Lue keskustelun säännöt.
Mies harkitsee muuttamista muualle arkipäiviksi
21.11.2023 |
Ollaan oltu kauan yhdessä ja aina oltu paljon yhdessä, lähes kaikki mahdollinen vapaa-aika. Usein todettu ettei erossa oleminen oikein meille sovi, riitoja tulee paljon helpommin. Muutama vuosi sitten oltiin muuttamassa toiselle paikkakunnalle ja mies joutui työn takia muuttamaan edeltä, asuttiin nelisen kk eri paikoissa ja nähtiin sinä aikana 4-5 kertaa. Ei hyvä.
Nykyäänkin mies on keskimäärin 3 päivää viikosta pois ja vaikka siihen on tavallaan tottunut niin ei se kivaa ole kummallekaan. Miehellä päivät menee siellä töitä tehdessä ja nukkuessa, minulla sitten kaikki talon työt kotona. Ollaan ajateltu ettei enää siihen lähdetä että oltaisiin yhtään enempää erossa, päinvastoin mietitty vaihtoehtoja että nähtäisiin enemmän.
Ja nyt sitten miehelle tarjottiin hyvää työpaikkaa, muutaman tunnin ajomatkan päästä eli arkipäivät pitäisi asua siellä. Huomaan että hän haluaisi paikan ottaa, uusia haasteita ym. Saisi asunnon työnantajalta, mutta minä en saisi mennä sinne vapaapäiviksi tms, koska on ns. suljetulla alueella. Jos taas pitäisi ottaa asunto yleisiltä markkinoilta, tiedän miehen pihinä miehenä olevan näreissään isosta vuokrasta. Nyt kun meillä on talossa niin edulliset asumiskustannukset, että joku kaupunkiyksiön vuokra tuntuu lompakossa.
Tiedän että mua harmittaisi yksinäiset viikot kotona. Ja miestä harmittaisi olla erossa myös. Tiedän että riitoja tulisi enemmän ja varmasti mieskin tietää. Mutta kun tiedän että hän haluaisi paikan ottaa, en haluaisi ampua sitä alas.
Teenkö väärin jos en kerro suoraan, etten haluaisi hänen ottavan paikkaa vastaan?
Kommentit (210)
Vierailija kirjoitti:
Jos olette olleet pitkään yhdessä ja noinkin tiiviisti on jo korkea aika etsiä muitakin vapaa-ajanviettotapoja kuin ainoastaan puolison seura.
Kun mies muuttaa työn perässä, voit itsekin sekaan katsomaan työpaikkoja sillä suunnalla.
Mutta tuo, että mies on ollut nyt jo osan viikosta muualla ja olet täysin kiinni hänessä ei ole ymmärrettävää.
Tosin mietin sitäkin mahdollisuutta tässä, että mies on ottamassa irtiottoa suhteestanne. Ei sano sitä suoraan.
Miksi on korkea aika etsiä muuta kuin puolison seuraa? Miksi puolison seurasta ei saisi pitää? Taidat olla aika kateellinen.
Ja aika ristiriitaista sanoa että ap on täysin kiinni miehessä joka ei ole kotonakaan kuin puolet viikosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko se mies siis jo päättänyt muuttaa vai mikä tilanne?
Ei tietääkseni ole päättänyt. Selvittelee asunto- ja muita asioita. Huomenna nähdään ihan livenä niin silloin varmaankin jutellaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Yksi iso syy siihen että erosin oli eksän loputon rauhattomuus. Minä olisin halunnut vaan kävellä käsikkäin, katsella auringonlaskuja ja nauttia elämästä, mutta eksä jaksoi sitä vain pari minuuttia, kunnes nokka näytti jonnekin muualle. Oli aina liian vanha auto, liian mitätön asunto, liian vähän palkkaa tai muuten vaan tarve "jonnekin". Vaikka tultiin ihan hyvin toimeen ja kaikki hyvin. On raskasta elää kroonisesti tyhjyyttä täyttävän ihmisen kanssa.
Pohtisin ihan elämänfilosofiasta lähtien, mitä pitäisi tehdä, jotta molemmat voitte toteuttaa tarpeitanne samassa suhteessa.
Huh, kuulostaa kamalalta. Onneksi meillä tämä "levottomuus" liittyy vain työhön. Autot saa olla vanhoja ja käsi kädessä lenkkeillään ja katsellaan auringonlaskuja 😄
En tosiaan jaksa provotyyppisiin kommentteihin kiinnittää huomiota. Ja ymmärrän senkin että joillekin tällainen voisi olla eron paikkakin, mutta en nyt itse niin tässä kohtaa ainakaan ajattele. Joka tapauksessa kiitos teillekin jotka ymmärrätte, ettei se erossaolo ole kaikille se parisuhteen paras juttu 😄 Ap
Olette menneet tosi nuorina yhteen ja nyt kasvaneet erillenne. Teillä ei kohtaa arvot eikä luottamuskaan ole kunnossa. Ehkä teidän kannattaisi suosiolla erota eikä tavoitella kompromissiratkaisua. Kumpikin voisi löytää uuden puolison, jonka vuoksi ei tavitsisi venyä.
Mitä ap tekee jos miehes lähtee mielipiteestäs huolimatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyi kun ahdistavaa tuollainen roikkuminen. Ehkä miehesi on lähdössä karkuun?
On melko tavallista, että puolisot on eri paikkakunnilla töissä. Mun mies asuu viikot 350km päässä työn takia. Ollaan sovittu, että koti on tällä hetkellä minun luonani. Aikuinen lapsemme asuu samassa kaupungissa. Miehen asuu työpaikkakunnalla melko karusti ja tulee useimpina viikonloppuina kotiin. Minä taas matkustan joskus koiran kanssa miehen luo, kun haluan vaihtelua. On kiva tutustua uuteen kaupunkiin. Rahaa kuluu asumiseen ja matkustamiseen mutta rahaa jää kuitenkin enemmän, kuin jos mies olisi työttömänä tai koulutustaan vastaamattomassa työssä kotipaikkakunnalla. Ollaan oltu kohta 40 v yhdessä ja siitä ajasta asuttu eri paikkakunnilla n 6 vuotta. Viikolla ollaan kuitenkin kiireisiä työn kanssa, joten viikonloput yhdessäoloa tuntuu tosi kivoilta ja arvokkaita. Välillä on kovakin ikävä mutta toistaiseksi mennään näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On melko tavallista, että puolisot on eri paikkakunnilla töissä. Mun mies asuu viikot 350km päässä työn takia. Ollaan sovittu, että koti on tällä hetkellä minun luonani. Aikuinen lapsemme asuu samassa kaupungissa. Miehen asuu työpaikkakunnalla melko karusti ja tulee useimpina viikonloppuina kotiin. Minä taas matkustan joskus koiran kanssa miehen luo, kun haluan vaihtelua. On kiva tutustua uuteen kaupunkiin. Rahaa kuluu asumiseen ja matkustamiseen mutta rahaa jää kuitenkin enemmän, kuin jos mies olisi työttömänä tai koulutustaan vastaamattomassa työssä kotipaikkakunnalla. Ollaan oltu kohta 40 v yhdessä ja siitä ajasta asuttu eri paikkakunnilla n 6 vuotta. Viikolla ollaan kuitenkin kiireisiä työn kanssa, joten viikonloput yhdessäoloa tuntuu tosi kivoilta ja arvokkaita. Välillä on kovakin ikävä mutta toistaiseksi mennään näin.
Mukavaa, että teillä toimii nykyjärjestely 😊 Tottahan se on että on paljon pariskuntia, jotka asuu erillään ja joillekin se sopii hyvinkin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap tekee jos miehes lähtee mielipiteestäs huolimatta?
En usko että lähtee, mutta jos niin päättäisi, niin sittenhän niin on, ja jää nähtäväksi miten hyvin siihen kumpikin sopeutuu. Eiköhän tästä huomenna keskustella kun nähdään 😊 Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmetyttää aloituksessa tämä: "Ollaan ajateltu ettei enää siihen lähdetä että oltaisiin yhtään enempää erossa, päinvastoin mietitty vaihtoehtoja että nähtäisiin enemmän." ja silti mies on nyt muuttamassa toiselle paikkakunnalle?
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää aloituksessa tämä: "Ollaan ajateltu ettei enää siihen lähdetä että oltaisiin yhtään enempää erossa, päinvastoin mietitty vaihtoehtoja että nähtäisiin enemmän." ja silti mies on nyt muuttamassa toiselle paikkakunnalle?
Sanopa muuta 😄 Mutta kun on harmistunut työtilanteen junnatessa paikallaan ja turhautumisen hetkellä tuleekin työtarjous muualta, niin. Mutta puhelimessa eilen sanoi että iso miinus on viikot pois kotoa. Että sen perusteella, eipä hän taida paikkaa ottaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisin aloittajan tilanteessa ja olisi lapsetkin hoidettavana niin en katselisi yhtään jos mies huvikseen lähtisi töihin toiselle paikkakunnalle. Pakko on eri asia.
"Miehen varsinaiset urakehityssuunnitelmat ovat ihan toisaalla. Tämä olisi vain väliaikainen sivuhyppäys hänelle ja sitten jatkaisi niitä oikeita suunnitelmia.
Ongelma erossa ollessa on ikävän aiheuttama harmi, ja se ettei mies ymmärrä että minä hoidan talon työt yksin iltaisin eikä minulla ole vapaa-aikaa kuten hänellä. Olen myös väsynyt tuosta syystä. Lisäksi mustasukkaisuuden lisääntyminen puolin ja toisin noiden muiden asioiden kärjistyessä. Ne on asioita jotka nousee esiin vain jos ollaan paljon erillään. Ap"
Eli kyseessä on vain lyhyt hyppäys. Puhut kuitenkin aiheesta, kuin tämä olisi pidempi järjestely.
Mikä ihmeen talo vaatii jokailtaisia töitä niin, ettei vapaa-aikaa jää? Ehkä sitten muutto toiseen asuntoon olisi paikallaan? Saisit vapaa-aikaa ja voisit puuhailla omia juttuja. Mies ei olisi elämäsi ainut sisältö. Mustasukkaisuus taas on asia, joka ongelmaksi paisuessa kannattaa käsitellä. Se keskenkasvuisuutta, eikä ole sama asia kuin ikävöinti.
Puhut kuitenkin aika sekavasti asiasta. Puhut mustasukkaisuudesta ja eron mahdollisuudesta ja sitten kohta kuitenkin kiellät, ja vakuuttelee kuinka kaikki on oikein hyvin.
Minusta on ongelma, että sinulla ei ole omaa elämää. Hanki vapaa-aikaa myös yksinäsi ja harrastuksia tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutamat kommentoijat jättävät nyt huomiotta sen, että minä en ole ainoa jota erossa oleminen harmittaa, joka voi aiheuttaa riitoja väsyneenä ja ikävään turhautuneena. En myöskään ole yleensä se mustasukkainen osapuoli. Meitä on tässä suhteessa kaksi ja mies osaa nuo vallan hyvin 😄 Ja se taas on aiemmin aiheuttanut riitoja, kun mies on asunut työnsä takia muualla ja minulla on ollut lapset, eläimet, talo ja vielä vaativa palkkatyö hoidettavana, ja sitten mies on ollut mustasukkainen kun en ole ehtinyt hänen puhelinsoittoihinsa vastata. Tai hän on kokenut itsensä ulkopuoliseksi, kun minulle ja lapsille on tullut niin "omat kuviot" hänen asuessa kaukana. Näin on siis ollut aiemmin.
Noita ongelmia ei ole ollut paljoa, mutta en enää jaksaisi moista yhtään, etenkään niin sanotusti turhan erossaolon takia. Jos hänen ylenemisensä vaatisi muualla asumisen, olisi se täysin eri asia. Mutta meillä menee aina paremmin kun ollaan yhdessä ja tykätään tehdä hirveästi kaikkea laidasta laitaan kaksin, niin en näe järkeä tässä erillään asumisessa taas.
Kiitos huolenpidosta, osaan hyvin elellä kotona nytkin ilman miestä, minulla on oikein mukava elämä ja yhdessä vielä mukavampi 😄 ja toivon että se tällaisena pysyykin. Ap
Ja tuo ajanjakso mistä kerroin oli 5-6 v sitten, kun mies asui toisella paikkakunnalla viikot työhönsä liittyvien opintojen vuoksi, parin vuoden ajan. Ja tässä välissä on ollut sitten se jakso, kun mies muutti edeltä uudelle paikkakunnalle ja nähtiin ehkä kerran kuukaudessa. Ja nykyään on noin puolet viikosta pois.
Että jos jonkun mielestä olen liikaa kiinni miehessä, niin on kyllä katsojan silmälaseissa vikaa 😂 Ap
Joku syyhän siihen on että äijäke ei viihdy kotona
Vierailija kirjoitti:
"Mistä luulet että riidat alkavat kun olette erillänne, tai mikä teidän välillänne muuttuu kun ette ole fyysisesti yhdessä? Tämän selvittäminen olisi nyt avain tilanteen ratkaisemiseksi. Jos mies alkaa vältellä oman uransa kehittämistä eteenpäin sen takia että pelkää riitojen lisääntyvän, ei se tee miehestäkään kovin tyytyväistä."
Miehen varsinaiset urakehityssuunnitelmat ovat ihan toisaalla. Tämä olisi vain väliaikainen sivuhyppäys hänelle ja sitten jatkaisi niitä oikeita suunnitelmia.
Ongelma erossa ollessa on ikävän aiheuttama harmi, ja se ettei mies ymmärrä että minä hoidan talon työt yksin iltaisin eikä minulla ole vapaa-aikaa kuten hänellä. Olen myös väsynyt tuosta syystä. Lisäksi mustasukkaisuuden lisääntyminen puolin ja toisin noiden muiden asioiden kärjistyessä. Ne on asioita jotka nousee esiin vain jos ollaan paljon erillään. Ap
Järjestätte sinulle reilusti vapaa-aikaa silloin kun hän on kotona, tai ostaa kodinhoidon palveluita poissaoloajakseen. Se olisi reilua. Mustasukkaisuus on enemmän päässä oleva ongelma, siinä ei oikein voi ulkopuolinen neuvoa.
"Järjestätte sinulle reilusti vapaa-aikaa silloin kun hän on kotona, tai ostaa kodinhoidon palveluita poissaoloajakseen. Se olisi reilua. Mustasukkaisuus on enemmän päässä oleva ongelma, siinä ei oikein voi ulkopuolinen neuvoa."
Joo siis mies tekee kyllä tosi paljon kotitöitä ym silloin kun on kotona. Esimerkiksi viimeksi juuri ennen lähtöään imuroi koko huushollin ja nyt lumityöt odottaa hänen paluutaan, koska olen kipeänä. Vapaa-aikani vietän mieluusti miehen kanssa silloin kun hän kotona on, joskus otan töistäkin vapaata siksi 😊 Ap
Mies on myös pv:lla töissä ja kieltäytyi vastaavassa tilanteessa virasta. Ei halunnut muuttaa arkipäiviksi 200 km päähän ja jättää mua tänne tuppulaan yksin. Enkä mä täällä kauan olisi yksin viihtynytkään ja mies tietää sen.
Yksi iso syy siihen että erosin oli eksän loputon rauhattomuus. Minä olisin halunnut vaan kävellä käsikkäin, katsella auringonlaskuja ja nauttia elämästä, mutta eksä jaksoi sitä vain pari minuuttia, kunnes nokka näytti jonnekin muualle. Oli aina liian vanha auto, liian mitätön asunto, liian vähän palkkaa tai muuten vaan tarve "jonnekin". Vaikka tultiin ihan hyvin toimeen ja kaikki hyvin. On raskasta elää kroonisesti tyhjyyttä täyttävän ihmisen kanssa.
Pohtisin ihan elämänfilosofiasta lähtien, mitä pitäisi tehdä, jotta molemmat voitte toteuttaa tarpeitanne samassa suhteessa.