Lue keskustelun säännöt.
Tässä open mielipide, miksi pisa-tulokset ovat mitä ovat:
06.12.2023 |
-Liian matala vaatimustaso. Vitosen saa sillä, että on ollut silloin tällöin paikalla ja hengittänyt. Joudumme, siis opetussuunnitelman arviointikriteerien velvoittamina, päästämään eteenpäin kaikki.
-Se, mitä lapset tekevät vapaa-ajalla. Väitän, että kouluissa kännykät eivät ole se isoin ongelma, vaan se, että kännykällä ja ruudulla ollaan kouluajan ulkopuolella PALJON. Koulujen kännykkäongelma ovat vain "helppo" ongelma julkiseen keskusteluun, koska silloin ei vanhemmilta ja perheiltä tarvitse vaatia mitään.
-Enää ei lueta vapaa-ajalla. Koulupäivä ei pysty korvaamaan vapaa-aikana tapahtunutta lukemisen määrän romahtamista.
-Koulun muuttuminen yhteiskunnan ja vanhempien asenteissa asiakaspalvelulaitokseksi, johon voi suhtautua väheksyvästi, hyökkäävästi, alentuvasti, mikäli koululta tulleet vaatimukset eivät miellytä.
-Tarkkisluokkien puuttuminen ja inkluusio. Luokkakoot eivät ole liian isoja, vaan ne ovat liian heterogeenisiä. Yleisopetuksesta on tehty mahdoton yhtälö. Yleisopetuksen open pitäisi hoitaa oppitunnillaan yksin erityisopettajan ja erityisluokanopettajan tehtävät.
-Kolmiportainen tuki ja byrokratia. Liikaan energiaa menee kirjaamiseen. Opettajan tekevät vuositasolla hirveän määrän työtä vain siltä varalta, että joku joskus saattaa lukea jotain tai valittaa. Siirretään tämä kirjaaminen luottamukseksi koulussa tapahtuvaa opetusta kohtaan.
-Liika tukeminen ja auttaminen. Oppilailta ja perheiltä pitäisi vaatia enemmän: opettele ulkoa, opettele niin kauan että ymmärrät, lue kirja kuukaudessa, kasvata sinnikkyyttäsi. Nykyisin ymmärrämme oppilaat kuoliaaksi asti. Kaikki tuki ja resurssit kohdistuvat tällä hetkellä heikkoihin oppilaisiin. Kuka uskaltaa kysyä, että onko tämä tarkoituksenmukaista? Pitäisikö myös lahjakkaita tukea vastaavilla rahasummilla ja resursseilla?
-Huono opetussuunnitelma. Sisältöjä pitää karsia, typeryydet, kuten monialaiset oppimiskokonaisuudet, pitää jättää pois. Tilaa ulkoaopettelulle, toistolle, aivojen rasittamiselle.
-Koulujen pitää saada työrauha. Kaiken kaatamisen koulujen vastuulle pitää loppua. Kyselyjen ja tutkimusten määrän pitää vähentyä.
-Sinnikkyyden ja epämukavuusalueella olemisen sietokyvyn kasvattaminen. Valitettavasti nykylapset sietävät negatiivisia tuntemuksia todella huonosti.
Ymmärrän, että monet kohdat näistä ovat yhteiskuntatason ongelmia, jotka vaatisivat asennemuutosta koko yhteiskuntatasolla. Vaikeaa; ehkä tarvitaan jokin iso mullistus, joka ensin romahduttaa vaikkapa netin. Opettajat tekevät työnsä todella niin hyvin kuin voivat kaikissa vaatimusten ristiaallokoissa.
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Wilma on tullessaan heikentånyt lasten vastuunottoa. Kaikesta tulee viesti vanhemmille.
80-luvulla oppilaat osasivat huolehtia omista asioistaan.
Vaatimustaso on laskenut valtavasti. Lukiot taitavat olla ainoa oppilaitos, jossa opetus vielä toimii ja tästä kiitos valtakunnallisten yo-kokeiden.
T. lukiolaisen äiti
Joo, onneksi mulla yksi jo kirjoittanut, yksi nyt kirjoittamassa ja nuorimmainen toisella luokalla lukiossa. Olen tyytyväinen ollut kaikkien lasten lukioihin. Yli 9:n pääsyrajat varmaan siinäkin auttoi. Olin kyllä tyytyväinen yläasteeseen myös jossa kävivät, mutta siihen saattoi toki vaikuttaa se, että kaikki hakivat ja pääsivät luma-luokalle ja porukka siellä lienee ollut keskimääräistä enemmän motivoitunutta. Onneksi ei ole omia lapsia nyt enää perusasteella.
Tuollaiset luonnontieteellis-matemaattiset luokat voivat olla ehkä nykyisinkin niille yläkoululaisille, jotka haluavat jotain oppia pelastus? Toki nykyisen alakoulun kuusi vuotta tekee sen, että jäljessä ovat kuin yläkouluun siirtyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me opettajat tiedämme, mistä oppilaiden osaamattomuus johtuu. Jostain syystä meiltä opettajilta ei asioista kysytä, vaikka tunnemme hyvin kenttämme. Mediassa kysellään asioista aina ASIANTUNTIJOILTA, joilla ei ole minkäänlaista kosketusta todelliseen kouluelämään.
Koska tässä se opettajan vastaus: vanhemmat, laiskuus, yhteiskunta, kurin puute (tämä riippuu open poliittisesta ideologiasta) ja netti - ja tää on jo nähty. Teitä on jo kuultu. Te ette tee mitään väärin.
Ehkä, ainakin toivottavasti, asiantuntijat näkevät asiat laajemmastakin näkökulmasta. Tosin en luottais siihenkään nykymaailmassa enää
Nykylapset ovat kyvyttömiä näkemään minkään eteen vaivaa. Vapaa-ajalla on loputon määrä helppoa virikettä joka suunnalta. Keskittymiskykyä ei myöskään enää ole. Nykyiset alle 2-kymppiset ovat ensimmäinen sukupolvi, joka on kasvanut loputtomassa, helpossa ja valmiiksi pureskellussa informaatio- ja viihdetulvassa. Sinne on helppo imeytyä niin, ettei mikään "tylsä" kuten opiskelu tai lukeminen kiinnosta. Omaa parasta ei tajuta.
Listasta unohtui myös tilat. Meillä opiskellaan käytävissä, auloissa, käytetään puolet oppitunnista kun etsitään paikkaa, jossa olisi kaikille tila istua/seistä/soittaa nokkahuilua/laskea matikkaa, tehdä rauhassa koe jne jne. Avoin oppimisympäristö, välissä pari verhoa ja tuhat 6-16 vuotiasta. Mikä voisikaan mennä vikaan?!?
T: äärimmilleen stressaantunut aineenopettaja, jonka suurin toive töidensä suhteen olisi vaan saada opettaa ryhmiään rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me opettajat tiedämme, mistä oppilaiden osaamattomuus johtuu. Jostain syystä meiltä opettajilta ei asioista kysytä, vaikka tunnemme hyvin kenttämme. Mediassa kysellään asioista aina ASIANTUNTIJOILTA, joilla ei ole minkäänlaista kosketusta todelliseen kouluelämään.
Koska tässä se opettajan vastaus: vanhemmat, laiskuus, yhteiskunta, kurin puute (tämä riippuu open poliittisesta ideologiasta) ja netti - ja tää on jo nähty. Teitä on jo kuultu. Te ette tee mitään väärin.
Ehkä, ainakin toivottavasti, asiantuntijat näkevät asiat laajemmastakin näkökulmasta. Tosin en luottais siihenkään nykymaailmassa enää
Mutta sä kuulostat siltä, että tiedät ja olet oikeassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No epämukavuusaluetta tarjotaan jatkossa lisää yläkoululaisille, kun ruotsin tuntimäärää lisätään 🙄
Vierailija kirjoitti:
3. Inkluusio
Yleisopetuksen ryhmissä on käytännössä katsoen joko täysinluku- ja kirjoitustaidottomia, joiden oletetaan oppivan suomen kieli siinä oppimisen ohessa. Nämä oppilaat eivät välttämättä ole käynneet päivääkään koulua omassa maassaan ja yläkoulussa oletuksena on edes alkeellisimmat taidot eri oppiaineissa. Toisaalta yleisopetuksessa on täysin sinne kykenemättöä oppilaita, oppilaita, jotka eivät käy koulua, jotka eivät kykene ilman aikuisen tukea selviytymään missään oppiaineessa ja oppilaita, jotka kuuluisivat vanhoille emu ja esy luokille. Säästöjen ja inkluusion myötä luokat ovat niin heterogeenisiä, että yhden aikuisen pitäisi kyetä opettaa koko luokalle uusi asia, huolehtia mahdollisesti yksilöllistetyn oppilaan opetuksesta (eri oppimäärä kuin muilla), sekä luokalla olevasta vsop-oppilaasta (suorittaa opintoja omaan tahtiin) ja näiden lisäksi kyetä opettamaan kielitaidottomalle oppilaalle sama kuin muille ja huo
"Sulassa sovussa" 😂😅🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asiaakin, mutta tuo kaiken kaataminen koulujen vastuulle pitää loppua särähti korvaan. Kyllä se opetus ja lasten oppiminen on koulun vastuulla, ei vanhempien ja muun yhteiskunnan. Ja koululaitosta ja opetusohjelmaa pitää uudistaa, että tilanne korjaantuu. Silloin koulu ja opettaja on epäonnistunut, jos oletetaan, että lasten vanhemmat opettaa kotona asiat lapsilleen, kun niitä ei ole koulupäivänä niin opetettu, että lapsi ymmärtäisi ja osaisi. Silloin on aikaa mennyt johonkin muuhun siellä koulussa.
Nyt on luotu sellainen koulujärjestelmä Suomeen, että Pisa-tulokset tippuu kuin lehmän häntä ja sitä mukaa lasten stressi ja ahdistuneisuus on vain noussut!
Sanon suoraan, että olisin yllättynyt, jos minun oppitunneillani joku oppisi jotain. Olen aineenopettaja, ja ryhmäkoot tunneillani ovat aivan liian suuret. Kurinpito vie valehtelematta kaiken opetukseen varatun ajan, kun itse asiassa emme pääse eteen päin juuri lainkaan.
"-Liika tukeminen ja auttaminen. Oppilailta ja perheiltä pitäisi vaatia enemmän: opettele ulkoa, opettele niin kauan että ymmärrät, lue kirja kuukaudessa, kasvata sinnikkyyttäsi. Nykyisin ymmärrämme oppilaat kuoliaaksi asti. Kaikki tuki ja resurssit kohdistuvat tällä hetkellä heikkoihin oppilaisiin. Kuka uskaltaa kysyä, että onko tämä tarkoituksenmukaista? Pitäisikö myös lahjakkaita tukea vastaavilla rahasummilla ja resursseilla?"
Itse kävin peruskoulun ysärillä ja muutaman vuoden 2000-luvun alussa. Silloin mentiin sujuvasti oppivien mukaan ainakin tuossa omassa koulussani. Itse kun putosin kärryiltä, ei niille kärryille enää päässyt takaisin, eikä jääty odottelemaan. Eteenpäin mentiin vauhdilla, jolloin oma kiinnostukseni koulua kohtaan oikeastaan lakkasi. Koska mitä olisin voinut tehdä, kun en ymmärtänyt tehtäviä?
Että oliko sitten tuokaan sitten tarkoituksen mukaista. Onneksi ammattikoulussa oli pakolliset atto-aineet, joissa aloitettiin aikalailla alkeista. Ja mikä ilo oli, kun aloin tajuta nuo asiat ja kun pääsin kärryille, vaihtui juuri ja juuri läpipääsyt hetkessä kiitettäviin, ja jatkoin opintoja vielä amkin puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä alhainen vaatimustaso pitää kyllä paikkansa. Keski-Euroopassa lapsilta vaaditaan enemmän jo paljon nuorempana.
Tiedän tapauksia, jossa korona-aikana, jotkut vanhemmat toimivat niin, että auttoivat lapsiaan kokeissa kertomalla oikeita vastauksia ns takapiruna. Tämä on mielestäni todella älytöntä toimintaa, mutta saivat tällä tavoin korotettua todistuksen numeroita.
Toinen mitä kaipaan on opettajan auktoriteetin palauttaminen. Lapset ja vanhemmat hyppivät suorastaan silmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te ette vaadi parannuksia kouluihin ja työskentelyoloihinne? Monilla aloilla lakkoillaan vähemmästäkin, mutta tuntuu, että Suomessa akateemiset kokevat olevansa liian hienoja lakkoilemaan. Mieluummin kärsitään ja uhriudutaan. No, päättäjät kiittävät, kun pääsevät helpolla teidän kanssa.
Tyypillistä kiltin kympin tytön asennoitumista naisvaltaisella alalla. Ja monet nuoret opettajat ovat puhkuneet innosta, kun ovat päässeet heittämään oppikirjat nurkkaan ja opettamaan woke-ideologiaa avonaisissa monitoimitiloissa.
Olen vaatinut. Viesti oli etsiä uusi työpaikka, jos meno ei miellytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kouluarjen huomioita aineenopettajan näkökulmasta, kolmen kova:
1. Perustaidot hukassa: ei osata olla hiljaa, ei kuunnella muita eikä jakseta keskittyä.
Oppilailta puuttuu täysin kyky olla hiljaa, Koko ajan täytyy jutella jollekin ja niin, että itse tulee kuulluksi. Toista ei edes kunnioiteta sen vertaa, että kuunneltaisiin, mitä on sanottavana, vaan kaikki puhuvat toistensa päälle ja joku huutaa kovimpaan, jotta tulee kuulluksi.
Keskittyminen ja työskentelytaito puuttuvat. Tehtävää ei lue, kun jo kysytään apua. Käsiala on toivotonta, esseevastauksista ei saa selvää eikä niissä ole mitään järkeä. Kirjoja ei lue, tehtäviä ei tehdä.
2. Puhelin
Mikään Henrikssonin tunnin lisäys alakouluun matikassa ja äikässä ei auta, kun juurisyy on kännykkä. Kännykkä on ködessä koko ajan, opetuksen aika, tehtäviä tehdessä. Turha odottaa muutosta niin kauan kuin kännykkäkirltoa oppit
Tuohon keskittymiseen ja puhumiseen, miksi nykykoulussa lapset eivät ole laitettu normaaleihin pulpettiriveihin niin kuin on tehty kouluissa satoja vuosia? Nykyään joka luokassa näyttää alakoulusta yläkouluun, että oppilaat istuu pulpettiryhmissä katsoen vastakkain toisiaan. Viimeksi eilen näkyi uutisissa matematiikan tunti 9-luokkalaisille helsinkiläisestä koulusta. Jos tehtäisiin ryhmätöitä, niin varmaan hyvä, mutta tuota pulpettiryhmä systeemi on ainakin täällä koko peruskoulun! Aivan taatusti hankaloittaa keskittymistä, kun opetetaan ja opettaja on edessä ja kun tehdään harjoituksia. Hyvin yksinkertainen asia ja aivan taatusti keskittyminen paranisi, kun edessä näkyy vain opettaja ja muista oppilaista vain selät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me opettajat tiedämme, mistä oppilaiden osaamattomuus johtuu. Jostain syystä meiltä opettajilta ei asioista kysytä, vaikka tunnemme hyvin kenttämme. Mediassa kysellään asioista aina ASIANTUNTIJOILTA, joilla ei ole minkäänlaista kosketusta todelliseen kouluelämään.
Koska tässä se opettajan vastaus: vanhemmat, laiskuus, yhteiskunta, kurin puute (tämä riippuu open poliittisesta ideologiasta) ja netti - ja tää on jo nähty. Teitä on jo kuultu. Te ette tee mitään väärin.
Ehkä, ainakin toivottavasti, asiantuntijat näkevät asiat laajemmastakin näkökulmasta. Tosin en luottais siihenkään nykymaailmassa enää
Mutta sä kuulostat siltä, että tiedät ja olet oikeassa!
Olen kiinnostunut tarkastelemaan asioita eri näkökulmasta. En ole KERTAAKAAN törmännyt minkäänlaiseen itse reflektioon opettajien suunnalta, vaikka syytä olisi. Oletko sinä? Voitko kertoa missä? Tai voitko mainita jotain, mitä opettajat voisivat parantaa? Me kaikki tiedämme varmaan jo kouluhistoriasta, ettei ne opetkaan mitään puhtaita pulmisia ole.
On mm. ollut tutkimuksia, joiden mukaan esim opettajat kohtelevat oppilaita sukupuolittuneesti ja suosivat tyttöjä, erityisesti naisopettajat. Eipä näkynyt vastuunkantoa missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos internetin käytöstä tulisi helvetin kallista, niin sanottu internetvero otettaisiin käyttöön, eiköhän tämä parantaisi lasten keskittymiskykyä. jos esimerkiksi tulisi yhdeksänkymmentäluvun säännöt, eli kello viiden jälkeen käyttö on kymmenen euroa tunnilta? Sitä ennen kaksi euroa tunnilta? Valtio saisi helposti lisää rahaa ja ei tarvitsisi nostaa maailman tappiin asti tupakan, alkoholin ja bensan verotusta eettisistä syistä. Onhan loputon ruutuaikakin epäeettistä.
No ei kyllä kovin hyvä idea tässä maassa, jossa kaikki täytyy nykyään hoitaa internetin kautta, pankkiasioita ajanvaraamisiin.
Monen tekijän summa, jonka voi kuitenkin kiteyttää yhdeksi isoksi sanaksi: mukavuudenhalu! Lapsi/taapero oppii jo hyvin nopeasti kotona, että kun vähän raivoaa ja heittelee tavaroita, saa haluamiaan asioita, kun vanhempi ei jaksa vääntää rautalangasta 24/7. Kaikki pedataan lapsen eteen, jotta olisi mahdollisimman tyytyväinen ja aikuinen saisi rentoutua työpäivän jälkeen. Tämä sama taapero käyttää samoja konsteja myös päivähoidossa ja kasvattajat katsovat monia asioita läpi sormien, sillä lasta ei voi enää rankaista millään tasolla vaan negatiivinen käyttäytyminen jätetään huomiotta. Näin kasvatetut 7-vuotiaat sitten astuvat koululuokkaan ja ovat siellä enemmistönä muutaman sellaisen lapsen kanssa, joihin on panostettu alusta alkaen. Ei ainoastaan rakkaudella ja ymmärtämisellä vaan johdonmukaisuudella ja rajoilla ja sillä, että lasta on opetettu kantamaan vastuu teoistaan. Opetettu näkemään vaivaa asioiden eteen.
Summa summarum. Ihmiset haluavat elämän olevan helppoa mutta eivät ymmärrä sitä, että loppupelissä siitä kärsivät kaikki. Ja ennen kaikkea ne lapset, joiden pitäisi tulevaisuudessa jaksaa elää aikuisten elämää. Eikä sitä meinata jaksaa vaan ahdistutaan ja saadaan burn out.
Kyllä meillä lukiossa oli myös tällainen ryhmämuodostelma ysärin lopulla. Tehtiin paljon ryhmätöitä, äikässä. Ei haitannut oppimista, musta tuli äikän ope.
Vierailija kirjoitti:
Tämä alhainen vaatimustaso pitää kyllä paikkansa. Keski-Euroopassa lapsilta vaaditaan enemmän jo paljon nuorempana.
Tiedän tapauksia, jossa korona-aikana, jotkut vanhemmat toimivat niin, että auttoivat lapsiaan kokeissa kertomalla oikeita vastauksia ns takapiruna. Tämä on mielestäni todella älytöntä toimintaa, mutta saivat tällä tavoin korotettua todistuksen numeroita.
Toinen mitä kaipaan on opettajan auktoriteetin palauttaminen. Lapset ja vanhemmat hyppivät suorastaan silmille.
Mutta opettajat saa käyttäytyä miten vaan oppilaita kohtaan, karjua rumasti, paiskoa kirjaa ja luoda turvattomuutta, kun raukat on vaan niin väsyneitä?
Ei se auktoriteetti tule räyhäämällä
Matikan opetuksessa on suurimmat puutteet, koska matikkaa yliopistossa opiskelleet saavat muualtakin töitä. Oma lapseni saa ysejä muista oppiaineista ihan kuuntelemalla. Lukiossa. Matikkaa ei tajuu yhtään, ja open kommentti ainoastaan, että nämä nyt vaan pitäisi osata jo. Tippui valitettavasti jo yläasteella opetuksesta, kun siellä sama meno.
Muutoin lapseni ovat käyneet hyvät koulut, ja pääsivät lukioon, joissa yli ysin keskiarvo vaatimuksena.
Nykyään ei voi antaa kotitehtäväksi tällaista, kun se aine tehtäisiin chatGPT:llä. No olishan siinä tietty se käsin kirjoittamisen treenaaminen, ehkä, ellei palautus olisi johonkin teamsiin, koska pitää harjoitella digitaitoja...