At84
Poiminta

Mikä neuvoksi? Olemme yli 30 pariskunta ja yhdessä useita vuosia. Olen parin vuoden aikana yrittänyt ottaa esiin lastenhankinna, mutta puoliso keksii aina jonkun syyn vielä odottaa. Nyt olen tullut kärsivällisyyteni päähän, lääkärinkin minulle totesi että jos aion tehdä lapsia nyt on sen aika. Puoliso ei usko että on kiire (vaikka ikää on molemmilla) ja silmin nähden ahdistuu aina kun otan aiheen esille. Olen yrittänyt antaa omaa aikaa ja tilaa miettiä asioita, mutta uskon että hän yrittää vielä pitää kynsin ja hampain kiinni elämästä ilman lapsia. Hän keksii jatkuvasti jotain mitä "on pakko saada tehtyä" ennen lapsia vaikka käytännössä kaikki on aivan täysin valmista. En halua ahdistaa häntä, mutta en enää halua odottaa. Hänen mielestä esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden odotus ei ole mitään, ja minä tiedän että biologisesti se on paljonkin! Tiedän, että uhkavaatimuksen antaminen ei toimi enkä sellaista halua. Taistelen tämän asian kanssa joka kuukausi ovulaationaikaan, jolloin en voi olla ajattelematta asiaa kokoajan... Ja toinen välttelee asiaa kuin ruttoa. Syy hänellä on mielestäni (ei ole itse saanut kerrottua kunnolla syytä) että hän haluaa vielä olla ilman lapsia vuoden tai pari. Haluaa nauttia elämästä ja tehdä omia juttuja. Ei usko että vielä on kiire ja luulee että liioittelen.

Tunnen kuinka kello käy ja tuntuu todella pahalta.
Mielellään järkeviä neuvoja kiitos, ihan on tarpeeksi huono fiilis muutenkin.

  • ylös 551
  • alas 175

Sivut

Kommentit (859)

At84

Kyse ei ole siitä, etteikö hän halua. Asiaa kysyessäni sanoi että on huomannut haluavansa, mutta tuntuu että on niin paljon kaikkea muuta "sitä ennen" tehtävänä. Vaikka ihan oikeasti ei ole mitään mitä olisi pakko tehdä sitä ennen tai mitä ei voisi tehdä yrittämisen aikana tai raskausaikana. Eli ei hirveän järkevä syy. Jos kyselen lisää, pyydän tarkentamaan hän ahdistuu. Kokee että työssä on hirveä kiire ja stressiä, josta osa on ihan itseaiheutettua kun ottaa kokoajan lisää tekemistä ja projekteja vastaan.

  • ylös 93
  • alas 573
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

At84 kirjoitti:
Kyse ei ole siitä, etteikö hän halua. Asiaa kysyessäni sanoi että on huomannut haluavansa, mutta tuntuu että on niin paljon kaikkea muuta "sitä ennen" tehtävänä. Vaikka ihan oikeasti ei ole mitään mitä olisi pakko tehdä sitä ennen tai mitä ei voisi tehdä yrittämisen aikana tai raskausaikana. Eli ei hirveän järkevä syy. Jos kyselen lisää, pyydän tarkentamaan hän ahdistuu. Kokee että työssä on hirveä kiire ja stressiä, josta osa on ihan itseaiheutettua kun ottaa kokoajan lisää tekemistä ja projekteja vastaan.

Siis ei toinen osapuoli halua. Riisu nyt ne vaaleanpunaiset lasit.

  • ylös 1.5k
  • alas 26
At84

Miksi pitäisi ns. löysässä hirressä eikä sanoisi suoraan jos ei halua? Tietää kuitenkin että olen aina halunnut ja se ei muutu. Mikä järki olisi sanoa että on huomannut haluavansa?

  • ylös 241
  • alas 235
Vierailija

Ihan selvästi mies ei halua lasta.  Ainakaan vielä.

Mies ei todennäköisesti myöskään tiedä, että mitä vanhempi nainen on tullessaa raskaaksi ja synnytteäessään, sitä vaarallisempi raskaus ja synnytys voi olla sekä lapselle, että äidille.

Olisi kannattanut puhua nämä lapsiasiat selväksi jo ajoissa.

Silloin ap olisi voinut päättää mikä hänelle on elämässä tärkeintä ja onko lapsi se ainoa asia, millä koko elämässä on merkitystä.  Ja jos näin olisi ollut, ap:n olisi voinut vaihtaa toiseen mieheen.

Kaikki eivät vain yksinkertaisesti halua lasta, se tosiasia, ja eikä sille kukaan muu voi mitään.

  • ylös 804
  • alas 29
Vierailija

Jos tuo 84 on syntymävuotesi, niin ei tosiaan ole vara odotella ollenkaan. Ei taida puolisosi haluta lapsia, roikottaa sinua vain löysässä hirressä niin kauan, että juna ehtii mennä.

Olen kymmenen vuotta nuorempi ja tässä yritetään jo ihan täysiä saada jälkikasvua, mutta ei tärppää...

  • ylös 806
  • alas 101
Vierailija

En vieläkään voi käsittää, en sitten millään miksi naiset ovat aina hinkumassa niitä lapsia?

Miksi?

Ja sitten itketään ja valitetaan yksinhuoltajina, kun se lapsi on kuitenkin tehty, vaikka mies ole ollut yhtään halukas lapsiaa saamaan.

  • ylös 388
  • alas 548
Vierailija

Hän ei halua lapsia. Ehkä ajatus jollain tasolla kiehtoo, että ”toki sitten tulevaisuudessa joskus on perhe”, mutta hän ei ole valmis tai halukas hyppäämään siihen käytännön toteutukseen.

Asia ei tule muuttumaan kahden tai kuuden kuukauden kuluttua. Sinä jäät hänelle katkeraksi, jos vielä pitkään roikut tuossa mukana anelemassa lapsia. Sinun on vaan pakko päättää, oletko valmis luopumaan lapsihaaveestasi ihan oikeasti ja lopetat aiheesta puhumisen ja sen ajattelemisen. Ei tosin kuulosta siltä, että pystyisit, jos asia joka kuukausi ahdistaa kovasti. Silloin ei jää paljon vaihtoehtoja, ikävä kyllä.

Kumppanista eroaminen on toki riski sekin, sillä saatat jäädä ilman uutta kumppania ja niitä lapsiakin, jos et löydä ketään sopivaa etkä ole valmis yksinhuoltajaksi vaikka luovuttajan avulla. Vaikea, mutta hyvin yleinen tilanne, jota moni joutuu pohtimaan. Lopputuloksesta ei kukaan voi antaa takeita, mutta olennaisinta on ehkä, että saat miehen ymmärtämään, ettet aio enää odottaa. Oikeasti.

Kirjoita hänelle vaikka kirje, jos keskustelu ei ikinä etene. Ei häntäkään saa painostaa lastenhankintaan, hänelläkin on oikeus elää lapsetonta elämäänsä omien suunnitelmiensa mukaan. Sinua hän ei toki saisi tietenkään roikottaa siinä mukana, kun olet toiveesi tehnyt aivan selväksi.

  • ylös 835
  • alas 10
Vierailija

Kuulostaa siltä, että jos todella lapsen haluat, sun täytyy miettiä muita vaihtoehtoja. Toista ei voi vanhemmaksi pakottaa, joten oletko valmis hankkimaan lapsen yksin?

  • ylös 527
  • alas 9
Vierailija

Jos ap on syntynyt 84, en sanoisi "yli 30" vaan "lähes 40". Viimeiset vuodet on menossa jos enää on edes mahdollista. Mutta mieshän ei tosiaan lasta juuri halua, todennäköisesti haluaa vain pitää parisuhteen ja siksi ei sano suoraan. Tai haluaa niin vähän, että mieluummin on ilman niin kauan kuin suinkin mahdollista. Koska eihän ihminen, joka jotain HALUAA, yritä vältellä sitä asiaa!

  • ylös 781
  • alas 71
Vierailija

Älä anna hänen viedä unelmaasi lapsesta. Jos hän ei halua, ole luja ja lähde eteenpäin. Jos annat periksi, katkeroidut. Miestä et voi kuitenkaan pakottaa. Se on surullista mutta totuus on että sinun tiimalasisi tyhjenee aikanaan, hänellä ei sitä kiirettä ihan vielä ole.

Voisit kysyä haluaako hän isäksi nyt vai vanhempana jolloin se on raskaampaa.

  • ylös 540
  • alas 32
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
En vieläkään voi käsittää, en sitten millään miksi naiset ovat aina hinkumassa niitä lapsia?

Miksi?

Ja sitten itketään ja valitetaan yksinhuoltajina, kun se lapsi on kuitenkin tehty, vaikka mies ole ollut yhtään halukas lapsiaa saamaan.


Lisääntymisen tarve on ihan oikea biologinen tarve. Ihmiskuntaa ei olisi olemassa ilman sitä. Yleensä tarve on naisella voimakas, monilla miehilläkin kyllä.
Vasta viime vuosikymmeninä on ihminen keksinyt tehokkaan ehkäisyn, sitä ennen sukupuolivietti huolehti siitä että lapsia syntyi.
Nykyihmisen elämänsisällöksi näyttäisi riittävän jatkuva paneminen, ilman häiriötekijöitä.
Voidaanhan sitä viisastella että maailmassa on jo ihan tarpeeksi lapsia, mutta tilanne kyllä vääristää ihmiskunnan kehitystä. Fiksuimmat eivät lisäänny, tyhmemmät sitäkin enemmän.

  • ylös 405
  • alas 149
Vierailija

Exäni teki samaa, tosin vaan kihlojen kohdalla. Ero tuli myöhemmin hänen aloitteestaan. En halua maalailla piruja seinille, mutta ei hyvältä vaikuta. Itse haluan seuraavaksi miehen joka haluaa kanssani samoja asioita ihan omasta tahdostaan. Tosin sellaista ei ole vielä kävellyt vastaan :D T. Myös 30v ja sinkku

  • ylös 458
  • alas 10
At84

Kiitos noista muutamista asiallisista vastauksista. Kyllä 84 on ikävuoteni ja TIEDÄN että aikaa ei ole hukattavaksi - tätä olen yrittänyt painottaa puolisollenikin.

Olemme olleet vuosia yhdessä ja kaikki elämässämme on tähdännyt siihen viime vuosina että urat on kunnossa jotta lapsia voidaan alkaa hankkia. Siksi ihmettelen suuresti JOS kaikkien näiden vuosien jälkeen yhtäkkiä hän ei haluakaan lapsia.

Tuntuu että alan olemaan epätoivoinen asian suhteen. Olen aina halunnut lapsia ja hän tietää sen. Olen laittanut uran omasta valinnastani lastenhankinnan edelle ja pari viime vuotta käyttänyt puolison herättelemiseen ajatukselle. Tähänkö nyt on tultu että on urat ja koti kunnossa ja sitten hän ei haluakaan? Ja minkälainen ihminen tekisi edes noin että elättelee toiveita toiselle ja sitten sulkeutuu odottaen että asia menee ohi??

  • ylös 559
  • alas 45
Vierailija

At84 kirjoitti:
Kyse ei ole siitä, etteikö hän halua. Asiaa kysyessäni sanoi että on huomannut haluavansa, mutta tuntuu että on niin paljon kaikkea muuta "sitä ennen" tehtävänä. Vaikka ihan oikeasti ei ole mitään mitä olisi pakko tehdä sitä ennen tai mitä ei voisi tehdä yrittämisen aikana tai raskausaikana. Eli ei hirveän järkevä syy. Jos kyselen lisää, pyydän tarkentamaan hän ahdistuu. Kokee että työssä on hirveä kiire ja stressiä, josta osa on ihan itseaiheutettua kun ottaa kokoajan lisää tekemistä ja projekteja vastaan.

Itse kehotan keskittymään tekoihin. Exänikin sanoi haluavansa minun kanssani naimisiin. Paskat halus. Usko tekoja, älä sanoja. Voit toki olla miehen kanssa, en halua kehottaa ketään eroamaan koska se ei ole helppoa. Mutta älä ole naiivi AP ja usko sokeasti toisen sanaan jos teot eivät tue niitä. T.Se sama N30

  • ylös 640
  • alas 8
Vierailija

En tiedä, miten tää nykyään menee, mutta itseni kohdalla on mennyt näin:
Rakastuin syvästi nuorena, samoin toinen osapuoli. Silloin tuli tunne, että hänen kanssaan olis ihanaa saada lapsi. Suhde ei kestänyt, niin asia jäi siihen.

Alle kolmikymppisenä pitkän tauon jälkeen tuosta edellisestä rakkaudesta, tapahtui ihme ja rakastuin. Samoin mieheni. Oli ajatus, että ihan sama onko lapsia vai ei, kun on niin mahtavaa kahdestaan. Sitten kävi ilmi, että miehelläkin on vauvakuume. Kaksi lasta saimme ja perheestä olen kiitollinen. Paras lahja mitä kukaan on mulle antanut.

  • ylös 86
  • alas 303
Vierailija

No, ei voi pakottaa.

Jos sut haluaa, niin on haluttava se lapsihaave ja lapsen yritys siinä samassa paketissa nyt. Jos ei, niin ei.

Samoin se on sulla.

Se vaan on nyt.

  • ylös 293
  • alas 11
Vierailija

On helppo ajatella haluavansa jotain Sitten Joskus, kun se ei ole vielä ajankohtaista eikä asian eteen tarvitse uhrata mitään. Lastentekeminen "kuuluu" vieläkin ns tavalliseen elämänkaareen, ja moni vain ajattelee että tottakai niitä kuuluu tehdä Sitten Joskus. Mutta oikeasti voi ollakin ettei niitä lapsia halutakaan silloin kun asia alkaa konkretisoitumaan, ja siitä lapsivapaasta elämästä pitäisi oikeasti luopua.

Eli kulttuurisen ohjelmoinnin ja kumppanin painostuksen takia ihminen luulee haluavansa lapsia joku päivä, kun ei ihan ole sisäistänyt, että on myös oikeasti mahdollista elää elämänsä lapsettomana jos haluaa. Oikeaa, sisäistä aitoa halua lisääntymiselle ei kuitenkaan ole, ja siksi sitä lykätään aina myöhemmäksi kun henkilökohtaisesti ei nähdä mitään positiivista odottamassa, jonka takia olisi nykyisestä elämästä valmis luopumaan. Tavallaan siis valehdellaan myös itselleen, että Sitten Joskus, Sitten Joskus minä kyllä teen lapsia (koska niin normaalin aikuisen kuuluu tehdä ja tottakai olen normaali ihminen joka tekee niin).

  • ylös 511
  • alas 19
Vierailija

Istutte alas puhumaan asian halki. Sinulla ei ole aikaa odotella enää yhtään, vaikka alkaisit yrittää lasta heti, on jo aika suuri todennäköisyys että voit joutua käymään läpi lapsettomuushoitoja. Jos olet 100% varma että haluat yrittää lasta, teidän on tehtävä vaikea päätös: ehkäisy jää nyt pois tai eroatte. Se ei ole uhkailua, mies voi valita eron jos ei lasta halua.

  • ylös 542
  • alas 24

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla