Oudoimmat kokemukset LÄÄKÄRISSÄ,mitä sinulle tai tutullesi on käynyt? Kelpaa niin hyvä mutta outo lääkärikin kuin täysi osaamattomuus
Aloitan: Kävin lääkärissä kurkkukivun takia,en muistanut yhden lääkkeeni nimeä ja lääkäri kurkkasi sen Omakannasta. Sitten lääkäri kysyi miksi minulle on määrätty niin mahdottomasti kosteusvoiteita ja tiesinkö että se on itseään ruokkiva keho,iho kuivuu mitä enemmän rasvaa pistän. Koetin sanoa että mulla on atopia mutta lääkäri oli päässyt vauhtiin. En keksinyt muuta kuin nostaa puseron leukaan ja näyttää ihottuman runnomat vatsani ja rintani että näyttääkö tämä siltä, ettei tarvitse rasvata? Lääkäri vaikeni hölmistyneenä ja tuntui vasta sitten muistavan miksi oikein tulin.
Olen 50vuotias,atoopikko 1vuotiaasta asti eikä IKINÄ tuota ennen lääkäri ole kyseenalaistanut sitä että tarvitsen kosteusvoidetta useaa eri purkkia (yhdellä pesen itseni,toisella rasvaan kehon jne),päinvastoin saatettu kysyä että olenko kokeillut rasvata.
Kommentit (153)
Olin 17 ja elämäni eka hiivatulehdus,luulin että on joku tauti ja varasin ajan terveyskeskukseen.
Vastassa oli noin 40v mieslääkäri joka totesi, että eihän noin nätin tytön pimppa voi pahalta haista ja iski silmää. Teki sisätutkimuksen sormin ja mielestäni tarpeettoman kauan piti sormia siellä kysellen onko poikakaveria ym.
Sitten määräsi voidetta ja emätinpuikkoja ja ollessani jo ovella lähdössä,sanoi että tervetuloa toistekin. Jäi ällö olo jota en osannut sanoiksi pukea,nyt ymmärrän että olisi pitänyt tehdä valitus. Lääkäri sai selvästi seksuaalissta mielihyvää.En usko että kuvittelin,vaikka luulisi ettei kukaan nyt nauti haisevan ja tulehtuneen alapään räpläämisestä.
Tuosta on 30 vuotta,kys. Lääkäri varmaan jo vanhainkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peräpukamien tunnustelu ilman liukkaria. Aih.
Miksi?
Oli vähän alkeellinen vastaanotto kertausharjoituksissa. Liukkaria ei ollut. Kumihanska lääkärillä sentään oli.
Höpö höpö! Ei kertauksissa kukaan persettä tutki.
Hupattaa. Oikea klassikko setämiesten keskuudessa tämä eturauhasen tutkiminen krooh RÄÄH.
Kuka tässä eturauhasesta on puhunut. Kertauksissa lääkäri tutki peräaukkoani pukamien takia. Yritin saada vapautusta pukamien vuoksi. Siinä minä housut kintuissa nojasin ikkunalautaan ja lääkäri tutki. Ei siellä muuten tuollaista tehdä.
Miten kävi?
Olen kolmasti käynyt tk-lääkärillä, joka on osaava lekuri, mutta sosiaaliset kontaktit kuin jostain neuropsykiatrian kuvauksesta. Tervehtimiset ja katsekontaktit eivät oikein onnistu, ja keskustelut loppuvat kuin jäis ilmaan roikkumaan.
Viimeksi taisin jo kysyä suoraan, että oliko tää tässä, lähdenkö.
Kokemuksena sinänsä täysin neutraali asia.
Olen toisaalta lapsena kokenut Mäntän Lenkkerin, jota osaan arvostaa ihan tajuttomasti.
Googlatkaa yle
Tules katsomaan mihin kuolet
Syömishäiriön takia menin lääkäriin, se oli joku palkittu lääkäri tuolla alalla ja hän sitten totesi minulle.
"Miten muka on niin vaikeeta syödä? Haarukalla ruokaa vaan suuhun, pureskelet ja nielet. Mitä vaikeeta siinä on?"
Yksityisellä olin ottanu monipuoliset verikokeet, niissä oli yks arvo oudosti.
Menin toisen asian takia julkiselle ja päätin kysyä mitä tää veriarvo vois tarkoittaa. (Netis luki, että jos toi arvo on outo, pitäs tutkia lisää).
Lääkäri sanoi "en voi kommentoida muiden määräämiä kokeita"
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmasti käynyt tk-lääkärillä, joka on osaava lekuri, mutta sosiaaliset kontaktit kuin jostain neuropsykiatrian kuvauksesta. Tervehtimiset ja katsekontaktit eivät oikein onnistu, ja keskustelut loppuvat kuin jäis ilmaan roikkumaan.
Viimeksi taisin jo kysyä suoraan, että oliko tää tässä, lähdenkö.Kokemuksena sinänsä täysin neutraali asia.
Olen toisaalta lapsena kokenut Mäntän Lenkkerin, jota osaan arvostaa ihan tajuttomasti.
Googlatkaa yle
Tules katsomaan mihin kuolet
Googlasin ja korjaan: Tules kattoon mihin kuolet
Tuo antaa sen oikean jutun Ylen sivuilta.
Minulla oli vaikea ja vähän mystinen sairaus johon sain isohkoa kortisoniannosta. Se aiheutti mm. kasvojen turvotusta - olin tosi pyöreäposkinen ja turvonnut vaikka en millään tavoin lihava.
Vielä nykyää normaalin näköisenä miehenä muistan kaiken noihin vuosiin liittyneen koulukiusauksen ja etenkin ne harvat kerrat kun joku aikuinen (kerran jopa oma äitini) lipsautti jotain ikävää. Sellainen pehmyt kohta muuten hyvässä itsetunnossa.
Kun tuota salaperäistä tautia selviteltiin niin kaikenlaista tutkimusta tehtiin. Kerran sitten maineikas lääkäri, oikein komealla sukunimellä varustettu aatelinen, oli jostain syystä päättänyt ottaa lonkkaydinpunktion.
Homma meni ihan tuhertamiseksi ja lääkäri kiroili ja ähisi, ja neulakin piti pariin kertaan vaihtaa. Se oli yllättävän inhottavan tuntuinen piikki. Sitten jälkeenpäin tohtori selitteli epäonnistumistaaan sillä että "operaatio oli hankala kun oli niin paljon läskiä luun päällä". Se jäi mieleen. Mulkku.
Mulla oli kandi lääkärinä, sanoin että en oo kyl kovin varma tuosta diagnoosista mikä mulle oli annettu (fyysinen sairaus).
Juteltiin siinä ja hän sanoi, että joo eihän noi kriteerit täyty, mutta en voi alkaa epäilee muiden tekemiä diagnooseja.
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmasti käynyt tk-lääkärillä, joka on osaava lekuri, mutta sosiaaliset kontaktit kuin jostain neuropsykiatrian kuvauksesta. Tervehtimiset ja katsekontaktit eivät oikein onnistu, ja keskustelut loppuvat kuin jäis ilmaan roikkumaan.
Viimeksi taisin jo kysyä suoraan, että oliko tää tässä, lähdenkö.Kokemuksena sinänsä täysin neutraali asia.
Olen toisaalta lapsena kokenut Mäntän Lenkkerin, jota osaan arvostaa ihan tajuttomasti.
Googlatkaa yle
Tules katsomaan mihin kuolet
Lenkkeristä ei ole mitään hyvää muisteltavaa. Ukko juorusi kaikkien asiat eteenpäin, ei minkäänlaista vaitiolovelvollisuutta. Kertoi mm. potilaalle, että edelliselläkin potilaalla oli syöpä. Tämä potilas oli vielä nähnyt tämän edellisen potilaan poistumassa vastaanotolta. Sillä ukolla ei ns. ollut porstuaa turpansa edessä.
Kaveri oli nuorempana käyny lääkärissä jossa todettiin, että ei ole tätä sairautta.
Aikuisena sitten saman takia meni ja lääkäri oli jo kirjaamassa lääkettä ja diagnoosia, kunnes perui ja sanoi, että "tuo kuuluisa lääkäri todennut tämän aiemmin niin ei sul oo sit sitä"
Ihmisethä ei tee virheitä?
Mulle sanottiin,että älä anna sulle määrättävän enää tätä antibioottia,kun ei siitä oo hyötyä,kun sulla tulee se vesiripulina ulos.
Aina kun tästä sanon,niin alkaa heti kunnon lätinä,että no mitäs antibioottia sit mä sulle kirjotan?!?!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peräpukamien tunnustelu ilman liukkaria. Aih.
Miksi?
Oli vähän alkeellinen vastaanotto kertausharjoituksissa. Liukkaria ei ollut. Kumihanska lääkärillä sentään oli.
Höpö höpö! Ei kertauksissa kukaan persettä tutki.
Hupattaa. Oikea klassikko setämiesten keskuudessa tämä eturauhasen tutkiminen krooh RÄÄH.
Kuka tässä eturauhasesta on puhunut. Kertauksissa lääkäri tutki peräaukkoani pukamien takia. Yritin saada vapautusta pukamien vuoksi. Siinä minä housut kintuissa nojasin ikkunalautaan ja lääkäri t
Lääkäri tutki ja tunnusteli ja totesi tympääntyneellä äänellä että kyllähän täältä pukamat löytyy. Ei antanut vapautusta vaan totesi että kyllä minä silti voin viikon metsäleirin käydä. Antoi tuubin rektaalivoidetta ja sanoi että koita pitää ne puhtaina. Kyllä ärsytti kun tunnustelun jälkeen pukamat vasta kipeät olikin.
Menin gynelle rutiinitutkimukseen ja äkkiä gynekologi sanoi että "sulla on tulehdus täällä,keltaista vuotoa tulee".
Outoa vaan etten itse ollut huomannut mitään vaikka luulisi,että pikkuhousuihin valuu tai tulee jotain hajuja. Kävin kuitenkin kiltisti hakemassa 30e maksaneet emäntinpuikot ja niitä kun käytin,aloin tiputella verta.
Vieläkin mietin että mitä hittoa se oli.
Urologi tunnusteli eturauhastani sl aikkarillaan. Se oli miellyttävä kokemus.
M42
Mehiläisen erikoislääkäri tutki poskionteloitani. Pitkän homealtistuksen aikana mulla oli jatkuvasti nuha ja poskiontelotulehdus.
Lääkärin huone oli oudon hämärä mitä ihmettelin jo saapuessani vastaanotto huoneeseen mutta hämärämpiä oli lääkärin jutut: "Sulla on seksikäs ääni. Oopperalaulajaa sinusta ei voi tulla mut blueslaulaja voisit olla. Onko sinulla lapsia? Onko miesystävää?"
Mistä se vetäisi nuo lauluhommat kun en sanallakaan puhunut itse niistä.
Miten lapset ja miesystävä liittyy krooniseen poskiontelotulehdukseen?
Lähtiessäni sai pienemmän laskun mitä käynti olisi maksanut.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli vaikea ja vähän mystinen sairaus johon sain isohkoa kortisoniannosta. Se aiheutti mm. kasvojen turvotusta - olin tosi pyöreäposkinen ja turvonnut vaikka en millään tavoin lihava.
Vielä nykyää normaalin näköisenä miehenä muistan kaiken noihin vuosiin liittyneen koulukiusauksen ja etenkin ne harvat kerrat kun joku aikuinen (kerran jopa oma äitini) lipsautti jotain ikävää. Sellainen pehmyt kohta muuten hyvässä itsetunnossa.
Kun tuota salaperäistä tautia selviteltiin niin kaikenlaista tutkimusta tehtiin. Kerran sitten maineikas lääkäri, oikein komealla sukunimellä varustettu aatelinen, oli jostain syystä päättänyt ottaa lonkkaydinpunktion.
Homma meni ihan tuhertamiseksi ja lääkäri kiroili ja ähisi, ja neulakin piti pariin kertaan vaihtaa. Se oli yllättävän inhottavan tuntuinen piikki. Sitten jälkeenpäin tohtori selitteli epäonnistumistaaan sillä että "operaatio oli hankala kun oli niin paljon läski
Anteeksi, mutta hammaslääkärinä olen jossain määrin samaa mieltä. Todella ylipainoiset ihmiset on hankala hoitaa.