Miksi toisilla on aina rahat loppu. Olen pienituloinen ja silti en ole rahapulassa
Käytännössä ikinä ei ole sellaista tilannetta, että rahat olisivat totaalisesti loppu ja joutuisin lainaamaan. Olen ollut kuntoutustuella kymmenen vuotta, olen kahden lapset totaali-yh, mutta silti pystynyt pitämään asiani järjestyksessä. Moni tuttu ja tuttava on koko ajan pyytämässä rahaa lainaan. Tosin lopetin lainaamisen, koska eihän siitä loppua tullut. Heillä ei tilanne parantunut, vaikka tulot paranivat.
Vaatimattomasti toki eletään. Lapsetkin ovat oppineet pihistelemään ja niinpä heillä on ihan hyvät säästöt opintoja ajatellen, eikä heidän tarvitse ottaa opintolainaa.
Mikä ihme ihmisen ajaa tuhlaamaan kaikki rahat, varsinkin jos tiedossa on, että tilanne ei parane. Ei se parane silläkään, että kaikki laitetaan aina heti sileäksi. Itse en nauti ostelemisesta enää ollenkaan, harmittaa vain rahanmeno, kun jotain on joskus pakko ostaa.
Kommentit (107)
Excel, jospa joku laskisi, omakotitalo, 3 autoa, ilman ruokaa ja bensiiniä, alle 1000€,/kk kiinteät kulut, ne menot ei tulot, lapsia kaksi. Oman talouden hallinta lienee pettänyt aika monella. Ei voi syödä enemmän kuin tienaa.
Ei ymmrrä, muinoin kesätöissä, 12000+ mk /kk ylitöitä, siis opiskelijan verotuksella, tuo on nyt nykyrahassa vain 3000 euroa, Tehkää töitä, siitä maksetaan, tosin Suomessa on liian helppoa lorvia kotona ja odottaa tuen tai muun etuuden maksamista työssäkäyvien maksamilla veroilla. Jokainen suomalainen osaa lukea peruskoulun jälkeen, sen jälkeen voi ihan itse päättää, minkä kirjan aukaisee, ammattikoulun, lukion tai yliopiston. Suomi tarjoaa kaikille mahdollisuuden, mutta jos siihen ei tartu, niin turha itkeä, että rahat eivät riitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ymmrrä, muinoin kesätöissä, 12000+ mk /kk ylitöitä, siis opiskelijan verotuksella, tuo on nyt nykyrahassa vain 3000 euroa, Tehkää töitä, siitä maksetaan, tosin Suomessa on liian helppoa lorvia kotona ja odottaa tuen tai muun etuuden maksamista työssäkäyvien maksamilla veroilla. Jokainen suomalainen osaa lukea peruskoulun jälkeen, sen jälkeen voi ihan itse päättää, minkä kirjan aukaisee, ammattikoulun, lukion tai yliopiston. Suomi tarjoaa kaikille mahdollisuuden, mutta jos siihen ei tartu, niin turha itkeä, että rahat eivät riitä.
Mutta riittääkö kaikille hyvinpalkattuja töitä? Kuka tekee esimerkiksi siivoustyöt ja kaupan kassan työt, ajaa taksit ja hoitaa lapset, jos kaikki vaan reippaasti päättävät opiskella lentäjä-lääkäri-juristeiksi? Saako ÄO 85:lla varustettu ihminen jotain helpotusta siihen juristiopintopolkuun? Onko varaa lähteä opiskelemaan, nythän hallitus leikkasi sitäkin mahdollisuutta isolla kädellä.
Jos kaikki olisi kiinni vain omasta viitseliäisyydestä, täällä maailmassa ei olisi yhtään köyhää, koditonta tai sairasta.
Ja jos ne sossutuet noin vatuttaa, voit heti huomenna heittäytyä niille testaamaan leveää elämää ja miten helppoa on saada työpaikka, kun avoimia tyäpaikkoja on noin 30 000 ja työttömiä (pupukurssilaiset ja vastaavat mukaan luettuina) puoli miljoonaa. Jos täytetään noin 30 000 paikkaa niin ovatko ne 470 000 ilman työtä jäävää vaan laiskoja sossutuilla lekottelevia lapamatoja?
Ihmeen vähällä älykkyydellä on näemmä (aiemmin?) päästy töihin....
Minun rahani ovat aina loppu lomamatkan jälkeen. Maksan pitkään luottokorttia matkan jälkeen.
Jos ei tee mitään ylimääräistä, niinnraha riittää.
Moni vie auton renkaat säilöön, 160€, ne voi vaihtaa itse ja pistää varastoon, moni vaihdattaa autonsa öljyt, olen yli 30v vaihtanut itse, en käytä autoa huollossa, jos ei ole pakko, esim. Ohjauskulmat, muuten olen tehnyt kaiken itse, aika monta euroa on säästynyt.
Sairastaminen, lapset, asumiseen liittyvät asiat esim vanhojen talojen vastikkeita nostavat remontit ovat asioita, joille ihminen ei vaan voi mitään. Kohtalaisen hyvää eläkettä saava äitini tuskailee taloyhtiön jatkuvien remonttilaskujen ja omien terveydenhuolto kustannuksien kanssa, vaikka muuten elää säästäväisesti, Ei juo, polta, juhli, osta turhuuksia eikä taida edes tietää miten ruokaa voisi tilata kotiin.
Mutta mitä olen aina ihmetellyt on tyypit, tulotasosta ja koulutuksesta riippumatta, joilla tuntuu olevan joku pakonomainen tarve käyttää rahansa mihin hyvänsä. Aivan kuin raha polttaisi reikiä taskuun. Kaverini elää erilaisilla tuilla, saa diakonia ruoka apua yms, ei juo tai juhli , mutta rahat on loppu parissa viikossa. Myönsi itse, että ostelee kaikenlaista "halpaa" esim rihkamakoruja, karkkia, kivoja pikkujuttuja joita ei oikeasti tarvitse. Parissa viikossa viimeistään rahat loppu ja sitten alkaa lainailukierros, että selviää seuraavaan rahapäivään, josta maksaa ehkä osan veloistaan ja rumba alkaa alusta.