Miksi toisilla on aina rahat loppu. Olen pienituloinen ja silti en ole rahapulassa
Käytännössä ikinä ei ole sellaista tilannetta, että rahat olisivat totaalisesti loppu ja joutuisin lainaamaan. Olen ollut kuntoutustuella kymmenen vuotta, olen kahden lapset totaali-yh, mutta silti pystynyt pitämään asiani järjestyksessä. Moni tuttu ja tuttava on koko ajan pyytämässä rahaa lainaan. Tosin lopetin lainaamisen, koska eihän siitä loppua tullut. Heillä ei tilanne parantunut, vaikka tulot paranivat.
Vaatimattomasti toki eletään. Lapsetkin ovat oppineet pihistelemään ja niinpä heillä on ihan hyvät säästöt opintoja ajatellen, eikä heidän tarvitse ottaa opintolainaa.
Mikä ihme ihmisen ajaa tuhlaamaan kaikki rahat, varsinkin jos tiedossa on, että tilanne ei parane. Ei se parane silläkään, että kaikki laitetaan aina heti sileäksi. Itse en nauti ostelemisesta enää ollenkaan, harmittaa vain rahanmeno, kun jotain on joskus pakko ostaa.
Kommentit (107)
Olen samantapainen kuin ap,ihmettelen itsekin miten tulen toimeen näillä tuloilla.Viimeinen tuki loppuu vuodenvaihteessa.
Vierailija kirjoitti:
Sama mulla, paitsi ei ole lapsia. Kaverit ovat koko ajan mun kukkarolla, kun itse laittavat rahansa kampaamoihin, hiusväreihin, tatuointeihin, ulkona syömiseen ja niin edelleen. Sitten ihmettelevät, kun mulla on aina rahaa, vaikka olisin työttömänä. Paras oli, kun yksi työssäkäyvä kaveri sanoi, että:"Kyllä sun kelpaa, kun on rahaa." Niinpä niin. Ei sille ollenkaan tullut mieleen, että miksi sitä rahaa on.
Sama. Tienaan 800 e kuussa ja silti jää säästöön vanhuuspäivien varalle.
Vierailija kirjoitti:
Mä en halua elää vaatimattomasti enkä varsinkaan laittaa lapsiani pihistelemään. En toki elä yli varojeni, mutta säästöönkään ei juuri jää. Mitään "turhaa" en osta, mutta en suostu pihistelemään ruoasta tai kulkemaan esim. nuhjuisissa vaatteissa.
Mikä tämän aloituksen tarkoitus on? Kehujen kalastelu? Minä en ainakaan kehu sellaista ihmistä, jonka lapset joutuvat kituuttamaan..
Et osaa näköjään vihaltasi lukeakaan, tai sitten et ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Mä en halua elää vaatimattomasti enkä varsinkaan laittaa lapsiani pihistelemään. En toki elä yli varojeni, mutta säästöönkään ei juuri jää. Mitään "turhaa" en osta, mutta en suostu pihistelemään ruoasta tai kulkemaan esim. nuhjuisissa vaatteissa.
Mikä tämän aloituksen tarkoitus on? Kehujen kalastelu? Minä en ainakaan kehu sellaista ihmistä, jonka lapset joutuvat kituuttamaan..
Olin kauan sitten opiskelija, tietysti monta vuotta, mutta ei ollut koskaan rahat loppu . Osaan elää suu säkkiä myöten. Samoin nytkin on rahaa tyylikkäisiin vaatteisiin ja terveelliseen safkaan. Ylikin jää , täytyy jakaa lapsille PALJON.
Vierailija kirjoitti:
Mä en halua elää vaatimattomasti enkä varsinkaan laittaa lapsiani pihistelemään. En toki elä yli varojeni, mutta säästöönkään ei juuri jää. Mitään "turhaa" en osta, mutta en suostu pihistelemään ruoasta tai kulkemaan esim. nuhjuisissa vaatteissa.
Mikä tämän aloituksen tarkoitus on? Kehujen kalastelu? Minä en ainakaan kehu sellaista ihmistä, jonka lapset joutuvat kituuttamaan..
Tämä on kyllä varmasti se pahin juttu mitä aikuinen voi lapselle tehdä. Kyllä lasten on syytä oppia että aina ei saa mitä haluaa, raha ei tule mistään taikaseinästä itsekseen tilille. Meillä on ekaluokkalainen ja nuorempi ja puhumme rahasta. Nyt ei voi ostaa sitä ja tätä heti. Pettymyksiä täytyy oppia sietämään. Omaa rahaa saa jos tekee kotitöitä.
Olemme nyt miehen kanssa kumpikin töissä mutta oli vasta jakso jolloin opiskelin ja meillä oli huonommat tulot ja sen seuraksena olen sisäistänyt sen että en osta mitään täysihintaisena ja oikestaan se on ihan idioottimaista koska kauppojen ja uhreiluliikkeiden alerekeistä löytää vaatteita mainiosti. Täytyy vain osata suunnata kauppaan kun sesonki vaihtuu.
Syömme terveellisesti ja teemme itse ruan lapsille ja meille. Lapsen säästötilille siirrän pienen summan per kk. Haluan että kun lähtevät opiskelemana on pesämuna. Haaveena itseni kannalta olisi eläkepäivien turvaksi ostaa sijoitusasuntoja.
Vierailija kirjoitti:
Mä en halua elää vaatimattomasti enkä varsinkaan laittaa lapsiani pihistelemään. En toki elä yli varojeni, mutta säästöönkään ei juuri jää. Mitään "turhaa" en osta, mutta en suostu pihistelemään ruoasta tai kulkemaan esim. nuhjuisissa vaatteissa.
Mikä tämän aloituksen tarkoitus on? Kehujen kalastelu? Minä en ainakaan kehu sellaista ihmistä, jonka lapset joutuvat kituuttamaan..
Miksi väännät säästeliäisyyden ja taloudellisuuden kituuttamiseksi. Lastenkin on ihan hyvä oppia lapsuuskodissa se, ettei raha puussa kasva ja ettei turhuuksiin tarvitse haaskata. Minkä nuorena oppii sen vanhempana ja vanhana taitaa. Niin se vain on.
Esimerkkejä tuttavapiiristä, eri tapauksia, mutta kaikki ihmisten omia valintoja.
Alkoholi. Tupakka.
Pariskunta tienaa yhteensä ihan kivasti, mutta tienoilla ostellaan kokoajan kaikkea kallista, autoja, mönkijöitä, kelkkoja, veneitä, kodinelektroniikkaa, hevosia, rotukoiria, paljuja, tarpeettomia remontteja. Sitten kerätään hiluja että sais ruokaa lapsille.
Eri tuloluokat perheessä ja eletään parempituloisen elintasoa, huonotuloisemman kaikki tulot menevät siihen elämäntyyliin koska maksetaan puoliksi, eikä mitään särkymävaraa jää.
Mieluummin ostetaan koko perheelle viimeisintä muotia joka sesonkiin uudet, kuin pistetään vähän sivuun yllättäviä kuluja varten tai maksettaisiin lainoja vähemmäksi.
Nuoriso pistää joka sentin spotifyhin, netflixiin, wolttiruokaan, energiajuomiin ym ja elää loppukuun makaronilla.
Ruokaa menee hukkaan kun ei suunnitella, tavaraa pilaantuu kaappeihin jatkuvasti.
Lopetetaan työt ja aletaan opiskelemaan haavealaa joka tunnetusti ei tule työllistämään edes harjoittelupaikan vertaa, sitten on vähän köyhää ja valitetaan siitä.
Tästä ketjusta puuttuvat ne kaikki kommentoijat, jota aloittavat keskusteluja otseikolla "kuukautta kolme viikkoa jäljellä ja 70 € rahaa tilillä - hallitus kohtelee minua kaltoin"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä pienituloinen, mutta se ei tee minusta tyhjätaskua, eikä myöskään omat menoni. Minun rahani menevät opiskelevien lasteni tukemiseen. En pystu heille perintöjä jättämään, mutta olen päättänyt, ettei yhdenkään tarvitse opintolainoja ottaa. Se on "perintöni" heille. Toki käyvät itsekin töissä mahdollisuuksien mukaan, mutta kun töitä ei aina ole tai on vain vähän tunteja tullut, silloin jeesaan.
Olet ihana ihminen! Hyvää sunnuntaita!
Kiitos 💖💕
Yksi teoria vaikka tietysti tyhmää puhua kaikesta miten itse kokee.
Jouduin selviytymään 25 euroa per viikko ruokakuluista. Tilistä jäi korkeintaan 2 euroa, kun taas sai rahaa.
Hieno tunne kun alkoi jäädä jotain.
Ostovimma lievittyi kummallisella tavalla raha-asioiden kohennuttua.
Uskon sen johtuneen osaksi rahapulasta.
Olen huomannut kaksi taikasanaa, jotka vievät köyhyyteen. Toinen on joskus pitää vähän ja sitten tämä joskus onkin lähes joka päivä, tai ainakin kerran viikossa. Esimerkkinä vaikka kahvilla käynti. Toinen on kaupoille meno ja etenkin alennusmyynteihin katselemaan. Ostamalla ei säästä, vaikka olisi miten alennuksessa. Ostamalla saa vaan kaapit täyteen.
Raha voi sokaissa jos ei ole tottunut siihen että sitä on ja eletään hetkessä-meininki
Toiset ostaa mielummin niitä useamman tonnin televisioita kuin miettii miten rahat riittää ruokaan loppukuuksi
Valintoja
Vierailija kirjoitti:
Raha voi sokaissa jos ei ole tottunut siihen että sitä on ja eletään hetkessä-meininki
Toiset ostaa mielummin niitä useamman tonnin televisioita kuin miettii miten rahat riittää ruokaan loppukuuksi
Valintoja
Kyllä. Olet harvinaisen oikeassa.
Telkkari on isompana menoeränä hyvä esimerkki. Ja jos nappaan kioskilta muutaman euron expresso-mokka-latte-cappuccino-mukin mukaan joka päivä, niin siinä menee rahaa aika huomaamatta useamman telkkarin edestä vuodessa.
- yks vaan
Elämänhallinnastahan siinä on kyse. Olen matalapalkka-alalla ja tulot ovat pienet, en ole saanut mitään tukia mihinkään 90-luvun nuoruusaikaisen opintotuen jälkeen, mutta aina on rahat riittäneet ja nyt on omistusasunto ja toinenkin jo maksettu, eikä ole koskaan tarvinnut käydä nälkäisenä nukkumaan.
Kotoa saatu hyvät opit rahankäyttöön. En tuhlaile turhaan arjessa, silti mitään ei puutu ja halutessani voin ostaa jotain kallistakin, jos oikeasti tahdon. Ehkä se tässä vaikuttaa paljon, että ei ole tarvetta esiintyä aina viimeisimpien muoti-ilmiöiden viemänä. Kun ostaa jonkun hyvän ja ajattoman vaatteen tai esineen, se kestää hoidettuna pitkään hyvänä, eikä tarvitse olla aina ostamassa lisää. En käytä ripsien tai kynsien pidennyksiä, hanki tatuointeja tai värjää hiuksia jatkuvasti. Mieluummin käyn silloin tällöin hierojalla tai jossakin ihanassa kasvohoidossa ja harrastan mieleisiä asioita.
Ja ehkä se tärkein rahansäästön lähde unohtui mainita; en käytä alkoholia, tupakkaa tai muitakaan päihteitä enkä herkuttele holtittomasti.
Vierailija kirjoitti:
Ja ehkä se tärkein rahansäästön lähde unohtui mainita; en käytä alkoholia, tupakkaa tai muitakaan päihteitä enkä herkuttele holtittomasti.
Tämä. Päihteet ja varsinkin tupakka. Äitini on eläkkeellä ja jos hän ei polttaisi, tekisi helposti kaksi etelänmatkaa vuodessa. Nyt ruikuttaa kun rahaa ei jää baarin ja tupakan jälkeen.
Huvittavasti tässä ketjussa tulee ilmi suhtautuminen rahan säästämiseen ja pienituloisiin. Jos köyhä säästää ja on tarkka, niin hän pihistelee ja lapsetkin kärsivät siitä. "Elämä on nyt! Järjetöntä pihistelyä." Jos aloittaja olisi kertonut, että kaikki menee, eikä riitäkään, niin hänet olisi tuomittu siitäkin: "Et osaa säästää ja noin suurista tuloista! Ei kannata opettaa lapsia tuhlareiksi!" Köyhä ei voi tehdä ikinä oikein. Vaihtoehdoksi siis jää olla olematta köyhä. Aloittajan olisi pitänyt ymmärtää olla sairastumatta. Se on ainoa vaihtoehto toimia oikein.
Vierailija kirjoitti:
Huvittavasti tässä ketjussa tulee ilmi suhtautuminen rahan säästämiseen ja pienituloisiin. Jos köyhä säästää ja on tarkka, niin hän pihistelee ja lapsetkin kärsivät siitä. "Elämä on nyt! Järjetöntä pihistelyä." Jos aloittaja olisi kertonut, että kaikki menee, eikä riitäkään, niin hänet olisi tuomittu siitäkin: "Et osaa säästää ja noin suurista tuloista! Ei kannata opettaa lapsia tuhlareiksi!" Köyhä ei voi tehdä ikinä oikein. Vaihtoehdoksi siis jää olla olematta köyhä. Aloittajan olisi pitänyt ymmärtää olla sairastumatta. Se on ainoa vaihtoehto toimia oikein.
Tämä on niin tätä. Joskus kerroin täällä, että lapseni ovat säästäväisiä ja yritetään pärjäillä niin, että heidän ei tarvitsisi ottaa lainaa opiskeluun. Väärin meni! Lapset kärsivät tästä kuulemma kohtuuttomasti ja nuorena kuuluu elää ja bilettää. Että joo, oikein ei voi tehdä. Toisaalta mielipiteitä on yhtä monta kuin prsreikiäkin.
Vierailija kirjoitti:
Yksi teoria vaikka tietysti tyhmää puhua kaikesta miten itse kokee.
Jouduin selviytymään 25 euroa per viikko ruokakuluista. Tilistä jäi korkeintaan 2 euroa, kun taas sai rahaa.
Hieno tunne kun alkoi jäädä jotain.
Ostovimma lievittyi kummallisella tavalla raha-asioiden kohennuttua.
Uskon sen johtuneen osaksi rahapulasta.
Voi tässä jotain perää olla. Itsellä kun oli tiukkaa, niin tuli sorruttua mielitekoihin, kun mitään merkittäviä summia en olisi saanut säästöön kuitenkaan. Oli vähän sellainen hälläväliä meininki. Sitten kun rahatilanne koheni, niin pystyin säästämään, kun se säästösumma kasvoi mukavasti ja se jo itsessään toi mielihyvää.
Kerro nyt ap. tai lopeta tuo lässytys.