonokuntoisempia. Jossain vaiheessa haluttiin siirtää vanhuksia avohoitoon (koska se on halvempaa) ja nythän ollaan tilanteessa, että todella huonokuntoisia vanhuksia on pelkän kodinhoidon varassa. Ja sellaisen vanhuksen tilanne on tosi huono, jolla ei ole ketään omaista, joka kantaisi vastuuta vanhuksesta."



Aivan. Mä opiskelin sairaanhoitajaksi siinä Tukholmankadulla kasarin puolivälissä ja ensimmäisen harjoittelujaksoni tein Meilahden sairaalassa sisätautiosastolla. Siellä oli tosiaan vanhuksia, jotka olivat odotelleet jatkohoitopaikkaa jo monta kuukautta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalijätjellä varustettu aikuinen osaa etsiä äidille apua, jos itse ei pysty auttamaan. Myös koulutettuja vapaaehtoisia on saatavilla eri jätjes töistä ja tämä apu ei maksa mitään. 

Veikkaan, että niin äitisikin teki, ellei pystynyt sinua itse hoitamaan. 

 

Missä ihmeen maailmassa sinä elät. Missä on vapaaehtoisia, jotka tulevat ilman korvausta auttamaan?

Kun ei  tahdo saada edes rahalla.

 

Tarkoittikohan esimerkiksi SPR:n vapaaehtoisia?

"Aivan. Mä opiskelin sairaanhoitajaksi siinä Tukholmankadulla kasarin puolivälissä ja ensimmäisen harjoittelujaksoni tein Meilahden sairaalassa sisätautiosastolla. Siellä oli tosiaan vanhuksia, jotka olivat odotelleet jatkohoitopaikkaa jo monta kuukautta. "

Samassa koulussa olin minäin, mutta 10 v aiemmin. Siis ainakin 10 v näköjään hyväksyttiin se, että erikoissairaanhoidon osastoilla odoteltiin jatkohoitopaikkaa. Nykyään taitaa se odottelupaikka olla jossain kaupungin sairaalan osastolla tai huonokuntoinenkin yksinasuva voidaan siirtää kylmästi kotiin kotisairaanhoidon vastuulle.

Huonompaan suuntaan ollaan menossa.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä miksi äitini on aloitekyvytön. Muisitestin läpäisi kuitenkin kun se tehtiin. Kauppa-asioita hoidin itse ennenkuin siirsin ne kaupungin kauppapalvelulle.

siksi hoidin kauppa-asiat kun äidin kaupassakäynnistä ei tullut mitään. Haahuili sinne tänne eikä osannut toimiakärkevästi. Karkkihyllylle vaan ensimmäisenä ja tärkeät ostokset jäi. Kun olin kaupassa mukana jouduin paimentamaan koko ajan. Tämä siis oli jo useamman vuoden näin. Mikä vie aloitekyvyn noin?

Ap.

Voi olla muistisairauden ensioireita. On varmasti vaikea hyväksyä ja ymmärtää, että äitisi ei ole enää se, joka tukee sinua ja pystyy hoitamaan omat asiansa. Hänestä on tullut vanhus. Jos välität äidistäsi, niin autat häntä. Osasi ovat nyt kääntyneet toisin päin.

Hankkikaa lapsia, niin sitten vanhuksina ette ole yksin. 

Ehkä ne lapset kannattaa kuitenkin hankkia ihan muista syistä 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Nro 208: "Tuo kuulosti niin tutulta. Noita vanhainkotipaikkoja lisättiin varmaan -70-80 luvun taitteessa, kun tosiaan se kotisairaanhoito toimi vain viirka-aikana, joten hyvinkin hyväkuntoisia vanhuksia joutui vanhainkotiin. Muistan myös, miten esim Meilahden sisätauti- sekä neurologisella osastoilla oli isoja huoneita keskipaikkoja myöten vanhuksia odottelemassa jotain jatkohoitopaikkaa. Joku odotteli erikoissairaanhoidon osastolla jatkohoitopaikkaa useita kuukausia jopa vuoden.

Ja vanhainkodeissa oli avo-osastoja, nythän kaikki hoivaosastot taitavat olla suljettuja, koska vanhukset ovat paljon huonokuntoisempia. Jossain vaiheessa haluttiin siirtää vanhuksia avohoitoon (koska se on halvempaa) ja nythän ollaan tilanteessa, että todella huonokuntoisia vanhuksia on pelkän kodinhoidon varassa. Ja sellaisen vanhuksen tilanne on tosi huono, jolla ei ole ketään omaista, joka kantaisi vastuuta vanhuksesta."



Aivan. Mä opiskelin

Kasarillahan se yksi urpo lauloi propaganda-pläjäystään siitä, että vnahukset ei kuulu vanhainkotiin, pidä huolta 

Ihmiset saatiin uskomaan, ettei mitään niin kamalaa olekaan kuin "laittaa vanhukset vanhainkotiin" todellisuudessa resurssien kannalta se olisi se kaikkein edullisin hoitomuoto ja hyvässä vanhainkodissa olisi virikkeitä ja seuraa vanhuksille.  

Tähän päästiin. Kaikki vanhukset kunnosta riippumatta kotona, nyt niitä sitten siiretään yhteisöllisen asumisen paikkoihin ja sinne vanhainkotiin sitten käytännössä palliatiiviseen hoitoon, elinikä enää muutamia kuukausia 

Toivokaa vanhempienne kuolemaa. Näin pääsette pois pahasta. Minä olin onnekas, kun äitini kuoli syöpään, kun olin teini-ikäinen ja isän vei aivoinfarkti, kun olin 30 v. Silloin se tietysti oli surullista, mut nyt voinkin todeta olleeni vain hyvin onnekas. Ei nyt ole 80 vuotiaat elämässäni haittona.

Et ole velvollinen hoitamaan yhtään mitään. Tee DVV:lle ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa olevasta. Saat oikeuden hoitaa taloudelliset asiat, jos et luovuta yleisen edunvalvojan hoitoon.

Vaadi enemmän kotipalvelua tai peräti paikkaa jossakin palveluasunnossa.

Aloitekyvyttömyys voi liittyä moniin asioihin, vaikka muistitestistä saisikin hyvät pisteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalijätjellä varustettu aikuinen osaa etsiä äidille apua, jos itse ei pysty auttamaan. Myös koulutettuja vapaaehtoisia on saatavilla eri jätjes töistä ja tämä apu ei maksa mitään. 

Veikkaan, että niin äitisikin teki, ellei pystynyt sinua itse hoitamaan. 

Oi miten helppoa se sitten onkaan! Ihanaa että kerroit! Minä kun olen järjestänyt vanhojen vanhempieni asioita muutaman vuoden ja se on joka asiassa ollut uskomattoman hankalaa. Mutta nythän minä hankin niitä koulutettuja ja ilmaisia vapaaehtoisia hoitamaan kaiken vanhempieni puolesta. Kerropa vielä puhelinnumero ja nettiosoite, mistä näihin enkeleihin saa yhteyden?

 Muitakin varmaan kiinnostaa, mutta besserwisser toki tulee kertomaan😏

Vierailija kirjoitti:

Et ole velvollinen hoitamaan yhtään mitään. Tee DVV:lle ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa olevasta. Saat oikeuden hoitaa taloudelliset asiat, jos et luovuta yleisen edunvalvojan hoitoon.

Vaadi enemmän kotipalvelua tai peräti paikkaa jossakin palveluasunnossa.

Aloitekyvyttömyys voi liittyä moniin asioihin, vaikka muistitestistä saisikin hyvät pisteet.

Vaadi😂😂😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Aika.moni toimii nykyään omien vanhempiensa omaishoitajana. Ovathan hekin hoitaneet sinua. https://veksi.com/Uutiset.jsp?otsikko=Omaishoitaja

Tämä "ovathan hekin hoitaneet sinua" ärsyttää, lähes jokaisella on omat lapset joita ovat hoitaneet, niin se vaan menee. Tuolla vain syyllistetään omaisia ja sanojat harvoin ovat omaishoitajia vaan näitä "pyhimyksiä" jotka eivät ymmärrä mikä homma siitä on vaikka luulevat tietävänsä. Onko äitisi hoitanut omia vanhempiaan, hyvin usein ei. Minullakin oli äiti joka ei hoitanut omia vanhempiaan yhtään, osasi kyllä vaatia itse ja omaishoitajuus työssä käyvälle perheelliselle on raskas ja oma perhe on laitettava etusijalle muuten kärsivät kaikki. Saisitko lisää kotihoidon käyntejä tai yksityisesti jostain ystäväpalvelusta kaveria, siivousapua jne. Älä uuvuta itseäsi, äläkä mene mukaan kaikkiin vaatimuksiin. Itse menin ja se uuvutti täysin.