Tiedättekö ihmistyypin, joka kääntää puheen aina itseensä?
Tai pahimmasss tapauksessa johonkin kolmanteen osapuoleen?
Esim. Kerrot vaikka, että olet ollut juuri sairaalassa ja tämä ihminen alkaa heti ensimmäisen lauseen jälkeen tilittää jotain omaa vanhaa (tai vaikka naapurin sirpan) sairaalakokemustaan? Mikä näitä oikein vaivaa??
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
En. Mistä saa keskustella sen jälkeen, kun joku ilmoittaa sairaalakokemuksestaan? Säästä? Vai pitääkö keskustelu lopettaa lyhyeen?
Tässä toinen..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo asia käsitetään vähän väärin. Eihän tarkoitus ole loukata vaan yrittää jonkun entisen kokemuksen kautta ymmärtää toista ihmistä. Ja sitä että jos joku on ollut sairaalassa niin varmasti rankkaa mutta ei se nyt eka kerta ole maailmanhistoriassa kun joku on ollut sairaalassa.
Eli ei se tarkoita aina mitään itsekkyyttä tai pahoja asioita vaan toinen vain yrittää oman kokemuksen kautta ymmärtää toista ihmistä.
Ensimmäinen tämän ihmistyypin edustaja ilmoittautui!
Kyllä se loukkaa, kun kertoo jostain juuri tapahtuneesta tärkeästä asiasta ja toinen pitää tärkeämpänä jo moneen kertaan käsiteltyä vanhaa juttuansa.
Ap
Minua ei kiinnosta räätälöidä montaa tuntia jonkun toisen ihmisen asioita pelkästään. Kohtuus ja tasapuolisuus eli voimme käsitellä sinun, minun ja yleisiä asioita. Terapeuteille voi sitten kertoa VAIN omista asioistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekkyys, jos heti alkaa paasata. Mutta jos antaa toisen kertoa asiansa rauhassa ja myöhemmin sanoo kokeneensa jotain samaa, niin se on osoitus myötätunnosta.
Sen vielä jotenkin ymmärrän, että alkaa puhua itsestään, mutta sitä en millään käsitä, että miksi Sirpasta (jota en edes tunne).
Ap
Jospa se ystävän tai läheisen sukulaisen tilanne on niin raskas tälle kuulijalle, ettei oikein tiedä mitä sanoa? Ei kaikki ole hyviä tällaisissa asioissa. Ei sieltä tule heti oikeat sanat ja omien ja muiden tunteiden käsitteleminen voi olla todella vaikeaa. Kertomalla tutusta, ottaa itseään suojelevaa etäisyyttä tähän tärkeän ihmisen henkilökohtaiseen tilanteeseen, mutta pysyy kuitenkin aiheessa. Ehkä hän vaan tarvitsee enemmän aikaa asian käsittelyyn ja pystyy myöhemmin olemaan paremmin läsnä? 🤷🏻 Toisaalta, elämä on kyllä opettanut, että jotkut ovat myös vain törppöjä.
Vierailija kirjoitti:
Itsekkyys, jos heti alkaa paasata. Mutta jos antaa toisen kertoa asiansa rauhassa ja myöhemmin sanoo kokeneensa jotain samaa, niin se on osoitus myötätunnosta.
Minulla oli vähän tällainen tapa, mutta lopetin sen kun tajusin, että se onkin jotenkin noloa.
En siis tarkoita sitä, että olisin alkanut paasata päälle omista asioistani, sitä en tee. Mutta ylipäätään tuo että keskustellaan jonkun ongelmasta, ja kerron sitten että olen kokenut samaa, tai että joku sukulainen/tuttu on kokenut. Tuo ketjussa mainittu "Sirpa" -juttu toimi minun logiikallani niin, että jos keskustelukumppanilta on vaikka puhelimen sähköposti räjähtänyt ja katkaissut korvan, niin kertoessani Sirpasta jolle kävi myös samoin, haluan lähinnä kertoa että se ei ole katastrofi vaan siitä voi selvitä ja kannattaa toimia niin ja näin.
Mutta tällä palstalla on selvinnyt, että tuo ymmärretään yleensä ongelman vähättelynä. Lohdututusta "älä pelkää, ei tuo ole maailmanloppu" tai neuvoja ei kuulemma kaivata, vaan ainoastaan voivottelukuoroon liittymistä.
Vierailija kirjoitti:
En. Mistä saa keskustella sen jälkeen, kun joku ilmoittaa sairaalakokemuksestaan? Säästä? Vai pitääkö keskustelu lopettaa lyhyeen?
Käytä pelisilmää. Ei näin:
- Kotiuduin muuten just sairaalasta.
- Aijaa! Mun naapuri sirpakin oli viime vuonna sairaalassa ja olikin siellä pitkään. Oli tuossa Jorvissa ja sillähän oli huonekaverina mies joka kuorsasi niin paljon, ettei sirpa saanut nukuttua ollenkaan. Mutta onneksi ne sen pojat kävi katsomassa häntä melkein päivittäin, saku ja timo, eikun mikäs sen nuoremman nimi nyt olikaan.. Ei timo vaan tero! Nythän mä muistan, timo olikin sen mun lapsuuden ystävän kaarinan poika, senkin perhe asuu tässä ihan lähellä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo asia käsitetään vähän väärin. Eihän tarkoitus ole loukata vaan yrittää jonkun entisen kokemuksen kautta ymmärtää toista ihmistä. Ja sitä että jos joku on ollut sairaalassa niin varmasti rankkaa mutta ei se nyt eka kerta ole maailmanhistoriassa kun joku on ollut sairaalassa.
Eli ei se tarkoita aina mitään itsekkyyttä tai pahoja asioita vaan toinen vain yrittää oman kokemuksen kautta ymmärtää toista ihmistä.
Ensimmäinen tämän ihmistyypin edustaja ilmoittautui!
Kyllä se loukkaa, kun kertoo jostain juuri tapahtuneesta tärkeästä asiasta ja toinen pitää tärkeämpänä jo moneen kertaan käsiteltyä vanhaa juttuansa.
Ap
Minua ei kiinnosta räätälöidä montaa tuntia jonkun toisen ihmisen asioita pelkästään. Kohtuus ja tasapuolisuus eli voimme käsitellä sin
alkoi juuri näin: MINUA ei..Minäminäminäminä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekkyys, jos heti alkaa paasata. Mutta jos antaa toisen kertoa asiansa rauhassa ja myöhemmin sanoo kokeneensa jotain samaa, niin se on osoitus myötätunnosta.
Minulla oli vähän tällainen tapa, mutta lopetin sen kun tajusin, että se onkin jotenkin noloa.
En siis tarkoita sitä, että olisin alkanut paasata päälle omista asioistani, sitä en tee. Mutta ylipäätään tuo että keskustellaan jonkun ongelmasta, ja kerron sitten että olen kokenut samaa, tai että joku sukulainen/tuttu on kokenut. Tuo ketjussa mainittu "Sirpa" -juttu toimi minun logiikallani niin, että jos keskustelukumppanilta on vaikka puhelimen sähköposti räjähtänyt ja katkaissut korvan, niin kertoessani Sirpasta jolle kävi myös samoin, haluan lähinnä kertoa että se ei ole katastrofi vaan siitä voi selvitä ja kannattaa toimia niin ja näin.
Mutta tällä palstalla on selvinnyt, että tuo ymmär
Sinä toitkin tuon hyvin esiin. Sirpasta sinulla on jo asian tiimoilta kokemusta ennestään samankaltaisesta tilanteesta. Näin ollen vertaat mielessäsi toista ihmistä ja hänen kokemustaan Sirpaan ja siihen miten Sirpa selviytyi tai miten Sirpalle kävi tai miten Sirpa toimi.
Kyse ei ole itsekkyydestä välttämättä vaan siitä mitä olet jo aiemmin kokenut samantyylisen asian tiimoilta.
Minä taas tykkään, että vastapuoli kertoo oman kokemuksen tai vaikka sen sirpankin. Siitä saan jotenkin vertaistukea, saatan jopa kysellä josko olisi samantyyppistä kerrottavaa. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo asia käsitetään vähän väärin. Eihän tarkoitus ole loukata vaan yrittää jonkun entisen kokemuksen kautta ymmärtää toista ihmistä. Ja sitä että jos joku on ollut sairaalassa niin varmasti rankkaa mutta ei se nyt eka kerta ole maailmanhistoriassa kun joku on ollut sairaalassa.
Eli ei se tarkoita aina mitään itsekkyyttä tai pahoja asioita vaan toinen vain yrittää oman kokemuksen kautta ymmärtää toista ihmistä.
Ensimmäinen tämän ihmistyypin edustaja ilmoittautui!
Kyllä se loukkaa, kun kertoo jostain juuri tapahtuneesta tärkeästä asiasta ja toinen pitää tärkeämpänä jo moneen kertaan käsiteltyä vanhaa juttuansa.
Ap
Minua ei kiinnosta räätälöidä montaa tuntia jonkun toisen ihmisen asioita pelkästään. Kohtuus ja tasapuolisuus eli voimme käsitellä sin
Ei ole kyse mistään "monen tunnin räätälöinnistä" vaan siitä, että ei anneta toisen puhua aiheesta ollenkaan.
"alkaa heti ensimmäisen lauseen jälkeen tilittää jotain omaa"
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo asia käsitetään vähän väärin. Eihän tarkoitus ole loukata vaan yrittää jonkun entisen kokemuksen kautta ymmärtää toista ihmistä. Ja sitä että jos joku on ollut sairaalassa niin varmasti rankkaa mutta ei se nyt eka kerta ole maailmanhistoriassa kun joku on ollut sairaalassa.
Eli ei se tarkoita aina mitään itsekkyyttä tai pahoja asioita vaan toinen vain yrittää oman kokemuksen kautta ymmärtää toista ihmistä.
Ensimmäinen tämän ihmistyypin edustaja ilmoittautui!
Kyllä se loukkaa, kun kertoo jostain juuri tapahtuneesta tärkeästä asiasta ja toinen pitää tärkeämpänä jo moneen kertaan käsiteltyä vanhaa juttuansa.
Ap
Minua ei kiinnosta räätälöidä montaa tuntia jonkun toisen ihmisen asioita pelkästään.
Kyllähän aloitus nyt oli sitä minäminää täynnä. Kun ei ymmärretä MINÄMINÄÄ.
Ei saa keskeyttää toista mutta miksi saa puhua vain sinusta?
Ehkä vilkkaampi kuin sinä. Ja älykkäämpi myös. Tietää mitä olet sanomassa ja reagoi asiaan tavalla josta itse et ole hyvilläsi.
Joskus kun kuuntelee jaadajaadaa ja neganegaa, menee vaan voimat.
Ei vaan pysty, nukahdan.
Epäkohteliasta ei suinkaan, mutta varmaan löydät mieleistäsi seuraa.
Narsistit, osa heistä
Introverit, osa heistä
Sosiaalisesti ujot ja taitamattomat, osa heistä
Itsekeskeiset ihmiset, osa heistä.
Asiakeskeiset ihmiset, osa heistä
Miehet, varmaan suurin osa heistä.
Normaalia älykkäämpi ihminen
Olen 50vuotias ja olen törmännyt näihin kaikkiin ryhmiin.
Jos haluat tunnistaa narsistin tuolla menetelmällä, et onnistu. Koska narsisti panostaa alussa eri lailla. Hänen tavoite on olla hurmaava ja siksi osoittaa olevansa kiinnostunut sinusta. Narsisti ei tule kertomaan oikein mitään huonoa itsestään tai lapsuudestaan. Pintapuolisesti kyllä.
Käytökseltään itsevarman oloinen mies tai nainen voi olla narsisti todennäköisemmin, kuin itsekeskeiseltä tuntuva ihminen.
Naiset ovat luonnostaan kiinnostuneita ihmisistä ja miehet ovat luonnostaan kiinnostuneita asioista, pääsääntöisesti näin. Siksi suurin osa miehestä ei osaa sosiaalisesti keskustella samalla tavalla kuin naiset.
Kannattaa enemmän seurata kuinka iso ystäväpiiri on? Mitä isompi ystäväpiiri, sitä huomionhakuisempi henkilö on. Onko somekuvat vain "täynnä" häntä itseään vai näkyykö niissä muutakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tiedän. Neuvoton ole ongelman edessä. Jos tästä sanoisi suoraan, niin kyllä loukkaantuisi ikuisiksi ajoiksi. Muutoin rakas ihminen itselleni.
Höpö höpö! Viisas ihminen haluaa viisastua loppujen lopuksi ja on kiitollinen, vaikka välissä loukkaantuisikin.
Mulla on taipumusta tuohon. Olisin ollut kiitollinen, jos edes paras ystäväni olisi mulle reilusti huomauttanut. Ystävyys meni kyllä ihan toisesta syystä, mutta ystävälläni olisi ollut tilaisuuksia avata silmiäni. Nyt yritän opetella, että mulla on yksi suu, mutta kaksi korvaa, jotta kuuntelisin kaksi kertaa enemmän kuin puhuisin.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä vilkkaampi kuin sinä. Ja älykkäämpi myös. Tietää mitä olet sanomassa ja reagoi asiaan tavalla josta itse et ole hyvilläsi.
Joskus kun kuuntelee jaadajaadaa ja neganegaa, menee vaan voimat.
Ei vaan pysty, nukahdan.
Epäkohteliasta ei suinkaan, mutta varmaan löydät mieleistäsi seuraa.
Älykäs osaa lukea, että onko toisella vielä jotain sanottavaa ja malttaa odottaa eikä ala papattaa omiaan päälle. Kuulostat todella epämiellyttävältä ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
En. Mistä saa keskustella sen jälkeen, kun joku ilmoittaa sairaalakokemuksestaan? Säästä? Vai pitääkö keskustelu lopettaa lyhyeen?
Olemalla huomaavainen ja läsnä ystävällesi. Vaikka näin: "Onko sinulla kipuja? Haluatko keskustella asiasta? Voinko auttaa vaikka kaupassa käymisessä, tai muussa? Onko sinulla kaikki hyvin? Haluatko, että tulen mukaan jälkitarkastukseen, vaikka tukihenkilöksi? Voit aina soittaa, jos tarvitset jotain. Haluan rohkaista ja tukea sinua vaikealla hetkellä." .. Ai niin, vielä... mitään sääraporttia ei tarvitse antaa, mikäli ystävä ei sitä varta vasten pyydä.
Ei osaa oikein sanoa muuta?
Vähän puutteelliset taidot lähestyä asiaa, kysellä toisten kokemuksista, ei halua tunkeilla mutta hiljaa olokin on vaikeaa Sitten turvautuu tällaiseen omaan tai kolmannen kokemukseen.
Ei varmasti ole kertojalle mukavaa. Mutta suuttumuksenkin rinnalla voisi edes yrittää ymmärtää. Kääntää pehmeästi takaisin, kertoa mitä haluaa omasta kokemuksestaan kertoa, koska toinen ei näemmä osaa kysyä?
Jos sitten vaan jatkaa ja jatkaa puheen kääntämistä, niin ehkä tosiaan tuo käytös on liian syvällä ja on jo törkeyttä. No, minkä sillekään mahtaa? Ikävä juttu, mutta miten muuttaa, etenkin iäkkäämmän käytöstä? Vaikeaa on, mut voi onnistua jos oma moti löytyy. Mutta sitä voi olla mahdottoman vaikea herättää jos toinen ei halua arvioida omaa toimintaansa kriittisesti / liian herkkä aihe.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas tykkään, että vastapuoli kertoo oman kokemuksen tai vaikka sen sirpankin. Siitä saan jotenkin vertaistukea, saatan jopa kysellä josko olisi samantyyppistä kerrottavaa. :)
Sirpasta puhuminen on silkkaa juoruilua. Entinen naapuri kyseli kuulumisiani, ja mainitsin että minulla on juuri todettu parantumaton syöpä. En ehtinyt sanoa siitä kuin yhden lauseen ennen kuin hän alkoi kertoa jostakin Marjatasta. Keskeytin hänet ja sanoin että anteeksi mutta en ole kiinnostunut jostakin Marjatasta. Ja silti hän kertoi. Marjatalla ei edes ollut sama syöpä, joten en tehnyt sillä tiedolla mitään. Vertaistuki sucks.
Vierailija kirjoitti:
Narsistit, osa heistä
Introverit, osa heistä
Sosiaalisesti ujot ja taitamattomat, osa heistä
Itsekeskeiset ihmiset, osa heistä.
Asiakeskeiset ihmiset, osa heistä
Miehet, varmaan suurin osa heistä.
Normaalia älykkäämpi ihminen
Olen 50vuotias ja olen törmännyt näihin kaikkiin ryhmiin.
Jos haluat tunnistaa narsistin tuolla menetelmällä, et onnistu. Koska narsisti panostaa alussa eri lailla. Hänen tavoite on olla hurmaava ja siksi osoittaa olevansa kiinnostunut sinusta. Narsisti ei tule kertomaan oikein mitään huonoa itsestään tai lapsuudestaan. Pintapuolisesti kyllä.
Käytökseltään itsevarman oloinen mies tai nainen voi olla narsisti todennäköisemmin, kuin itsekeskeiseltä tuntuva ihminen.
Naiset ovat luonnostaan kiinnostuneita ihmisistä ja miehet ovat luonnostaan kiinnostuneita asioista, pääsääntöisesti näin. Siksi suuri
Introvertti? Miksi introvertti käyttäytyisi noin?
En. Mistä saa keskustella sen jälkeen, kun joku ilmoittaa sairaalakokemuksestaan? Säästä? Vai pitääkö keskustelu lopettaa lyhyeen?