Miltä psykoosi tuntuu?

Vierailija kirjoitti:

Mt-ongelmaisen leiman saatuasi astut taisteluun elämästäsi, identiteetistäsi ja vapaudestasi. Annatko sen, joka pelkää ja vihaa sinua, kontrolloida elämääsi tai määritellä kuka olet? 

--

No, kyllä sieltä suljetulta pääsee myös psykoosin jälkeen  ulos ja vaikka kiinni tuikitavalliseen keskiluokkaiseen perhe-elämään, kokemusta on. 

Samaa mieltä tosin siitä, että Mt-hoitoon liittyy suuria ongelmia. Itsekin parannuin kunnolla vasta kun sain luvan lopettaa lääkkeen, jonka mukamas piti auttaa. Tuntui että aika tuuripelillä kokeilivat eri hoitoja ja lääkekuorma paisui valtavaksi. Vaikea sanoa oliko mistään niistä oikeasti apua vai pitkittivätkö vain paranemista. 

Euforiselta. Suosittelen

Samalta kuin nyrkki perseessä, jokusen päivän päästä haluaisi jo päästä siitä eroon, perseestä siis, ei nyrkistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauanko muuten psykoosiin vaipuminen kestää?

Onko se nopea asia, jota ei itse huomaa?

Vai viekö viikkoja tai jopa kuukausia?

Ja voiko ihminen missään vaiheessa ennen varsinaista psykoosia tai sen aikana ymmärtää ettei kaikki ole hyvin?

 

Kyllä merkkejä voi olla näkyvissä jo kuukausia ennen varsinaista psykoosia. Yleensä lähtee unet (pitkään jatkunut valvominenhan jo itsessään aiheuttaa psykoosin) ja tulee semmoista kiihtymistä ja kierroksilla oloa. Saattaa toimia vähän irrationaalisesti, mutta ei kuitenkaan niin pahasti, että itse tai ulkopuoliset tajuaisi mitään. Jos tilanteen saa tässä vaiheessa rauhoitettua niin psykoosin puhkeamisen voi jopa estää. Sairauslomalle heti ja kaikki stressitekijät minimiin ja uni kuntoon niin psykoosi ei välttämättä ehdi tulemaan päälle.

Kuin oma burnouttini. Kesäloma hieman laski kierroksia mutta syksyllä paiskoilin tavaroita menemään ja riehuin ja paskansin kaiken. Myöhemmin kuulin miten olin tehnyt törkeitä asioita mistä en muista mitään.

Ajattelu on kiihtynyttä. Kokoajan tulvii mieleen raskaita muistoja. Pelkään että kaikki näkee miten huono ja seko olen. Tarkkailen koko ajan ihmisiä, että näkyykö heidän katseestaan inho ja kavahdus. Kamala kuolemanpelko, ahdistus tulevasta.

Sanoin eräälle ihmiselle muutama päivä sitten, että en voi kauaa seistä tässä pakkasessa nyt juttelemassa, lapsi on yksin kotona. Oikeasti koin että lapsi on sisällä oottamassa. Poikani on 22 ja asuu toisessa kaupungissa.

Mietin, onko LSD-huumeen vaikutus samanlainen kuin psykoosi?
Kokeilin LSD:tä monta vuotta sitten ja minulla oli samanlaisia kokemuksia: kuulin ruohon puhuvan, näin ihmisiä, jotka olivat kaikki hyvin pieniä kuin liliputit ja joko marssivat tai tanssivat, kuulin kappaleen I Will Always Love You metron kaiuttimista ja kaikilla ihmisillä oli metallinväriset hiukset.

Harhaisia ajatuksia vainoamisesta. Tunteet ja arkipäivä sekaantuvat liikaa. Soittoja poliisille ja viranomaisille, koska tuntuu että joku vainoaa myös puheet sen mukaisia. Onneksi pääsin sairaalaan ja lääkitykselle. 

Raskaampaa kuin psykoosi on leimatuksi tuleminen. PAHAKSI ja VAARALLISEKSI, TÄYSIN KELVOTTOMAKSI ihmiseksi niiden taholta jotka _todella_  eivät itse ole parempia saati samaisten henkilöiden kontrollointiyritykset. Onneksi läheiseni tuntevat minut se on auttanut paljon, eikä kukaan muu asiasta tiedä sillä otsassani ei lue psykoosisairas. Häpeän takia en asiaa piilota, vaan yksinkertaisesti sen vuoksi kun on nähnyt ihmisten käytöksen ja suhtautumisen mm. terveydenhuollossa.

Kauneus ja nuoruus viety lääkkeillä. Rukoilen joka päivä kostoa minuun kajoamisesta.

Tylsältä. Ajatukset ja tunteet katoaa tai latistuu, mikään ei kiinnosta. Ihmiset näkevät silmistäsi että sinussa on jotain outoa joten he alkavat vältellä sinua. Päädyt siis yksin syrjäytymään koska töitäkään ei tietenkään saa. 

Vierailija kirjoitti:

Tylsältä. Ajatukset ja tunteet katoaa tai latistuu, mikään ei kiinnosta. Ihmiset näkevät silmistäsi että sinussa on jotain outoa joten he alkavat vältellä sinua. Päädyt siis yksin syrjäytymään koska töitäkään ei tietenkään saa. 

Aha, ei ole tapahtunut minulle. Tuttu ihminen ihmetteli ja kysyi että sinähän olet normaali..? Ei, lääkäreille en ole, koska etsin hengellisiä asioita, sain henkimaailman kokemuksia ja näin minusta tehtiin skitsofreenikko. Vieläpä oikein PAHA PAHA "sairaudentunnoton" skitsofreenikko, niin sairaudentunnoton että kehtaan käydä töissä. tehdä opintoja ja luoda ihmissuhteita kuten tähänkin saakka elämässäni.

Vierailija kirjoitti:

Tylsältä. Ajatukset ja tunteet katoaa tai latistuu, mikään ei kiinnosta. Ihmiset näkevät silmistäsi että sinussa on jotain outoa joten he alkavat vältellä sinua. Päädyt siis yksin syrjäytymään koska töitäkään ei tietenkään saa. 

Psykoosi näkyy silmistä. Ikävä kyllä. Se katse on outo ja pelottava. Lapset pelkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tylsältä. Ajatukset ja tunteet katoaa tai latistuu, mikään ei kiinnosta. Ihmiset näkevät silmistäsi että sinussa on jotain outoa joten he alkavat vältellä sinua. Päädyt siis yksin syrjäytymään koska töitäkään ei tietenkään saa. 

Psykoosi näkyy silmistä. Ikävä kyllä. Se katse on outo ja pelottava. Lapset pelkää.

Aineet ne on eikä psykoosi. Joko lääkeaine tai päihde.

en tiedä miltä se tuntuu en ole koskaan ollut psykkoosissa olen Voittaja koska äänestän Kokoomusta äänet sanovat äänestä Kokoomusta niin minä olen Voittaja ja äänestän aina Kokoomusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tylsältä. Ajatukset ja tunteet katoaa tai latistuu, mikään ei kiinnosta. Ihmiset näkevät silmistäsi että sinussa on jotain outoa joten he alkavat vältellä sinua. Päädyt siis yksin syrjäytymään koska töitäkään ei tietenkään saa. 

Psykoosi näkyy silmistä. Ikävä kyllä. Se katse on outo ja pelottava. Lapset pelkää.

Tästä ajatuksesta voi tunnistaa psykoosin. On tunne että sairaus näkyy.