Mies ärsyyntyy kotitöistä suunnattoman paljon ja tekee kotityöt hutaisten - onko muilla tällaista?
Pitkä selostus eli älä lue, jos et jaksa lukea pitkiä tekstejä. Heti alkuun: mies on monella tavalla oikein hyvä mies, huolehtivainen isä lapselle ja uskollinen puoliso. Käydään molemmat töissä: minulla on hieman pienempi palkka, mutta pitkät työmatkat ja pidemmät työpäivät. Perheeseemme kuuluu taaperoikäinen lapsi. Ainoa iso ongelma meillä on kotityöt, muuten meillä menee hyvin.
Mielestäni meillä on siisteystasoltaan tavallinen koti, ei sotkuista mutta ei ylisiistiäkään. Käytännössä viikkoon kuuluu meillä seuraavat kotityöt: päivittäin/joka toinen päivä tiskikoneen täyttö ja tyhjennys, viikossa pestään 2-3 koneellista pyykkiä ja iltaisin järjestelen lapsen kanssa lelut paikoilleen. Imuroidaan pari kertaa viikossa, vessan pesu n. kerran viikossa, lakanat vaihdetaan ehkä 1,5-2 viikon välein. Ruokaa laitetaan itse ja käytetään myös valmisruokia ja harvakseltaan syödään ulkona (mies käy useammin lounasbuffetissa kesken työpäivän, minä en raaski). Pihatöitä on hyvin vähän (vain pieni pihakaistale ulko-oven luona), autot eivät kaipaa mitään remppaa, vuokrakotimme ei kaipaa juuri koskaan mitään korjaamista eli ns. miesten töitä ei meillä juuri ole. Kotityömäärä ei mielestäni ole mikään älytön kahdelle aikuiselle jaettavaksi.
Mies on jotenkin aivan puhki tämän kotityömäärän kanssa ja nurisee, jos pyydän häntä tekemään jotain. Oma-aloitteisesti ei tee kotitöitä juuri koskaan, ei esim. vie roskapusseja roskakatokseen, jos huomaa niiden olevan täynnä. Jos pyydän miestä tekemään jonkun kotityön, hän yleensä ärtyy asiasta suunnattomasti. Juujuu, kohta ärtyneellä äänellä on yleisin vastaus. Mies hoitaa usein kotityöt hutaisten: ripustaa pyykit kuivumaan telineelle rutussa niin, etteivät pyykit kuivu kunnolla/latoo astiat tiskikoneeseen niin, että ne eivät tule puhtaiksi jne. Usein miehelle joutuu myös sanomaan ohjeet todella tarkkaan moneen kertaan, eikä mies silti tunnu kuuntelevan/muistavan. Jos sanon voitko laittaa 60 asteen pyykit koneeseen, viedä pahviroskat ja hakea postin, niin mies on pistänyt pyykit pyörimään 40 asteeseen ja vienyt roskat, mutta unohtanut hakea postin. En jaksaisi olla selostamassa toiselle kotitöitä tai ottaa kotitöistä itse liian isoa koppia vain siksi, että toinen ärtyy kotitöistä. En minäkään kotitöitä rakasta, mutta ne nyt vain kuuluvat arkeen. Tällä hetkellä lähinnä nyppii, kun teen pitkää päivää töissä ja kotiin palatessa minua odottavat kotityöt, kun mies ei ole viitsinyt niitä tehdä.
Onko muilla tällaista? Onko tilanne jotenkin helpottanut ja mies ottanut enemmän vastuuta kotitöistä? En kaipaa vinkiksi sitä, että erotkaa. Meillä on paljon hyvää, vaikka tämä kotityöasia rassaa.
Kommentit (186)
Miksi niistä kotitöistä pitää miestä oikein kiitellä? Eikö se koti ole hänenkin koti ja luulisi siksi kotityöt tulevan luonnostaan? Miksi miestä ei kiinnosta oman kodin ylläpito? Mitä muuta se mies tekisi mieluimmin?
Vierailija kirjoitti:
Minusta ongelma on siinä, että moni mies on saanut kotoa mallin, että äiti ahkeroi ja isä lepää sohvalla. Onhan tuo miehen näkökulmasta kiva malli.
Itseä eniten harmittaa se, että oma-aloitteisuus puuttuu miehen osalta tyystin. Jaksamista on kyllä omille jutuille ja vaikka harrastusvälineiden huoltamiselle, mutta kotitöille ei.
Töissäkään ei voi tehtäviään valita, paitsi tietenkin ne "sopikaa keskenänne". Silloin nämä ko. miehen kaltaiset (iästä ja sukupuolesta riippumatta) jättävät KAIKKI epämukavat hommat toisille. Jos siis töissäkin on oltava lusmujen takia selkeät periaatteet, ellei peräti ohjeet, mitä ja miten tehdään, niin sama on oltava monessa kodissakin.
On ihan turha väittää, että joku vähintään yläkouluikäinen ei muka oppisi imuroimaan huolelliseti tai täyttämään astiainpesukonetta kunnolla tai oppisi normaaleja vaatehuollon tehtäviä. Minun äidilläni oli muuten tapana marisevalle puolisolle tai teinille todeta, että työ olisi jo puoliksi tehty ilman tuota marinaa ja vitkttelua ja että itseään vaan kiusaa marinalla.
Voisiko mies tietoisesti vältellä kotitöitä tai tehdä ne tahallisen huolimattomasti, jotta ap antaisi periksi ja tekisi kaiken itse? Täällä on ollut hyviä ehdotuksia asian ratkaisemiseksi. Nalkuttaminen ei auta mitään. Jospa saisitte neuvoteltua tuon töiden jakamisen siten, että tietyt hommat olisi aina miehen ja toiset vaimon vastuulla. Jos tämä ei miehelle käy, niin sitten kannattaa palkata siivooja ja tilata elintarvikkeet kaupasta kotiin toimitettuna. Ja lasku näistä miehelle.
Iso ongelma näissä se, että aina helposti oletetaan naisten standardien olevan ne ainoat oikeat joka asiassa: oikea tapa täyttää tiskikone, laittaa pyykit kuivumaan, siivota. Ja nainen päättää mitä milloinkin. Jos mies omatoimisesti tekisi jotain sotkisi naisen metatyön. Jakakaa vastuu aidosti, ei niin, että nainen käskyttää, ja hyväksykää toistenne erot joissakin standardeissa. Silloin tuo toimii. t onnellinen parisuhteessa elävä nainen
Vierailija kirjoitti:
Iso ongelma näissä se, että aina helposti oletetaan naisten standardien olevan ne ainoat oikeat joka asiassa: oikea tapa täyttää tiskikone, laittaa pyykit kuivumaan, siivota. Ja nainen päättää mitä milloinkin. Jos mies omatoimisesti tekisi jotain sotkisi naisen metatyön. Jakakaa vastuu aidosti, ei niin, että nainen käskyttää, ja hyväksykää toistenne erot joissakin standardeissa. Silloin tuo toimii. t onnellinen parisuhteessa elävä nainen
Tai hyväksytte ne korkeammat standardit yhteisen edun vuoksi, niin molemmat hyötyvät maksimaalisesti (hommat on kuitenkin tehtävä, miksei sitten kerralla hyvin?). Moneen hommaan nimittäin on olemassa oikein hyvä syy, miksi se kannattaa tehdä tietyllä tapaa, jopa pyykinripustuksessa ja siivouksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista palautetta annat tai miten ?
Sanon kyllä kiitos kotitöistä, jos sitä tarkoitat? Mutta en minä koe, että minun pitäisi ylistää toista maasta taivaisiin kotitöiden tekemisestä (ei hänkään ylistä minua, enkä sitä odota). Sen myönnän, että toisinaan saatan ärtyä, jos kotityö on tehty hutaisten. Esim. tänään, kun mies oli unohtanut laittaa puolet pyykeistä koneeseen (olin erikseen muistuttanut tästä) ja tiskikoneessa odotti likaiseksi jääneet astiat, kun kone ei puhdistanut liian tiiviisti laitettuja astioita.
Ap
Sun mies kokee asuvansa äidin kanssa: kiitoksia kotitöistä ja moitetta siitä, että eipä ole tehtyt nyt oikein, anna kun mamma neuvoo. Miksi et suhtaudu mieheen kuin aikuiseen?
Miten voi suhtautua kuin aikuiseen sellaiseen, jota pitää ohjeistaa kerta toisen jälkeen noin yksinkertaisissa asioissa? Kysymys ap, oliko mies sottapytty jo silloin, kun seurustelitte?
Vierailija kirjoitti:
Iso ongelma näissä se, että aina helposti oletetaan naisten standardien olevan ne ainoat oikeat joka asiassa: oikea tapa täyttää tiskikone, laittaa pyykit kuivumaan, siivota. Ja nainen päättää mitä milloinkin. Jos mies omatoimisesti tekisi jotain sotkisi naisen metatyön. Jakakaa vastuu aidosti, ei niin, että nainen käskyttää, ja hyväksykää toistenne erot joissakin standardeissa. Silloin tuo toimii. t onnellinen parisuhteessa elävä nainen
Kai jokaisen standardi sentään on se, että asiat laitetaan koneeseen niin, että puhdistivat kerrasta? Tyhmää tehdä hutiloiden kun joutuu sitten tekemään enemmän.
No just, ei varmaan ketään ei huvittaisi minuakaan jos tultaisiin neuvomaan miten mikäkin pitää tehdä. Ymmärrätkö luuletko todella että mies tykkää että neuvot. Kuinka huono astianpesukone teillä on jos ei pese puhtaaksi, sen voi täyttää väärin vain laittamalla kupit ylöspäin eikä alaspäin.
Kotityöt todellakin kannattaa tehdä huolellisesti, mutta se ei vie aikaa yhtään sen enempää kuin huolimattomasti tehdyt työt. Esim. keittiön siistiminen ruokailun jälkeen on helppoa ja nopeaa, kun ruoanteon aikana on jo siistitty jälkiä. Tiskattu sitä mukaa kun tiskiä on tullut tai pantu astianpesukoneeseen. Pyyhditty pintoja ruoanvalmistuksen lomassa. Lopuksi ruokailun jälkeen tarvitsee vain panna astiat koneeseen ja siistiä loput mitä siistittävissä on. Jos tähän kaikki perheenjäsenet osallistuvat, tai vähintäänkin molemmat vanhemmat, niin nopeaan asiat hoituvat.
Miten tuosta pyykinpesusta ja niiden käsittelystä on tullut noin isoa asia perheessä, vaikka kone ne pyykit pesee ja nykyään kone myös kuivaa? En ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
No just, ei varmaan ketään ei huvittaisi minuakaan jos tultaisiin neuvomaan miten mikäkin pitää tehdä. Ymmärrätkö luuletko todella että mies tykkää että neuvot. Kuinka huono astianpesukone teillä on jos ei pese puhtaaksi, sen voi täyttää väärin vain laittamalla kupit ylöspäin eikä alaspäin.
Meillä tiskikone jättää astiat likaisiksi mm. näissä tapauksissa:
-Astiat on ladottu niin tiiviisti koneeseen, ettei vesi pääse puhdistamaan astioita kunnolla. Ruokatahrat jäävät lautasiin yms.
-Koneeseen laitetaan sellaisenaan esim. kattila, jonka pohjaan on jämähtänyt/palanut ruokaa. Täytyy liottaa ja esipestä käsin, että lähtee puhtaaksi.
Ei ole minusta nillittämistä sanoa, että noin ei tiskikonetta käytetä. Menee rahaa hukkaan, kun astiat täytyy pestä uudestaan. Eikä se vie kauaa, että asettelee astiat koneeseen kunnolla ja/tai huolehtii tuon esipesun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso ongelma näissä se, että aina helposti oletetaan naisten standardien olevan ne ainoat oikeat joka asiassa: oikea tapa täyttää tiskikone, laittaa pyykit kuivumaan, siivota. Ja nainen päättää mitä milloinkin. Jos mies omatoimisesti tekisi jotain sotkisi naisen metatyön. Jakakaa vastuu aidosti, ei niin, että nainen käskyttää, ja hyväksykää toistenne erot joissakin standardeissa. Silloin tuo toimii. t onnellinen parisuhteessa elävä nainen
Tai hyväksytte ne korkeammat standardit yhteisen edun vuoksi, niin molemmat hyötyvät maksimaalisesti (hommat on kuitenkin tehtävä, miksei sitten kerralla hyvin?). Moneen hommaan nimittäin on olemassa oikein hyvä syy, miksi se kannattaa tehdä tietyllä tapaa, jopa pyykinripustuksessa ja siivouksessa.
Tämä!! Niin samaa mieltä. Siihen on syynsä, miksi jotkut kotityöt tehdään huolella.
Esim. tuo pyykin ripustaminen. Ketuttaa ainakin mulla, jos oma vaate löytyy telineestä ryppyisenä, kun sen olisi pienellä vaivalla voinut vetää suoraksi ennen telineeseen laittamista. Sitä todella ryppyistä vaatetta ei kehtaa laittaa töihin. Pahimmillaan joutuu silittämään, mikä vie paljon enemmän aikaa kuin se suoraksi vetäminen.
Kuulostaa helvetin ärsyttävältä että ohjeistat häntä kuin lasta, siis teille molemmille.
Sopikaa joku reilu jako, esimerkiksi mies vastaa yksin roskien viennistä ja ohjeistaa itse itsensä, sinä vastaat vaikka tiskikoneesta.
Asun miehen kanssa erillään, molemmat tahoillaan omissa asunnoissa. Mies tulee vähän ennen joulua pitkältä työmatkalta. Mennään viettämään joulua hänen luo. Sanoin miehelle, että tulen hänen luo päivä hänen jälkeensä niin ehtii siivoamaan ja laittamaan asuntonsa kuntoon rauhassa. Teidän olisi pitänyt nähdä miehen naama, kuinka vääntyi siitä raivosta ja sai lopulta kysyttyä, että miten HÄNEN jouluruokansa ja hänkö ihan oikeasti joutuu yksin siivoamaan? aivan kamala määrä tekemistä heti kun töistä pääsee ja toiset tulee vain valmiiseen pöytään.
Oli pakko kysyä, etteikö siellä kaupat ole ihan normaalisti auki? Sen kun tekee ne mitä tekee ja loput voidaan hyvin ostaa valmiina. Siivoamiseen en osaa sanoa yhtään mitään kun on ihan hänen oma asuntonsa. Minä tuon omani ja hänen lahjansa ja olen varannut 100 euroa budjettia ruokiin joulun ajaksi.
tämä päätyi niin, että mies ottaa kuulemma avaimensa takaisin minulta, koska en sillä mitään tee. En ilmeisesti ollutkaan hyvä tyttöystävä kun en passaa miestä ja tee hänelle esimerkiksi joulua valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa helvetin ärsyttävältä että ohjeistat häntä kuin lasta, siis teille molemmille.
Sopikaa joku reilu jako, esimerkiksi mies vastaa yksin roskien viennistä ja ohjeistaa itse itsensä, sinä vastaat vaikka tiskikoneesta.
Meillä mies vastaa roskien viennistä. Tämä aiheuttaa sen, että keittiössä roskakori pursuilee yli aina pari päivää, ennen kuin mies saa vietyä roskat.
Vedän ehkä pohjat. Aikoinaan tavatessamme ihastelin, kun miehellä oli mieheksi aika kivasti laitettu koti ja suhteellisen siistiä. Muutettiin yhteen ja ihmettelin, kun siisteystaso laski miehen osalta. Selvisi, että miehen äiti oli säännöllisesti siivonnut yksin eläneen poikansa asuntoa...
Huvittaa, kuinka näissä aloituksissa aina alkuun muistutetaan kuinka hyvä mies on kaikin tavoin tätä yhtä asiaa lukuunottamatta ja sen jälkeen kerrotaan itsekkäästä, omaa kumppaniaan aliarvostavasta kiukkukakarasta. Aloituskessakin mainittiin, että mies on huolehtiva vanhempi lapselleen (mitä nyt ei ilmeisesti saa lasta ruokittua itsenäisesti) ja uskollinen puoliso (joka on perusoletus monogamisessa parisuhteessa).
Aina kun näitä lukee, tulee mieleen, että koska se mainittu hyvä mies astuu mukaan kuvioon?
Täällä joku kommentoi, että onko mies aina ollut tuollainen vai vasta lapsen/lasten synnyttyä.
Kotityömäärä on kahdella aikuisella ihan erilainen kuin lapsiperheessä. Kun asuttiin kaksistaan, niin pyykkiä tuli suunnilleen koneellinen viikossa. Päivässä riitti yksi lämmin ruoka, joka oli helppo syödä esim. työpäivän aikana. Kerrostalossa asuessa ei mitään pihahommia ole. Eipä tuossa elämänvaiheessa näe sitä, onko toinen ahkera vai laiskempi kotitöissä, kun kotitöitä on sangen vähän.
Työmäärä on nykyisin ihan erilainen ja vauva-aikana kotitöitä vasta olikin, kun refluksista kärsinyt vauva pulautteli paljon. Nykyisin 2 v:n kanssa on vaikka mitä kausivaatteita, päiväkotirepun pakkaamisia, lapselle sopivien ruokien kokkaamista yms. Eli ei siihen lapsettoman ajan kotitöihin vertaaminen ole ihan noin yksinkertaista, kun työmäärä on kasvanut.
Vierailija kirjoitti:
Asun miehen kanssa erillään, molemmat tahoillaan omissa asunnoissa. Mies tulee vähän ennen joulua pitkältä työmatkalta. Mennään viettämään joulua hänen luo. Sanoin miehelle, että tulen hänen luo päivä hänen jälkeensä niin ehtii siivoamaan ja laittamaan asuntonsa kuntoon rauhassa. Teidän olisi pitänyt nähdä miehen naama, kuinka vääntyi siitä raivosta ja sai lopulta kysyttyä, että miten HÄNEN jouluruokansa ja hänkö ihan oikeasti joutuu yksin siivoamaan? aivan kamala määrä tekemistä heti kun töistä pääsee ja toiset tulee vain valmiiseen pöytään.
Oli pakko kysyä, etteikö siellä kaupat ole ihan normaalisti auki? Sen kun tekee ne mitä tekee ja loput voidaan hyvin ostaa valmiina. Siivoamiseen en osaa sanoa yhtään mitään kun on ihan hänen oma asuntonsa. Minä tuon omani ja hänen lahjansa ja olen varannut 100 euroa budjettia ruokiin joulun ajaksi.
tämä päätyi niin, että mies ottaa kuulemma avaimensa t
Tämä sankariko antoi sinulle avaimensa sillä ajatuksella, että käyt huushollaamassa häne(kin) luonaan? Onneksi olkoon, hyvä kun tuo selvisi vähän pintaa raaputtamalla. Nyt sitten tiedät mitä olisi tarjolla.
Minua jaksaa aina hämmentää, kun näihin keskusteluihin joku tulee jankuttamaan, että naiset vaativat liian siistiä kotia. Ei se ole liian siistiä, jos pyykkiä pestään pari koneellista viikossa, roskat imuroidaan nopeasti ja vessakin pestään välillä. Eri juttu ne, jotka vaativat hinkkaamaan joka viikko lattialistat tai kylppärin kaakelit jollain hammasharjalla. Suurin osa naisista toivoo kotiinsa perustasoa siisteyden osalta, eikä se ole liikaa vaadittu.
Minusta ongelma on siinä, että moni mies on saanut kotoa mallin, että äiti ahkeroi ja isä lepää sohvalla. Onhan tuo miehen näkökulmasta kiva malli.
Itseä eniten harmittaa se, että oma-aloitteisuus puuttuu miehen osalta tyystin. Jaksamista on kyllä omille jutuille ja vaikka harrastusvälineiden huoltamiselle, mutta kotitöille ei.