Lue keskustelun säännöt.
Tässä open mielipide, miksi pisa-tulokset ovat mitä ovat:
06.12.2023 |
-Liian matala vaatimustaso. Vitosen saa sillä, että on ollut silloin tällöin paikalla ja hengittänyt. Joudumme, siis opetussuunnitelman arviointikriteerien velvoittamina, päästämään eteenpäin kaikki.
-Se, mitä lapset tekevät vapaa-ajalla. Väitän, että kouluissa kännykät eivät ole se isoin ongelma, vaan se, että kännykällä ja ruudulla ollaan kouluajan ulkopuolella PALJON. Koulujen kännykkäongelma ovat vain "helppo" ongelma julkiseen keskusteluun, koska silloin ei vanhemmilta ja perheiltä tarvitse vaatia mitään.
-Enää ei lueta vapaa-ajalla. Koulupäivä ei pysty korvaamaan vapaa-aikana tapahtunutta lukemisen määrän romahtamista.
-Koulun muuttuminen yhteiskunnan ja vanhempien asenteissa asiakaspalvelulaitokseksi, johon voi suhtautua väheksyvästi, hyökkäävästi, alentuvasti, mikäli koululta tulleet vaatimukset eivät miellytä.
-Tarkkisluokkien puuttuminen ja inkluusio. Luokkakoot eivät ole liian isoja, vaan ne ovat liian heterogeenisiä. Yleisopetuksesta on tehty mahdoton yhtälö. Yleisopetuksen open pitäisi hoitaa oppitunnillaan yksin erityisopettajan ja erityisluokanopettajan tehtävät.
-Kolmiportainen tuki ja byrokratia. Liikaan energiaa menee kirjaamiseen. Opettajan tekevät vuositasolla hirveän määrän työtä vain siltä varalta, että joku joskus saattaa lukea jotain tai valittaa. Siirretään tämä kirjaaminen luottamukseksi koulussa tapahtuvaa opetusta kohtaan.
-Liika tukeminen ja auttaminen. Oppilailta ja perheiltä pitäisi vaatia enemmän: opettele ulkoa, opettele niin kauan että ymmärrät, lue kirja kuukaudessa, kasvata sinnikkyyttäsi. Nykyisin ymmärrämme oppilaat kuoliaaksi asti. Kaikki tuki ja resurssit kohdistuvat tällä hetkellä heikkoihin oppilaisiin. Kuka uskaltaa kysyä, että onko tämä tarkoituksenmukaista? Pitäisikö myös lahjakkaita tukea vastaavilla rahasummilla ja resursseilla?
-Huono opetussuunnitelma. Sisältöjä pitää karsia, typeryydet, kuten monialaiset oppimiskokonaisuudet, pitää jättää pois. Tilaa ulkoaopettelulle, toistolle, aivojen rasittamiselle.
-Koulujen pitää saada työrauha. Kaiken kaatamisen koulujen vastuulle pitää loppua. Kyselyjen ja tutkimusten määrän pitää vähentyä.
-Sinnikkyyden ja epämukavuusalueella olemisen sietokyvyn kasvattaminen. Valitettavasti nykylapset sietävät negatiivisia tuntemuksia todella huonosti.
Ymmärrän, että monet kohdat näistä ovat yhteiskuntatason ongelmia, jotka vaatisivat asennemuutosta koko yhteiskuntatasolla. Vaikeaa; ehkä tarvitaan jokin iso mullistus, joka ensin romahduttaa vaikkapa netin. Opettajat tekevät työnsä todella niin hyvin kuin voivat kaikissa vaatimusten ristiaallokoissa.
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Wilma on tullessaan heikentånyt lasten vastuunottoa. Kaikesta tulee viesti vanhemmille.
80-luvulla oppilaat osasivat huolehtia omista asioistaan.
Vaatimustaso on laskenut valtavasti. Lukiot taitavat olla ainoa oppilaitos, jossa opetus vielä toimii ja tästä kiitos valtakunnallisten yo-kokeiden.
T. lukiolaisen äiti
Kyllä! On eri asia, kun lapsi ojentaa huoltajalle itse jonkin lapun, kokeen tms. Siinä lapsi on oppinut huolehtimista, vastuuta ja saa heti reaktion vanhemmaltaan. Wilma tosiaan ulkoistaa lapsen kokonaan, eikä lapsi joudu opettelemaan asioiden hoitamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ps2. Myös se, että oppilaat pääsee luokiltaan, vaikka suorituksia puuttuu puolet vuosiluokan oppimäärästä.. Luokaltajättämisen sijaan, opilas muuttuu vsop-oppilaaksi ja viimeistään ysillä, kun on koko yläkoulun vain hengaillut ja todennäköisesti häirinnyt muiden opiskelua, aletaan taikomaan vitosia rivi sillä, että edes vaivautuu tulemaan kouluun..
3/2
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wilma on tullessaan heikentånyt lasten vastuunottoa. Kaikesta tulee viesti vanhemmille.
80-luvulla oppilaat osasivat huolehtia omista asioistaan.
Vaatimustaso on laskenut valtavasti. Lukiot taitavat olla ainoa oppilaitos, jossa opetus vielä toimii ja tästä kiitos valtakunnallisten yo-kokeiden.
T. lukiolaisen äiti
Kyllä! On eri asia, kun lapsi ojentaa huoltajalle itse jonkin lapun, kokeen tms. Siinä lapsi on oppinut huolehtimista, vastuuta ja saa heti reaktion vanhemmaltaan. Wilma tosiaan ulkoistaa lapsen kokonaan, eikä lapsi joudu opettelemaan asioiden hoitamista.
Meille tulee kyllä kokeet erikseen allekirjoitettavaksi kotiin. Ainakin alakoulun puolella. Nyt en tiedä tuovatko yläkoululaisetkin
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Muuten noin paitsi että kyllä sitä kännykän käyttöä on syytä rajoittaa siellä koulussa(kin).
Tänään Ilta-Sanomissa nuoret nimesivät juuri kännykän käytön haittaavan oppimista.
Jännä, ettei opettajien, eikä oppilaiden mielipiteillä ole mitään merkitystä, vaikka ratkaisuja ongelmiin löytyisi ihan nenän edestä, kun heitäkin kuunneltaisiin ja niistä otettaisiin opiksi.
Aletaan myös antamaan ne numerot osaamisen mukaan (kokeet), eikä aktiivisuuden mukaan. Järjestelmä suosii ekstroverttejä, ei oppimista.
Veikkaan, että tämän vuoksi moni introvertti menestyi etäkoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samat ongelmathan alkavat ja lähtevät jo nykyisestä varhaiskasvatuksesta. Kyllä minä eläköityvänä päiväkodin opettajana suren että monet hyvät toimivat perusasiat on heitetty romukoppaan ja tilalle on tullut tietynlainen sekavuus monella tapaa.
Tätä samaa ongelmaa on esim. hoitoalalla, missä itse tekijöitä ei kuunnella, vaan joku jossakin norsunluutornissa on aina tietävinään paremmin, mikä toimii.
Vierailija kirjoitti:
Jos internetin käytöstä tulisi helvetin kallista, niin sanottu internetvero otettaisiin käyttöön, eiköhän tämä parantaisi lasten keskittymiskykyä. jos esimerkiksi tulisi yhdeksänkymmentäluvun säännöt, eli kello viiden jälkeen käyttö on kymmenen euroa tunnilta? Sitä ennen kaksi euroa tunnilta? Valtio saisi helposti lisää rahaa ja ei tarvitsisi nostaa maailman tappiin asti tupakan, alkoholin ja bensan verotusta eettisistä syistä. Onhan loputon ruutuaikakin epäeettistä.
Olipa jälleen kerran sarjassamme huonot ideat. Tuolla tavalla tietty osa ihmisistä ei voisi käyttää nettiä laisinkaan. Esim. huonon taloustilanteen takia. Jotkut muutkin ei toivottavat lieveilmiöt saattaisivat lisääntyä, kuten vaikka verkkojen tahallinen vaurioittaminen, tai toistuvat verkkohyökkäykset valtion organisaatioita kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Johtopäätös : Suomen hallinto on täysin epäpätevää... ja syytteet pitää nostaa ensin Marin ex viisikko hallinnolle kun mitään ei ole korjattu... ja jos uusi hallinto ei korjaa mitään niin sitten syytteet sille myös...
Kuka tällaista lähtisi ajamaan? Menestymismahdollisuudet olisivat käytännössä nollissa. Mihin lakipykälään tällaisessa voisi lähteä vetoamaan, että sitä on rikottu?
Kaikesta on tehty poliittista ja ideologista. Opettajien edustaa tiettyjä asioita ja tuputtaa niitä muille. Samoin oppisisältökin on samaa...
Ei ole enää tervettä objektiivisuutta. Yliopisto-opiskeliat pakotetaan maksaan jäsenmaksut, ajamaan samalla asioita, joita eivät oikeaksi koe. Sieltä sitten oaj.. jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä me opettajat tiedämme, mistä oppilaiden osaamattomuus johtuu. Jostain syystä meiltä opettajilta ei asioista kysytä, vaikka tunnemme hyvin kenttämme. Mediassa kysellään asioista aina ASIANTUNTIJOILTA, joilla ei ole minkäänlaista kosketusta todelliseen kouluelämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos internetin käytöstä tulisi helvetin kallista, niin sanottu internetvero otettaisiin käyttöön, eiköhän tämä parantaisi lasten keskittymiskykyä. jos esimerkiksi tulisi yhdeksänkymmentäluvun säännöt, eli kello viiden jälkeen käyttö on kymmenen euroa tunnilta? Sitä ennen kaksi euroa tunnilta? Valtio saisi helposti lisää rahaa ja ei tarvitsisi nostaa maailman tappiin asti tupakan, alkoholin ja bensan verotusta eettisistä syistä. Onhan loputon ruutuaikakin epäeettistä.
Olipa jälleen kerran sarjassamme huonot ideat. Tuolla tavalla tietty osa ihmisistä ei voisi käyttää nettiä laisinkaan. Esim. huonon taloustilanteen takia. Jotkut muutkin ei toivottavat lieveilmiöt saattaisivat lisääntyä, kuten vaikka verkkojen tahallinen vaurioittaminen, tai toistuvat verkkohyökkäykset valtion organisaatioita kohtaan.
Ei ollenkaan huono idea. Netin käytölle pitäisi laittaa ainakin ilmastonmuutosvero - yksi googlaushan tuottaa aikamoiset määrät hiilidioksidipäästöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikuntaa paljon lisää kouluihin, jo ala-asteella pidetään puuduttavia kaksoistunteja. Se riittää ala-asteella, että oppii lukemaan, kirjottamaan ja laskemaan eikä mitään ihmehifistelyä. Kuvaamataitoakin arvostellaan, että onko teknisesti hyvä vai huono eikä huomioida, että jos jollakin ei ole lahjoja siihen niin ei tarvitse antaa numeroita ollenkaan.
Nykyperuskoulusta on tehty helvetin tylsä ja todella paljon vaativampia tehtäviä kuin itse muistan.
Omassa lapsuudessani koulussa oli kivaa ala-asteella ja mun toikkari ei ollu hääppönen, mutta niin vaan oon korkeasti koulutettu. Koulunkäynti ei oo enää hauskaa vaan epämiellyttävää ja kaikki kiusaamiset siihen päälle. Nyt sais rimaa laskea alemmas ja ne todella lahjakkaat ja taitavat pääsee kyllä siitäkin huolimatta sinne minne haluavat hyvillä matikan fyken ja kemian ja kielitaidolla.
En minäkään haluaisi olla nykykoulussa. Esimerkiksi eräskin kunnianhimoinen ope joka on itteään täynnä ja esiintyy välillä iltapäivälehdissä, antoi ekaluokkalaisille aina perjantaisin läksyjä, aikamoinen nihilisti, muiden luokkien vanhemmatkin ihmetteli, että wtf.
Se riittää kun on riittävän hyvä ja täydellisyyden tavoittelu sikseen. Nyt opet ja päättäjät saa miettiä, että vaaditaanko kouluissa nykyään ihan mahdottomia asioita-ei kaikista rakettititieteilijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni nykyään ala- ja yläasteella oppilaat kirjoittavat todella vähän ainekirjoituksia. Nykynuorten kyky tuottaa laadukasta tekstiä onkin romahtanut todella pahasti. Lisäksi nuorten ajasta kuluu suuri osa videoiden töllöttämiseen eikä lukemista juurikaan harrasteta vapaa-ajalla.
Tästä syystä etenkin tekstin tuottaminen ja sen lukeminen ovat heikentyneet merkittävästi edellisen 15 vuoden aikana.
Lisäksi esitelmien tekoa eli puhe- ja esiintymistaidon harjoittelua pitäisi olla enemmän.
Tämä on hyvä pointti. Mihin tämä on hukattu? Ainekirjoitus kehittäisi lapsen ja nuoren ajattelua kokonaisvaltaisesti.
En ole kertaakaan nähnyt lasteni kirjoittavan aineita kotiläksynä, todella outoa. Ymmärrän, että varmaan niitä kirjoitetaan koulussa (?), mutta ennen vanhaan 80-90 -luvuilla aineita kirjoitettiin vähän väliä ja myös kotona, tai piti esim kirjoittaa aine loppuun kotona jos se jäi kesken. Miten on mahdollista, etten koskaan näe tai kuule heidän edes puhuvan asiasta? Lapset ala- ja yläkoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen jo viisikymppinen ihminen ja kyllä kasarillakin kotona opetettiin ne kellonajat ja treenattiin kertotaulut ja ulkoläksyt. Vanhemmat kuulustelivat läksyt ja enkkujan ja ruotsien sanat silloinkin. Ja tottahan se on harrastuksissakin, että jos viikossa on vaikka pari tuntia voim
Olen yli 7-kymppinen ihminen ja kävin koulua ennen peruskoulua 12 vuotta (ei tuplaamisvuosia) eikä minun koululäksyihin vanhemmat puuttuneet koskaan milloinkaan kuulustelemalla, treenauttamalla tms tavalla ei yhden ainoaa ensimmäistäkään kertaa.
Vaadittavien asioiden osaaminen on laskettu jo ihan minimiin. Ennen piti osata paljon enemmän kuin nykyään.
Terv. ope yli 20 vuoden työkokemuksella
Lapsilta vaan kännykät pois jos se on ongelma.
Miksi on niin vaikeaa laittaa ne luurit johonkin lokeroon tunnin ajaksi?
Ergonomia loistaa poissaolollaan. Hiljattain katselin kuvaa koululuokasta. Oppilaat istuivat lattialla epämukavan näköisissä asennoissa. Tehtäväkirjat olivat avoinna lattialla. Kirjoja sentään näkyi, mutta oppilaiden ajatellaan siis tekevän niissä olevia tehtäviä hankalissa asennoissa lattialla istuen tai maaten? Vai ovatko kirjat pelkkää rekvisiittaa, ja niissä olevia tehtäviä ei ole tarkoituskaan tehdä?
Meidän poika on hyvä matematiikassa ja fysiikassa. Kympin poika. Käy nyt lukiossa. Luokkakaverit pyytävät häntä opettamaan heitä koska eivät opi tunnilla koska opettajat opettavat liian vaikeaselkoisella tavalla. Poika osaa opettaa yksinkertaisemmalla tavalla minkä muutkin tajuaa. Kyllä opettajatkin voisivat katsoa peiliin
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan muista miettiessäni luokkakavereita ja itseäni et kotona olis mitenkään panostettu. No yks luokan tyttö oli AINA päivää ennen koetta kipeänä, joten ehkä sen vanhemmat opetti sen valehtelemaan ja opiskelemaan.
Kyllä elämä tuntui olevan rennompaa, ei kyttäilty joka liikettä. Ja sai olla sairastaa viikon ilman uhkaa moniammatillisesta palavereista ja mistä tahansa paskasta, johon taatusti open resurssit menee kyllä.
Itse jaan mielipiteesi aivan täysin. Ennen oli meno paljon rennompaa, mutta asiat hoidettiin silti. Itsellä oli aikanaan todella paha siitepölyallergia, ja koulusta tuli sen takia keväisin paljon poissaoloja. Allergia alkoi siitä, kun leppä alkoi kukkia, ja jatkui siihen asti, kun koivun kukinta loppui. 9 lk:n keväällä olin muistaakseni 1,5 viikkoa poissa koulusta, kun ei siinä kunnossa kannattanut mennä kouluun. Vein koululle lääkärintodistuksen, missä oli mustaa valkoisella siitä, että miksi olen ollut poissa. Nykyään ei nähtävästi edes tuollaisella paperilla olisi mitään painoarvoa.
3. Inkluusio
Yleisopetuksen ryhmissä on käytännössä katsoen joko täysinluku- ja kirjoitustaidottomia, joiden oletetaan oppivan suomen kieli siinä oppimisen ohessa. Nämä oppilaat eivät välttämättä ole käynneet päivääkään koulua omassa maassaan ja yläkoulussa oletuksena on edes alkeellisimmat taidot eri oppiaineissa. Toisaalta yleisopetuksessa on täysin sinne kykenemättöä oppilaita, oppilaita, jotka eivät käy koulua, jotka eivät kykene ilman aikuisen tukea selviytymään missään oppiaineessa ja oppilaita, jotka kuuluisivat vanhoille emu ja esy luokille. Säästöjen ja inkluusion myötä luokat ovat niin heterogeenisiä, että yhden aikuisen pitäisi kyetä opettaa koko luokalle uusi asia, huolehtia mahdollisesti yksilöllistetyn oppilaan opetuksesta (eri oppimäärä kuin muilla), sekä luokalla olevasta vsop-oppilaasta (suorittaa opintoja omaan tahtiin) ja näiden lisäksi kyetä opettamaan kielitaidottomalle oppilaalle sama kuin muille ja huomioida integroidut erityisoppilaat, joista osa ei saa edes kynää käteensä ja osa ei ymmärrä lainkaan mitä pitäisi tehdä ja osa vain hölisee häiriten kaikkia. Onnea sille opettajalle joka kykenee oppitunnin aikana tähän. Minä en.
Ps. Ilmiöopetusta on turha syyttää asiasta. Ei kukaan tietämäni opettaja opeta mitään ilmiöoppimista. Oppitunteja pidetään edelleen ihan perinteisesti. Digiä on turha syyttää, suurin osa, kaikki, oppiaineet edelleen toimii kirjalla, vihkolla ja kynällä. Erilaisia projekteja toki voi tehdä tietokoneilla ja digiä köyttää hyödyksi, kuten vaikkapa lukea ja tehdä kieliharjoiutksia, jotka opettaja kuuntelee ja arvioi. Niin ihana kuin ilmiöoppimista ja digiä olisi helppo syyttää, niin oppituntien sijaan oppilasaines on muuttunut luokassa. Ennen oli erityiskouluista lähtien koulujen sisäisiin erityisluokkiin. Nyt ollaan kaikki sulassa sovussa samassa tilassa. Mitään resurssia ei suinkaan olla lisätty. Erityisopettajia on kouluissa ihan liian vähän, koska erityisluokkien sijaan oppilaat opiskelevat yleisopetuksin luokissa. Jokaisessa luokassa tarvittaisiin oma erityisopettajanoppitunneille mukaan. Näin ei tule tapahtumaan. Ja vain harva onnekas pääsee enää erityisluokalle! Muut jäävät körvistelemään yleisopetuksen suuriin ryhmäkokoihin.
2/2