Lue keskustelun säännöt.
Aloitin uudessa työpaikassa ja työkavereita ärsyttää kun mua ei löydy somesta ja kun en kerro itsestäni paljoa.
Olen hiljainen mutta hyvä työntekijä joten sain työpaikan.
Muut työntekijät yrittävät saada musta selville asioita, mutta olen salamyhkäinen ja sulkeutunut. 3 päivää sitten eräs nainen kysyi: "Ai eikö sulla ole facebookkia tai instaakaan?" Sanoin,e ttä ei, minä en sellaista harrasta.
Kommentit (339)
Vierailija kirjoitti:
En ole lukenut tätä ketjua lainkaan. Ap.lle sanoisin, ettei ihan zombina kannata kahvitauolla olla. Jotenkin on hyvä työyhteisöön näyttää kuuluvansa ja jotain perusjuttuja itsestään kertoa. Mitä harrastaa, ettei ole someihmisiä, ei ole kovin ulospäin suuntautunut.
Esimerkkejä reaalielämästä:
Esimies ihmetteli, kun hyvä työntekijä ei koskaan halunnut kauemmas koulutuksiin, kuten muut. Syytä esimies tiennyt: kotona oli vaikeavammainen lapsi, jonka hoidossa häntä tarvittiin.
Työyhteisössä oli tusinan verran työntekijöitä. Yksi oli toistuvasti viikkokausia yhtäkkisesti poissa ja samoin yhtäkkiä palasi ja kahvipöydässä puheli vaivatta smalltalkia aivan kuin ei olisi poissa ollutkaan. Oli kyllä outoa. Esimies toki poissaolot tiesi, mutta eivät työkaverit.
Mikä noissa esimerkeissä, ihmisillä on oikeasti vielä olemassa yksityisyyden suoja koskien mm. omia tai läheisen terveystietoja. Ei niitä tarvitse työkavereille jakaa. Ei se ole muiden tehtävä arvioida poissaolojen "oikeutusta", joten ei tarvitse syytäkään. Se on tiedossa niillä keillä tarvitsee.
Esimiehen ei tarvitse tietää yksityiselämän asioita, elleivät ne vaikuta työkykyyn. Siinähän ihmettelee.
Vielä tuosta hiton harrastamisesta. Eikö nämä ole jotain ala-asteen kaverivihko -juttuja? Kuka aikuinen nyt niin erityisesti harrastaa, että se on osa identiteettiä? Jos, niin voi varmastikin kertoa jos pakottava tarve on. Mutta muuten, mitä erityistä muka se kertoo, että on kymmenes tänään joka harrastaa koiran ulkoilutusta? Entä jos harrastaakin vain töistä toipumista tms.? Ihmiset ovat väsyttäviä. Paljon melua tyhjästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin vaihdoin työpaikkaa, eikä kukaan ole kysynyt yhtään mitään some-tileistäni. Sellainen minulla on vain FB:ssä ja sekin väärällä nimellä. Olen liittynyt kaupunginosaryhmään, koska haluan tietää asuinseutuni asioista, sekä ammattiin liittyviin ryhmiin. Oma profiilini on täysin tyhjä. Lisäksi olen ladannut Tiktokin, josta katselen videoita, mutta ei minulla sielläkään mitään omaa tuotantoa ole.
Kahvihuoneessa rupattelen kyllä, jos joku on juttutuulella. Työasioista, säästä, harrastuksista, mistä milloinkin. Ei siellä tarvitse mistään kovin henkilökohtaisesta puhua. Jos en jaksa puhua, menen sivusohvalle ja selailen lehteä tai suljen silmät ja huilaan.
Olen aina valinnut tarkkaan, kenelle kerron elämästäni. Some ei oikein siihen sovi. Eipä ole kukaan kysellyt somen perään koskaan.
Miten tällaisessa tapauksessa pitäisi toimia, jotta kukaan ei joutuisi psykopaatin tai sosiopaatin uhriksi? Siis jos joutuu sivusta seuraamaan, kun "hurmaava" tyyppi luikertelee pahaa aavistamattoman lähipiiriin? Suorasanainen varoitushan voi johtaa vaikka kunnianloukkaus -syytteeseen...?
Outo kommentti että Someen kuulumaton henkilö on epäilyttävä. Eiköhän se ole jokaisen oma asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään pakko olla työkavereitten kanssa kaveria somessa.
Mutta kyllä nykyään jos ei ole mitään sosiaalista mediaa tai verkkosivua käytössä niin kyllä se viittaa enemmän sairaalloiseen sulkeutuneisuuteen ja mahdolliseen sosiopatiaan. Normaali ihminen haluaa luoda ihmissuhteita ja on kiinnostunut toisista.
Ennen kuin leimaa ketään "sairaalloisen sulkeutuneeksi ja mahdolliseksi sosiopaatiksi", niin kannattaa muistaa, että some ei ole ainut tapa hoitaa yhteydenpitoa. Osa ihmisistä näkee toisiaan yhä ihan perinteisesti, livenä, tai soittelee toisilleen. Ei sitä varten tarvitse olla Facebookissa tms. Sillä työpaikan "hissukalla" voi olla aivan yhtä paljon/hyviä ihmissuhteita kuin niillä, jotka ovat sosiaalisempia ja somemaailmassa mukana. Hän vain hoitaa ne itselleen sopivammalla tavalla.
Työyhteisö on myös vain yksi osa ihmisen elämässä, sen lisäksi siinä voi olla paljon muutakin sisältöä. Se, että miten paljon/vähän siitä kertoo työtovereilleen on jokaisen oma asia, eikä vaikuta siihen, onko henkilö "normaali" vai ei.
Ymmärrän hyvin. Olen itse ihan samanlainen. Poistin aiemmin kaikki somet, mutta palautin jotain, koska verkostoituminen on hyväksi. En ymmärrä, miksi ihmiset jakavat itsestään jopa vaivaannuttavan henkilökohtaisia asioita. Useammat asiat pidän itselläni ja fiilistelen.
Ainut huono puoli on se, että sinua voidaan pitää outona ja kun sinusta keksitään kaikkea voi se vaikuttaa työhösi. - Eli jotain yleistä kannattaa kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep. Kuinka sairas maailma onkaan. Et nyt sitten että kun en halua olla sometuttu mun työkavereiden kanssa, olen sosiopaatti. Jeps, kuunnelkaapa joskus näiden kahvipöytä keskusteluja.
Se on kuulkaa joko tai.
Ja hiljaisiin sijoitetaan yleensä jotakin tsestä, kun sitä outoutta ei pystytä itsessään käisttelemään. Se on aina helpompi käsitellä toisen kautta. Ja mielellään kollektiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Jep. Kuinka sairas maailma onkaan. Et nyt sitten että kun en halua olla sometuttu mun työkavereiden kanssa, olen sosiopaatti. Jeps, kuunnelkaapa joskus näiden kahvipöytä keskusteluja.
Se on kuulkaa joko tai.
Ja hiljaisiin sijoitetaan yleensä jotakin tsestä, kun sitä outoutta ei pystytä itsessään käisttelemään. Se on aina helpompi käsitellä toisen kautta. Ja mielellään kollektiivisesti.
Mutta, mä käsittelen ne sunkin kaikki sun sijoittamat ennakkoluulot sitten niin , etä sinunkin on helpompi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hassua, että muita kiinnostaa.
Jos joku ei halua puhua itsestään, niin miksi hänen asiansa kiinnostaisivat?
Ei ole normaalia pyytää facekaveriksi juuri töihihn tulleita.Itse välttelen työkaverereiden lisäämistä, kun se nyt vaan on niin, että naiset on aivan kamalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se niille kuuluu, teet työsi,ei vapaa ajalla tarvitse olla työkaverien kanssa tekemisissä. Ei minuakaan löydy someista enkä kerro mitään henk kohtaisia asioita. Ei ole tarve eikä pakko;)
Mitä se niille kuuluu, teet työsi,ei vapaa ajalla tarivtse olla työkaverien kanssa tekemisissä. Ei minuakaan löydy someista enkä kerro mitään henk kohtaisia asioita. Ei ole tarve eikä pakko;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä karmein työkaveri on se, joka pälättää joka tilanteessa omasta elämästään minä minä minä. Kun ei minua kiinnosta, en jaksa kuunnella, voisitko jo lopettaa, että saan tehdä töitä.
Riittää pintapuoliset kuulumisen vaihdot, jossa kaikki osallistujat saavat puheenvuoron.
Yleensä fiksuimmilla ja korkeammassa asemassa olevilla ei ole julkisia sometilejä, joissa esittelevät elämäänsä, se nyt on vaan niin junttia.
Työkaverit on työkavereita. Välit pysyy hyvinä, kun ei kaveeraa liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaisessa tapauksessa pitäisi toimia, jotta kukaan ei joutuisi psykopaatin tai sosiopaatin uhriksi? Siis jos joutuu sivusta seuraamaan, kun "hurmaava" tyyppi luikertelee pahaa aavistamattoman lähipiiriin? Suorasanainen varoitushan voi johtaa vaikka kunnianloukkaus -syytteeseen...?
Siten, Että on tietoinen, mikä oma perustehtävä on.
Et ole työpaikallasi lähtökohtaisesti ketään muuta varten, kuin sun työnantajaa.
ei kannata yrittää olla osa ryhmää, koska siinä aina on vaara et kukaan ei tunnista sitä käärmettä.
Vierailija kirjoitti:
En yhtään ihmettele. Narsistit, psykopaatit ja sosiopaatti ovat hiljaisia, tuijottavat eivätkä ole somessa.
Arvioni on että savustavat sinut pihalle niin pian kuin mahdollista. Pienikin virhe tai väärä liike = toimisto kutsuu.
Narsistit eivät ole hiljaisia, vaan puheliaita. He haluavat hurmata tuntemattomat ihmiset. Läheisiään he sivaltavat rivien välissä vähän väliä.
Ehkä joku narsisti voi olla hiljainenkin, mutta ei se mikään yleinen piirre heillä ole.
Vierailija kirjoitti:
En yhtään ihmettele. Narsistit, psykopaatit ja sosiopaatti ovat hiljaisia, tuijottavat eivätkä ole somessa.
Arvioni on että savustavat sinut pihalle niin pian kuin mahdollista. Pienikin virhe tai väärä liike = toimisto kutsuu.
Päinvastoin, yleenstä narsisteille on tärkeintä esitellä ympärillään olevaa hovia kaikille muille- on niin paljon kavereita somessa, on niin paljon puhelinnumeroita puhelimessa etc. Keräämiään "voittoja" eli niitä heikompia ihmisiä ja toki hyötyä heistä maximaalisesti tarpeen ja tilanteen mukaan. Uusille tuttavuukselle hovi on aukoton todiste narssin saavuttamasta parhaimmuudesta. Tämä apujoukko on aina valmis tukemaan narssin positiota työssä, kotona, vapaa-ajalla ja muissa pyrkimyksissä.
Psykopaatti... jos katsot Arpinaaman, siitä mallia. Hänestä pysyy normaalit kaukana ja syystä.
Aikuisen ihmisen ei ole mikään velvollisuus tuottaa elämänkertaansa työpaikalle. Jos heitä niin kiinnostaa niin kirjastosta saa muiden elämänkertoja iltalukemisiksi. Se mitä tekee töissä on se mistä töistä maksetaan, ei aikuisiällä kaikkien tarvitse olla kaikkien ystäviä.
Eli et oo pärjännyt hoitoalalla ja siksi mollaat hoitajia! Hoitoalalla tuskin on sen uteliaampia ihmisiä kuin siivousalallakaan!
Kumma miten ihmisiä ärsyttää hiljainen omissa oloissaan viihtyvä työkaveri.
Ovatpa vielä kiukkuisen huolestuneita hänen työhyvinvoinnistaan!
Hiljainen tekee keskittyneen onnellisena työtään ja ihmiset ympärillä kuiskuttelevat ja ihmettelevät miten omituinen tuo tulokas onkaan.
Ketkähän ovat niitä, jotka pilaavat työyhteisöä liialla uteliaisuudellaan ja turhilla spekuloinneillaan?!!!
Kyllä hiljainen juttelee kun asiaa on! Ei heti tarvitse "oksentaa" koko elämäntarinaansa uteliaiden raadeltavaksi. Kaikki ajallaan.