Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tapailukumppanin jatkuva piikittely, mihin te vetäisitte rajan?
19.03.2024 |
Olen tapaillut parin kuukauden ajan miestä, joka piikittelee jatkuvasti.
En kiinnittänyt asiaan aluksi juurikaan huomiota, koska ajattelin, että se on vaan osa hänen tapaansa kommunikoida, mutta nyt kun olen huomannut asian, niin olen huomannut, että hänellä ei tunnu olevan musta mitään hyvää sanottavaa; kuuntelen huonoa musiikkia, pidän huonoista elokuvista ja sarjoista (katselen ihan kaikkia genrejä fantasiasta sotaelokuviin ja komediaan), mulla on luonnollisesti myös vääränlaisia mielipiteitä ja viime viikolla, kun hän kävi ensimmäistä kertaa luonani, niin asuntoni on ilmeisesti jotenkin typerä (siis ihan pohjaratkaisusta lähtien). Jutustelin myös siitä miten haluaisin remontoida asuntoani, niin ideani olivat hänen mielestään naurettavia ja suunnittelemani värimaailma ruma.
Hän ei sylje näitä asioita mitenkään inhoten, mutta enemmänkin ylemmyydentuntoisesti naureskellen ikään kuin kyseessä olisi vitsi. Hänen mielestään "v*ttuilu on välittämistä".
Alkaa vaan mietityttää tapailun jatkaminen, kun tuntuu, että kaikki mussa on hänen mielestään jotenkin niin typerää, vastenmielistä ja väärää (tai ainakin mielipiteeni ja asiat, joista pidän. Esimerkiksi ulkonäköäni hän ei ole arvostellut). Ehkä en ole sitten tottunut tuollaiseen kommunikointiin, kun itse en useimmiten koe edes tarpeelliseksi arvostella muiden näkemyksiä, musiikkimakua tai muutakaan, ellei multa nyt erikseen kysytä mielipidettä. Ystäväni ja perheeni eivät myöskään kommunikoi tuolla tavalla vaan ihan neutraalisti pystytään jakamaan asioita ilman lyttäämistä.
En ole mitenkään sydänjuuriani myöten loukkaantunut tai ahdistunut asiasta, mutta ihmettelen, että mistä tuollainen kumpuaa. Hän on ihan normaali aikuinen mies, ei mikään perinteinen jännämies.
Kuinka paljon sietäisitte tuollaista piikittelyä "huumorin varjolla"? Ja jos itse kommunikoit piikittelemällä, niin miksi?
Kommentit (416)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi edes tavannut toiste.
No ei kaikki sovikaan yhteen. Jos odotatte jotakin palvelijaa itsellenne niin hetken saatte odotella sellaisia kumppaneita. Se mielistely alkaa tökkiä jossakin kohdassa eikä siitä seuraa mitään hyvää kenellekään.
Voi pientä, sun vaihtoehdot on siis vittuilu tai mielistely? Ei ihme että olet incel, hyvästä syystä.
Tätä juuri tarkoitin, ei saa sanoa mitään. Heti on kaikki sadistit kimpussa. Vedät kaiken saman tien aivan yli, ei kiinnosta tuollainen ilkeily. En saa tuosta mitään nautintoa.
Inseli pieni, vittuiluhan on välittämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko puhuneet tuosta? Istutte alas ja sanot ihan vakavissaan miltä tuo mielestäsi tuntuu, tavoitteena saada molemmin puolista keskustelua aiheesta. Vedät rajasi juuri siihen kohti, mikä itsestäsi parhaalta tuntuu.
Itse asiassa tajusin juuri olleeni jo viisi vuotta samanlaisen miehen kanssa. Pääasiassa se on aina eri mieltä mutta mukamas vitsillä, ei oikeastaan haasta riitaakaan. Narsistikaan se ei ole ,luojan kiitos.
Eli, se ei kuuntele musiikkia, katsoo telkkarista kaikkea muuta mitä minä, ei siivoa, ei lenkkeile, käy kyllä sillointällöin suihkussa. ym ym. Ostelee (yleensä harvoin), vääränkokoisia vaatteita, yleensä 4 numeroa liian isoja. Tavallaan on sellainen vastarannan kiiski, varmaan ollut ikänsä.
Ei hauku mua rumaksi tms muttei koskaan kehukaan mistään, ei koske minuun sormellaankaan (juu juu olen harkitsemassa eroa). Piikittelee kun en syö mitään lääkkeitä, itse syö kassikaupalla.
Aikoinaan ihastuin huumoriinsa mutta nyt se sama huumori nostaa verenpaineeni eikä naurata yhtään.
Enää en edes unissani suunnittele yhteen muuttoa, sen sijaan mietin miten eroaisimme ilman riitoja.
Raja on ylittynyt aikoja sitten, tuollaisen ihmisen kanssa ei yhtään mukavaa päivää tiedossa.
Yhden tuollaisen ihmisen kokemuksella(oltiin 11v yhdessä): lähde heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kasvatettu samalla kommunikaatiotyylillä eikä muuta osaa. Ei itse edes huomaa, että muunlaisia "välittämisen" ja kommunikaation keinoja on, joten muutos olisi vaikeaa. En alkaisi suhteeseen tuommoisen kanssa.
Mä lisäisin tähän vielä, että ero teidän välisessä kommunikaatiossa on niin suuri, että ei tuosta suhteesta oikeasti mitään tule. Itse olen tuollainen samanlainen "v***u on välittämistä" -tyyppi, mutta myös puolisoni on, joten meillä tuo ei haittaa. Reilu 30v on mennyt oikein hyvin.
Meillä kohta 30 v täynnä ja miehellläni on tuollainen tyyli kommunikoida kanssani, minulla ei niinkään.Silti voin sanoa litittoamme onnelliseksi, koska tiedän mieheni rakastavan minua .Olemme keskustelumme käyneet ko asiasta.Hän on sanonut ettei ikinä tarkoita loukata minua, hän vain ei osaa pitää turpaansa kiinni.Se on hänen huumoriaan, ei muuta.Minä olen sen kanssa sujut, hän on tunnustanut " syntinsä" ja ennen kaikkea siksi, että rakastan häntä.Minäkään en ole täydellinen.
Jätä se sika.
Opin itse muutama viikko sitten konkreettisesti, että ihmiset voi karkeasti jakaa yksinkertaisesti kahteen ryhmään: niihin jotka haluavat tuoda sinulle hyvän olon ja niihin jotka haluavat ainoastaan tuoda sinulle huonon olon. Jälkimmäisiä kannattaa välttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi edes tavannut toiste.
No ei kaikki sovikaan yhteen. Jos odotatte jotakin palvelijaa itsellenne niin hetken saatte odotella sellaisia kumppaneita. Se mielistely alkaa tökkiä jossakin kohdassa eikä siitä seuraa mitään hyvää kenellekään.
Voi pientä, sun vaihtoehdot on siis vittuilu tai mielistely? Ei ihme että olet incel, hyvästä syystä.
Tätä juuri tarkoitin, ei saa sanoa mitään. Heti on kaikki sadistit kimpussa. Vedät kaiken saman tien aivan yli, ei kiinnosta tuollainen ilkeily. En saa tuosta mitään nautintoa.
Inseli pieni, vittuiluhan on välittämistä.
Inseli vittuilee välittääkseen, jos hänelle sanoisi, että olet toiseksi paras mies maailmassa, se olisi vihapuhetta, ei vittuilua tai välittämistä.
Suurinosa keski-ikäisistä miehistä on tuommoisia.
Perustan väitteeni keski-ikäisen naisen kokemuksiini. Itsellä on 4 veljeä, miespuolisia kavereita paljon, serkkuja, olen miesvaltaisella alalla töissä... Jatkuvaa "välittämistä".
Tää on sukupolvikysymys. Yhden veljen olen saanut miettimään juttujaan hänen omien tyttäriensä kautta.
Ennen kaikki oli veljen mielestä p*skaa ja epäsopivaa esim Antti Tuisku. Naureskeli, että jotain h*moako tässä autossa kuunnellaan?. Juu, kyllä! Tulee sullekin päivä eteen, kun jonotat Tuiskun lippuja kuola valuen.
Silloin neljän pienen tyttären isänä ja sittemmin neljän teinin isänä sitten stadikalla avoimin mielin jorailtiin keikalla.
Näitä on hurjasti muitakin, joissa on joutunut pyörtämään piikkinsä. Tai hän on tehnyt sen ääneen ja ylpeänä. Muut tuntemani miehet eivät ole pystyneet. Jää lapset mieluummin ilman kokemuksia, mutta mitään ei pyörretä.
Onneksi mieheni on toisenlainen, eikä tarvii egon pönkitystä muitten kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fakta: jos tuollaiselle ihmiselle sanoo, että piikittely tuntuu ikävältä niin oot hänen mielestä huumorintajuton.
Muistan kun joitakin vuosia sitten joku deittiguru puhui "negaamisesta" jonkinlaisena taktiikkana miehille.
Niin mut jotkut on oikeasti huumorintajuttomia. Sen huomaa tällä palstallakin. Itsekin olen törmännyt, kai minulla on hieman kieroa huumorintajua välillä mutta en ole edes ilkeä joten menee maku elämästä kun koko ajan joku loukkaantuu jostakin. Rentoutta hieman ja kannattaa kysyä jos ei ihan ole varma mitä joku tarkoittaa.
Surullisen paska itsetunto, jos pitää ilkeily väkisin vetää huumoriksi. Oikea huumori ei satuta.
Et siis ymmärtänyt? En ole ilkeä kuten kirjoitin. Sarkasmi on taitolaji ja
Sarkasmi ja vittuilu on eri asia, eikö kukaan kertonut sinulle?
Nykyinen eksäni on myös tuota tyyppiä. Parisuhteen alkuajat jaksoi esittää, että puhuu mukavia, mutta mitä pidempään oltiin yhdessä, sitä suuremmaksi muodostui negatiivisten kommenttien määrä. Hänen vanhempiaan seuratessa näkyi hyvin, mistä malli oli periytynyt. Hänen isänsä vitsaili puolisonsa kustannuksella aika rumastikin vieraiden kuullen.
Ymmärrän kyllä leikkimielisen vitsailun ja harrastan sitä itsekin välillä, en ole huumorintajuton. Mutta kun hyviä asioita kuulee harvoin ja huonoja usein, niin pidemmän päälle se ei oikein hyvältä tunnu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos todella yritän soveltaa tuollaista omaan elämääni, niin pari ensimmäistä kommenttia menisi ehkä ilman että reagoisin kovinkaan tai ehkä hämmentymällä ja en varmaan hoksaisi sanoa mitään takaisin. Maximissaan "miksi sanoit nuin?", "melko tökerö heitto" tms. Jos huomaisin kaavan, niin uskon, että melko nopeaa kertoisin ettei ole hauskaa/ei tunnu kivalta/tuollainen on epäkohteliasta tms. "Vittuilu on välittämistä"-ihmisille voi vastata: "ei ole vaan tökeröä ja röyhkeää". Jos taas sanoo huumorintajuttomaksi, niin voi kysyä suoraan, että mitä hauskaa toiselle tärkeiden asioiden haukkumisessa on ja kertoa, että hyvä huumori on sellaista, että molemmat nauravat, ei sitä että nauraa toiselle.
Ehdotan siis mahdollisimman suoraa puhetta, kerro yksiselitteisesti miltä tuntuu, vaikka tulisi näitä kuluneita fraaseja ("vittuilu on välittämistä", "missä sun huumori" tai "älä ole tosikko")
Tuo piikittely tulee pahenemaan. On huono mökki ihmisessä. Voi olla narsku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kuuntelis tyhjäpään sössötyksiä minuuttiakaan
Kaikki negatiiviset ihmiset kannattaa heivata elämästään, vittuilkoon vaikka seinille. Jotkut yrittävät kätkeä huumoriin ruikutustaan ja tyytymättömyyttään, mutta samaa negatiivisuutta se on.
Olin 7 kk tuollaisen kanssa. Jotenkin en niin ottanut pahalla kun veetuilu aika viatonta kunnes tajusin ettei koskaan oikeasti sanonut mitään kaunista. Kaikki oli muutenkin sellaista suorittamista ja testaamista ja jos tyyliin pyörälin hänen kanssaan hengästymättä 50 kilsaa, saattoi tulla sellainen laimea kiitos.
Todella vetovoimainen tapaus mutta kun red flagit liehuu tuohon malliin, niin totesin ettei tämä tästä muutu kuin pahempaan. Varsinkin kun ei ottanut kritiikkiä hyvällä laisinkaan.
Jätin hänet ja muutenkin vähän saan hyvää mieltä kun mietin kuinka se kävi hänen itsetunnolleen.
Puhuisin miehelle asiasta. Voi mennä aikaa että oppii tavasta pois. Jos mies kuuntelisi minua ja haluaisi aidosti parantaa tapojaan niin voisin jatkaa tapailua. Ei kukaan ole täydellinen. Jos taas mies ei halua muuttaa huonoja tapoja niin miettisin että voinko hyväksyä asian vai en. Luultavasti tuollainen huono käytös jossain vaiheessa tappaisi tunteeni ja suhde loppuisi siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kasvatettu samalla kommunikaatiotyylillä eikä muuta osaa. Ei itse edes huomaa, että muunlaisia "välittämisen" ja kommunikaation keinoja on, joten muutos olisi vaikeaa. En alkaisi suhteeseen tuommoisen kanssa.
Mä lisäisin tähän vielä, että ero teidän välisessä kommunikaatiossa on niin suuri, että ei tuosta suhteesta oikeasti mitään tule. Itse olen tuollainen samanlainen "v***u on välittämistä" -tyyppi, mutta myös puolisoni on, joten meillä tuo ei haittaa. Reilu 30v on mennyt oikein hyvin.
Meillä kohta 30 v täynnä ja miehellläni on tuollainen tyyli kommunikoida kanssani, minulla ei niinkään.Silti voin sanoa litittoamme onnelliseksi, koska tiedän mieheni rakastavan minua .Olemme keskustelumme käyneet ko asiasta.Hän on sanonut ettei ikinä tarkoita loukata mi
Niin, ettei miehen tarvitse vuosikymmeniinkään yrittää kehittää itseään ja tapaansa kommunikoida vaan antaa palaa vanhaan malliin mitä sylki suuhun tuo! Huh huh!
Vierailija kirjoitti:
Oletteko puhuneet tuosta? Istutte alas ja sanot ihan vakavissaan miltä tuo mielestäsi tuntuu, tavoitteena saada molemmin puolista keskustelua aiheesta. Vedät rajasi juuri siihen kohti, mikä itsestäsi parhaalta tuntuu.
Myönnettäköön, että en ole pitänyt asiasta kehityskeskustelua. Olen pitänyt noita ihan viimeaikoihin asti sellaisina yksittäisinä heittoina ja antanut mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ihan vastikään vasta aloin miettimään tätä kokonaisuutena ja tajusin, että tämä kuvio toistuu ihan jatkuvasti.
Mun huoleni on se, että jos otan asian puheeksi niin hän suhtautuu siihen vähätellen tai yrittää naureskella. En edes tiedä miksi se nyt on varsinainen "huoli", mutta olisi mukava pystyä keskustelemaan asiasta rakentavasti ja kokea tulleensa kuulluksi, ehkä jopa ymmärretyksi. Tässä vaiheessa tekisi mieli vain lopettaa tapailu ja sanoa syyksi jotakin ylimalkaista, kuten että en vain näe meillä tulevaisuutta. Hänen piikittelynsä tuntuu melkein refleksinomaiselta, joten en suoraan sanottuna usko, että hän pystyisi lopettamaan vaikka yrittäisi.
- AP
Alue: Aihe vapaa
Tätä juuri tarkoitin, ei saa sanoa mitään. Heti on kaikki sadistit kimpussa. Vedät kaiken saman tien aivan yli, ei kiinnosta tuollainen ilkeily. En saa tuosta mitään nautintoa.