Aloitin uudessa työpaikassa ja työkavereita ärsyttää kun mua ei löydy somesta ja kun en kerro itsestäni paljoa.

Vierailija kirjoitti:

Meillå oli myös tällainen salaperäinen työkaveri, lounaalla saatettiiin keskustella mitä viikonloppusuunnitelmia kullakin on. Ja takuulla ihmiset kertovat ylimalkaisesti jotain, kukaan ei ilmoittanut että "aion ukon kanssa osallistua seksibileisiin", vaan tavallista mennään tyylin ulkoilen tai menen katsomaan uutta leffaa jne. No tämä yksi sitten "noooooh, en tiedä vielä, katsotaan mitä päivä tuo tullessaan", salaperäisellä äänellä ja merkitsevällä katseella. Aarghh! TÄydellistä huomionhakua, josta seurasi aina kiusallinen hiljaisuus. 

Tai sitten hänellä ei oikeasti ollut mitään sen kummempia suunnitelmia kuten teillä muilla, saatoi vaikka ennemmin istua sohvanurkassa lukemassa mutta pitääkö sitäkin mainostaa?

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en ole somessa ja oli aika hurjaa kun pystyin iltaisin katsomaan työkavereiden sometilit läpi. Näkyi kotien sisus, viikonlopun vietto, lapset,. Eli tiesin heistä kahvipöydässä todella paljon ettei edes tarvinnut kysellä 😁 itse en omia asioitani kertonut, päällisin puolin vain jotain.

Onpa hurjaa ja tosiaan ihme, että et kahvipöydässä kertonut, että illat vietät kytäten työkavereiden tavallista elämää. 

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ns. privaattiperiaate. Se tarkoittaa, että kerron itsestäni mahdollisimman vähän muille. Jos udellaan, niin saatan valehdella ihan mitä tahansa, koska yksityisasiani eivät kuulu muille eikä niitä koskeviin kysymyksiin tarvitse vastata rehellisesti.

En ole koskaan ollut missään somessa.

Miksi ihmeessä valehtelet? Miksi et vaan sano, että halua pitää yksityisyyden. Itse en kerro tekemisistäni juurikaan, mutta ei tulisi mielenkää alkaa valehdella ihan mitä tahansa. 

Kun näitä juttuja lukee, olen todella kiitollinen työpaikoistani. Ei ole kukaan kysyttänyt somettamisesta. Kahvitauoilla osa lukee lehtiä ja osa rupattelee niitä näitä. Joskus jonkun kanssa puhutaan yksityisasioistakin. Minulla ei ainakaan ole mitään sellaista salattavaa, mikä voisi vahingoittaa urakehitystäni tai tulisi sen vuoksi uhkaa työpaikan menetyksestä.

töissä puhutaan työasioita, yksityiset asiat ei sinne kuulu. työhaastatteluissa on kyselty somejen perään ja ilmoitettu, että yksi pomo pitää ottaa kaveriksi. kuulema siksi, että tietävät sitten jos puhutaan pahaa työnantajasta. jos ei ole sometilejä, pitäisi sellainen perustaa. näihin olen todennut, etten tule töihin teinitarhaan jossa sometetaan ja kytätään yksityiselämää. änkytys on ollut valtavaa, kun kokenut ja taitava duunari ei halua leikkiä, ja palkkaakin pitäisi maksaa. kummalliseksi mennyt tämä maailma. some ei ole oikea paikka, eikä siellä kukaan puhu totta, joten minulle se on täysin turha. leutoa talvipäivää kaikille normaaleille ja somettomille.

Vierailija kirjoitti:

Alapa syöttämään pajunköyttä niille työkavereillesi. Saan viikoittain hyvät naurut kun eivät tiedä minun keksineen kaiken. Milloin on draamaa miehen kanssa tai milloin mitäkin tyttöjen iltaa. Todellisuudessa vihaan tyttöjen iltoja, niissä ei ole mitään kiinnostavaa. Lomalla sanon käyneeni Karibialla, vaikka todellisuudessa makasin kotona ja kävin mökillä. 

Ei tuosta saa kuin valehtelijan maineen, kun narahdat valheestasi, vaikket itse huomaisikaan jääneesi kiinni.

Näitähän on. Ei kukaan luota tuollaiseen, kyllä sen aina joku huomaa että laskee luikuria minkä ehtii. 

Jouruhenkilöt valittaa että jos joku ei kerro yksityisasioista tekee työnsä huonosti. Just ne jotka läyryää työajat taukojen lisäksi jättää töitä tekemättä. Aika helposti sitä puhutaan työasioita.

Olen  miesvaltaisessa työpaikassa ainoa nainen ja miehet ne ovat kyllä joskus kyselleet yksityisasioita. Mä olen sanonut mm. että minä en aikuisten lasten asioista yleensä puhu vieraille jos eivät itse ole paikalla kertomassa. Loukkaantuivat mutta ovat tottuneet.  

Ketjussa näyttää olevan runsaasti henkilöitä joille tuntuu olevan ylitsepääsemättömän raskas taakka somettomat ihmiset.

Miksi jo tieto siitä ettei jollakulla ole sometiliä aiheuttaa niin vahvan tunneperäisen reaktion, että se someton sännätään suu vaahdossa haukkumaan psykopaatiksi ja narsistiksi? Onko se epävarmuus ja pelko siitä oman sometuksen järkevyydestä? Vitutus siitä kun tietää että maailmassa on ihmisiä joiden elämää ei pysty seuraamaan silloin kun itseä huvittaa? Vai kiertyykö koko tämä juttu samaan vanhaan ekstrovertit vs. introvertit, missä kovimpaan huutavat kumpikin äärilaita?

Vierailija kirjoitti:

Lähdin somesta vuosia sitten ja kukaan ei ole kysellyt perään. Hyvin on pärjätty ilman niin kavereiden kuin vihamiesten kanssa.

Jos työpaikalla vaaditaan whasapp/telegram/signal tiliä, niin luonnollisesti työnantaja antaa tällöin puhelimen. Joka jää työpöydälle lähtiessä kotio.

Meillä töissä on alettu käyttää tätä signalia, mutta sanoin heti etten sitä puhelimeeni lataa. Ei aavistusta kuinka moni työkavereista siellä nyt on, mutta ainakin yksi toinen työnkeijä ei ole suostunut sitä omaan puhelimeen lataamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en ole somessa ja oli aika hurjaa kun pystyin iltaisin katsomaan työkavereiden sometilit läpi. Näkyi kotien sisus, viikonlopun vietto, lapset,. Eli tiesin heistä kahvipöydässä todella paljon ettei edes tarvinnut kysellä 😁 itse en omia asioitani kertonut, päällisin puolin vain jotain.

Onpa hurjaa ja tosiaan ihme, että et kahvipöydässä kertonut, että illat vietät kytäten työkavereiden tavallista elämää. 

Miksi ne asiat ja kuvat ovat somessa, jos niiden katsominen on kyttäämistä?

En tiedä, kun ei ole muuta somea kuin sähköposti, jota yritän muistaa vilkaista joka toinen päivä.

Vierailija kirjoitti:

Minä haluan tutustua työkavereihin, vaikka olenkin introvertti. On todella raskasta, jos ei voi puhua koko päivänä kuin työasioista. On ihan mukava kuulla miten kollegat viettää vapaata ja ratkoo jotain yleisiä ongelmia yms. Osasta on tullut hyviä ystäviä. Puhuminen helpottaa yhteistyötä ja kasvattaa luottamusta. Ig ja fb on toisarvoisia, niissä on vain pinta ihmisestä.

Oletko ajatellut ettei kaikista ole samat asiat kiinnostavia mitkä sinua kiinnostaa, kannattaisiko huomioida myös muiden tarpeet?

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa näyttää olevan runsaasti henkilöitä joille tuntuu olevan ylitsepääsemättömän raskas taakka somettomat ihmiset.

Miksi jo tieto siitä ettei jollakulla ole sometiliä aiheuttaa niin vahvan tunneperäisen reaktion, että se someton sännätään suu vaahdossa haukkumaan psykopaatiksi ja narsistiksi? Onko se epävarmuus ja pelko siitä oman sometuksen järkevyydestä? Vitutus siitä kun tietää että maailmassa on ihmisiä joiden elämää ei pysty seuraamaan silloin kun itseä huvittaa? Vai kiertyykö koko tämä juttu samaan vanhaan ekstrovertit vs. introvertit, missä kovimpaan huutavat kumpikin äärilaita?

Se ärsyttää siksi, että on yksi stalkattava vähemmän. Somettomuudesta suuttuvat eivät yleensä edes halua varsinaisesti tutustua ihmisiin vaan saada ainoastaan juoruilun aihetta. Osa myös haluaisi lisää seuraajia ja kaverilistalle täytettä, jotta voisivat näyttää muille, kuinka suosittuja ovat.

Terve. On hyvä päätös. Itse lopetin Meta yhtiön kaikkien tuotteiden käytöt. En halua enää, että asiani ovat Metan käytettävissä, hallinnassa mitä heidän sovelluksissa liikkuu. Elämä onnistuu ilmankin, liityin faceen 2006 ja lähdin 2023. Myös Whatsup ei ole mikään viestistandardi, järjestelmä on suljettu ja turvaton.

Normaalit ihmiset ymmärtävät että kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia. Normaalit ihmiset ymmärtävät että vaikka he itse sattuisivatkin olemaan puheliaita ja seurallisia, niin kaikki eivät ole sellaisia: jotkut ovat hiljaisia ja viihtyvät yksikseen. Normaalit ihmiset ymmärtävät, etteivät nuo hiljaiset ole vääränlaisia tai heitä huonompia.

Normaalit ihmiset eivät yritä muuttaa toisia ihmisiä. Normaalit ihmiset hyväksyvät että jonkun toisen ihmisen perusluonne voi olla ihan erilainen  ja että se on ihan ok. Normaalit ihmiset eivät vaadi muilta alituista keep smiling -asennetta eivätkä tulkitse vakavaa ilmettä murjottamiseksi ja yrmyilyksi. 

Normaalit ihmiset eivät ole tyrkkyjä. Normaalit ihmiset  kunnioittavat toisen yksityisyyttä ja halua olla rauhassa. Normaalit ihmiset keskittyvät juttelemaan  niiden kanssa, jotka haluavat olla heidän seurassaan. Normaalit ihmiset voivat nauttia vilkkaista keskustelutuokioista ja kuulumisten jakamisesta, eikä heitä haittaa jos paikalla on joku koka omasta halustaan pysyy noiden keskustelujen ulkopuolella.

.Normaalit ihmiset ymmärtävät että jokaisella on oikeus valita itse seuransa. Normaalit ihmiset tajuavat senkin, etteivät  kaikki ihmiset kaipaa  juuri heidän seuraansa, ja se on normaaleille ihmisille ihan ok eikä se heitä loukkaa. Normaalit ihmiset hyväksyvät senkin ettei joku pidä heistä, ja jos he itse tietävät etteivät ole syyllistyneet mihinkään eivätkä tehneet mitään pahaa, asia on heille ihan ok eivätkä he mieti sitä sen enempää. Normaalit ihmiset eivät tyrkytä seuraansa niille joita heidän seuransa ei kiinnosta. Normaalit ihmiset kyllä löytävät niitäkin, joiden seurassa viihdytään molemmin puolin, ja normaalit ihmiset nauttivat suuresti yhdessä vietetystä ajasta.

 

Normaalit ihmiset elävät ja antavat toisten elää, ja he antavat toisten elää omalla tavallaan koska he ymmärtävät että kukin taaplaa tyylillään.

Tuo äskeinen oli vastaus tämän viestiketjun aiemmalle kirjoitukselle, jossajoku kirjoitti jotain sen taisivat että normaalit ihmiset haluavat jutella omista asioista työpaikalla ja kuulla toistenkin elämästä, koska se luo iloista ilmapiiriä ja hyvää henkeä ja on kivempi katsoa iloista avointa työkaveria kuin jotainhiljaista yrmynaamaa. Jotenkin näin. Minusta se oli typerää tekstiä. Olen itse puhelias ja eloisa, mutta ei ole käynyt mielessä painostaa niitä ihmisiä osallistumaan keskusteluihin joita sellainen ei kiinnosta. Enkä ole ikinä ajatellut että olen parempi ihminen kuin he. 

Ihmiset osaa olla keljuja.

Esim yksityisiä tietoja ei kannata jakaa, riitatilanteessa kertomasi asiat käännetään sinua vastaan.

Esim sairaudet, salaisuudet, erikoisuudet, poliittinen mielipide, heikkoudet.

Näitä ei voi kertoa kaikille.

Helppo tietysti tässä sanoa, mutta: älä välitä. Ei normaali-ihmisellä olekaan mitään tarvetta selostaa elämäänsä julkisesti millekään somepalvelulle. Toisaalta yksityisasiasi eivät muutenkaan kuulu kenellekään, ei vaikka samassa työpaikassa sattuisi työskentelemäänkin. Toki niitä voi jakaa puolin ja toisin jos siltä tuntuu ja yleistä ja kaikin puolin hyödyllistä onkin tutustua ihmisiin, joiden kanssa on jatkuvasti tekemisissä. Kukin tyylillään ja tilanteen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En yhtään ihmettele. Narsistit, psykopaatit ja sosiopaatti ovat hiljaisia, tuijottavat eivätkä ole somessa.

Arvioni on että savustavat sinut pihalle niin pian kuin mahdollista. Pienikin virhe tai väärä liike = toimisto kutsuu.

Taitaa olla päin vastoin. Some on täynnä narsisteja, koska somen perusominaisuus huomion ja tykkäysten metsästys ruokkii vahvasti ihmisten narsistisia tarpeita. Ei kai narsu voi jättää postaamatta jokapäiväistä naamakuvaansa, koska muuten hän ehkä lakkaisi olemasta. 

Se on nykyään normaalia. Kaikki epänormaali on narsismia ja psykopaattiutta. Siksi ne jotka eivät ole somessa kuvittelevat olevansa jumalia koska leikkivät niin erilaista olemalla epänormaali.

Anna kun arvaan, kotisi sisustus on lähinnä valkoista, harmaata ja mustaa.

Vierailija kirjoitti:

En yhtään ihmettele. Narsistit, psykopaatit ja sosiopaatti ovat hiljaisia, tuijottavat eivätkä ole somessa.

Arvioni on että savustavat sinut pihalle niin pian kuin mahdollista. Pienikin virhe tai väärä liike = toimisto kutsuu.

Asiahan on juurikin päinvastoin. Pahimmat kalkattajat ovat juurikin näitä mainitsemiasi.

Eipä hätää. Kyllä ne keksivät sinulle elämäntarinan ja mitä sinulle kuuluu. Mikäli työpaikallasi persuja niin olet kohta huono ihminen. Ainakin epäilyttävä... Mikäli jossain vaiheessa oikaiset persuväitteitä olet valehtelija jolla paljon salattavaa.