Tapailukumppanin jatkuva piikittely, mihin te vetäisitte rajan?
Olen tapaillut parin kuukauden ajan miestä, joka piikittelee jatkuvasti.
En kiinnittänyt asiaan aluksi juurikaan huomiota, koska ajattelin, että se on vaan osa hänen tapaansa kommunikoida, mutta nyt kun olen huomannut asian, niin olen huomannut, että hänellä ei tunnu olevan musta mitään hyvää sanottavaa; kuuntelen huonoa musiikkia, pidän huonoista elokuvista ja sarjoista (katselen ihan kaikkia genrejä fantasiasta sotaelokuviin ja komediaan), mulla on luonnollisesti myös vääränlaisia mielipiteitä ja viime viikolla, kun hän kävi ensimmäistä kertaa luonani, niin asuntoni on ilmeisesti jotenkin typerä (siis ihan pohjaratkaisusta lähtien). Jutustelin myös siitä miten haluaisin remontoida asuntoani, niin ideani olivat hänen mielestään naurettavia ja suunnittelemani värimaailma ruma.
Hän ei sylje näitä asioita mitenkään inhoten, mutta enemmänkin ylemmyydentuntoisesti naureskellen ikään kuin kyseessä olisi vitsi. Hänen mielestään "v*ttuilu on välittämistä".
Alkaa vaan mietityttää tapailun jatkaminen, kun tuntuu, että kaikki mussa on hänen mielestään jotenkin niin typerää, vastenmielistä ja väärää (tai ainakin mielipiteeni ja asiat, joista pidän. Esimerkiksi ulkonäköäni hän ei ole arvostellut). Ehkä en ole sitten tottunut tuollaiseen kommunikointiin, kun itse en useimmiten koe edes tarpeelliseksi arvostella muiden näkemyksiä, musiikkimakua tai muutakaan, ellei multa nyt erikseen kysytä mielipidettä. Ystäväni ja perheeni eivät myöskään kommunikoi tuolla tavalla vaan ihan neutraalisti pystytään jakamaan asioita ilman lyttäämistä.
En ole mitenkään sydänjuuriani myöten loukkaantunut tai ahdistunut asiasta, mutta ihmettelen, että mistä tuollainen kumpuaa. Hän on ihan normaali aikuinen mies, ei mikään perinteinen jännämies.
Kuinka paljon sietäisitte tuollaista piikittelyä "huumorin varjolla"? Ja jos itse kommunikoit piikittelemällä, niin miksi?
Kommentit (416)
Minä sanoisin että nyt riitti, voit poistua lopullisesti.
Se on kasvatettu samalla kommunikaatiotyylillä eikä muuta osaa. Ei itse edes huomaa, että muunlaisia "välittämisen" ja kommunikaation keinoja on, joten muutos olisi vaikeaa. En alkaisi suhteeseen tuommoisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Se on kasvatettu samalla kommunikaatiotyylillä eikä muuta osaa. Ei itse edes huomaa, että muunlaisia "välittämisen" ja kommunikaation keinoja on, joten muutos olisi vaikeaa. En alkaisi suhteeseen tuommoisen kanssa.
Tuli sama mieleen. Voin kuvitella, että appivanhempiehdokkaat ovat samanlaisia ja lapsesta asti perheessä on kommunikoitu tuolla tavalla.
Eivät ihmiset yleensä muutu, ikävä sanoa. Eroaisin. Nuorena se väkisin yrittäminen on kauheaa ja lannistavaa, ei kannata kuluttaa siihen aikaa, joskus huomaa että siihen se aika sitten menikin - vuosia. Ellei joku mies mene pariterapeutille, mutta se ei takaa mitään, se oikea luonne puskee esiin ja viina.
En sietäisi tuollaista. Tuossa ei vaikuta olevan kyse erilaisista kommunikaatiotyyleistä, vaan kertomasi perusteella mies ei kunnioita sinua, valintojasi, mielipiteitäsi ja tapojasi. Sellaisen perustalle on mahdoton rakentaa kestävää suhdetta ja arki on rasittavaa.
Kuulostaa rasittavalta ylemmyydentuntoiselta setäselittäjältä. En kuuntelisi tuollaista negatiivista nillittäjää elämässäni hetkeäkään enempää.
Ei ei ei ei ei. Tapailin tuollaista miestä. Hänellä oli omasta mielestään oikeus arvostella jopa lasteni nimiä. Minulla oli vääränlaiset vaatteet ja vääränlainen tausta (niin kuin olisin voinut isäni ammatin valita). En osannut tehdä mitään oikein, en edes hammastahnaputkiloa puristaa. Olin liian kovaääninen ja liian hiljainen. Vain työtäni hän ei kritisoinut, kaikessa muussa tarvitsin hänen ohjeistustaan.
Juokse.
En sietäisi yhtään. Mieti, jos jo tapailuvaiheessa miehen kommunikointi on tuollaista niin millaista se mahtaisi olla muutaman vuoden suhteen jälkeen? Tuo ei edes ole mitään leikillistä naljailua, jossa molemmat ovat mukana vaan pelkkää sinun persoonasi mitätöintiä.
En tajua näitä miehiä, joilla on kamala hinku treffeille ja parisuhteeseen mutta jotka sitten näkevät naisessa pelkkiä vikoja ja huomauttelun aiheita. Sitä ei voi kuitata huumorilla, koska huumorin tarkoitus on keventää eikä satuttaa. Vaikuttaa siltä, että osa miehistä haluaa naisen vain pahan olon purkamista ja ylemmyydentunnon pönkittämistä varten.
Miksi haluat olla tollasen kanssa? Luuletko että se helpottaa myöhemmin? Ei helpota, menee vaan pahemmaksi.
Eikö parisuhteen pitäisi antaa energiaa ja hyvää mieltä? Lähde nyt hyvä ihme menemään. Ei se muuksi muutu.
Vierailija kirjoitti:
Se on kasvatettu samalla kommunikaatiotyylillä eikä muuta osaa. Ei itse edes huomaa, että muunlaisia "välittämisen" ja kommunikaation keinoja on, joten muutos olisi vaikeaa. En alkaisi suhteeseen tuommoisen kanssa.
Mä lisäisin tähän vielä, että ero teidän välisessä kommunikaatiossa on niin suuri, että ei tuosta suhteesta oikeasti mitään tule. Itse olen tuollainen samanlainen "v***u on välittämistä" -tyyppi, mutta myös puolisoni on, joten meillä tuo ei haittaa. Reilu 30v on mennyt oikein hyvin.
Siedin nuorempana, mutta enää en. Joillain on harhainen käsitys, että piikittely on eräänlaista flirttailua, mutta itsestäni se ei tunnu kivalta. Jos kumppaniehdokas ei ota tätä huomioon, kun sanon asiasta, esim. pahoittele ja ryhdy aktiivisesti muuttamaan kommunikaatiotyyliään minua kohtaan, niin se on ollut suhteen loppu. Tuo on pidemmän päälle tosi masentavaa nimittäin. Aina kun innostut jostain, niin toinen keksii demppaavan kulman. En keksi ketään, joka tarvitsisi sellaista elämäänsä.
Miten reagoi, jos piikittelet häntä vastaavanlaisesti?
Ei kannata antaa periksi. Muuttakaa yhteen, niin kyllä ne särmät siitä tasautuvat. Ja lapsia kannattaa hankkia myös. Suomi tarvitsee niitä.
Aloittaja kirjoittaa että alkaa mietityttämään tapailun jatkaminen. Kerrottu tausta huomioiden se kannattaa lopettaa, koska maito on jo kaatunut. M57
Ihme että olet jaksanut niinkin pitkään tapailla häntä. En käsitä, miksi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluat olla tollasen kanssa? Luuletko että se helpottaa myöhemmin? Ei helpota, menee vaan pahemmaksi.
Eikö parisuhteen pitäisi antaa energiaa ja hyvää mieltä? Lähde nyt hyvä ihme menemään. Ei se muuksi muutu.
Piikittelystä huolimatta mies on ollut ihan mukava, mutta tällä hetkellä olen vähän ristiriitaisissa fiiliksissä jatkon suhteen. Todennäköisesti tulen lopettamaan jutun, koska en todellakaan usko, että tilanne helpottaa. Nuo kommentit ja se koko asenne tuntuvat tulevan ihan selkärangasta eikä hän luultavasti osaisi lopettaa, vaikka yrittäisi.
- AP
Mä vetäisin rajan ensimmäiseen piikittelyyn.
Oli opittu tai omaksuttu (omasta epävarmuudesta kumpuava?) kommunikointityyli mikä tahansa niin täytyy oman ällin sanoa ettei jatkuva dissaaminen ole ok.
Ap, et ole vielä investoinut orastavaan suhteeseen lyhyttä tapailua enempää. Nyt on hyvä hetki lopettaa yhteydenpito kokonaan. Voit sanoa ettet näe yhteistä tulevaisuutta joten hyvää loppuelämää. Varaudu loanheittoon hja vihaspämmiin.
Joten jos yhdellä sanalla haluaa sanoa, niin juokse!
Kuulostaa ihanalta, eikun yhteistä loppuelämää suunnittelemaan.