Olenko vastuussa ikääntyneen vanhemman hoidosta? Ja missä menee raja?
79-vuotias äitini asuu kotona. Muistisairautta ei ole, jotain tosin välillä unohtelee. Fyysinen kunto on huono. On kotona, liikkuu rollaattorilla. Kotihoito käy 2 kertaa viikossa, joista toinen kerta on kylvetys, kotihoito hoitaa myös lääkkeet. Kauppapalvelu tuo ostokset kotiin.
Minä hoidan pyykit, autan laskujen maksussa ja toimin pienissä askareissa apuna.
Heti jos pitäisi tilata lääkäriä, hammaslääkäriä tai silmälääkäriä, kotihoidosta sanovat äidilleni että sano tyttärelle, hän hoitaa. Äitini ei ole holhouksessa mutta minkään asioiden suunnittelu ja toteutus ei suju. Jonkun pitää varata aika, toimittaa äiti lääkäriin ja mennä mukaan kuuntelemaan mitä siellä on sanottu ym.
Onko nyt niin, että minä ainoana lapsena olen nyt velvollinen toimimaan äitini asioiden hoitajana? Olemaan töistä pois yhtenään milloin minkäkin asian takia jne. Kun mikään ei riitä. Hän on kuin pikkulapsi, mikään itsenäinen toiminta ei suju.
Kommentit (902)
Tilanne on pahentunut koko ajan, vanhuksia tulee yhä enemmän vielä monia vuosia ennen kuin ikäluokat alkavat pienentyä.
Ja kuten näemme, ei niitä palkkahoitajiakaan saa tarpeeksi, vaikka työstä maksetaankin. Monissa maakunnissa ollaan ihan ulkomaisten hoitajien varassa, niin kuin naapurimaassammekin. Ja aika kallistakin se on noin 5000 - 7000 euroa kuukaudessa yhden vanhuksen todelliset hoitokustannukset laitoksessa. Itse maksavat toki vain murto-osan siitä.
Omaisten vaatimuksetkin ovat melko utopistisia, koko ajan pitäisi oman vanhuksen vieressä istua hoitajia rivissä, jotka vahtisivat, ettei hän vain putoa. Tuskin hyväksyttään sitäkään,että sidotaan kiinni tai laitetaan korkeat kaiteen sängyn ympärille, vaikka kyllä joku vanhus varmaan kiipeäisi senki yli. Tekevät aika ihmeellisiä juttuja.
Jos rahaa olisi enemmän, niin varmaan voisi lisää jostain kaukaa niitä hoitajia ostaa.
Eikä kyllä paljon vaivauduta edes katsomaan vanhuksiaan sinne hoivapaikkaan,
Kyllähän inhimillisemmissä maailmoissa lapset huolehtivat vanhuksistaan niin kauan kuin pystyvät. Toki siellä ei naiset käy ulkopuolisessa työssä, vaan suku huolehtii yhdessä vanhuksistaan.
Ei nämä ole helppoja asioita, Kannattaa ehkä koettaa vanhukselleen saada jotian hälytysvälineitä jo kotiin silloin, kun ne vielä ne kelpaa, ja oppii niitä käyttämään.
Oma vanhukseni oli sillä tapaa sairas, että ei mitään huolinut ihoonsa kiinni, aina repi laastarit ym pois. Kun hånelle tehtiin suurehko leikkaus, niin piti pukea se joku kamala suojapuku päälle, ettei repinyt leikkaushaavaa auki.
Eli kuitenkin 100 -vuotiaaksi vanhainkodisssa ja viimeiseen 10 vuoteen ei edes tiennyt missä on ja kuka on.
Itse mieluummin lähtisin tästä maailmasta ennen kuin ihan siinä pisteessä olen.
Ei siihen sairaanhoitajan koulutusta vaadita. Katetroimaan oppii kyllä varsin nopeasti.