HS: Monet pariskunnat jakavat kulunsa tasa-arvon nimissä puoliksi, mutta onko se reilua?

Mun näkökulmasta varsinkin lapsiperheessä tietyllä tavalla tärkein resurssi on aika, siitä on aina pulaa vaikka tienaisi kuinka hyvin. Siksi mun mielestä jos puhalletaan perheenä yhteen hiileen niin ne kustannuksetkin olisi kohtuullista jakaa vähintäänkin tulojen suhteessa jos kumpikin kuitenkin täyspäiväisesti töissä käy. Ja toisaalta pitäisi myös huolehtia että molemmilla on sekä taloudelliset että ajalliset resurssit pitää huolta myös omasta hyvinvoinnistaan.

Vierailija kirjoitti:

Tätä olen usein ihmetellyt - eikö ihmisillä matikkapää riitä vai mistä on kyse kun ei ilmiselvää järkimallia sovelleta.

 

Mielestäni järkimiehen ja naisen malli on jakaa kulut nettotulojen suhteessa. Jos toinen saa vaikka  käteen 2500 euroa ja toinen 1900 euroa kuussa, yhteiset kulut jaetaa samassa suhteessa - 57% enempi tienaavalle ja 43% vähempi tienaavalle. 

Kun tulee työttömyyttä tms, katsotaan taas jako uusiksi. Ehkäpä yhteisiä kuluja myös karsitaan samalla.

Näin ei tule veroprogressiosta rangaistusta enempi tienaavalle. Ja sitten tuon lisäksi omat menot on omia menoja jos rahaa vielä jää. Hienosti on toiminut.

Me olemme ratkaisseet aikanaan tämän asian siten, että laskennassa jätämme molemmille osapuolille saman verran ns. "omaa rahaa". Toisin sanoen, enemmän tienaava maksaa enemmän yhteisistä laskuista ja menoista, ylijäämät tasataan ja molemmat saavat tehdä tällä rahalla mitä lystää.

Mutta toki tiedostamme, että tämä malli toimii lähinnä tilanteissa, joissa molemmat tienaavat suurin piirtein saman verran tai ovat edes ainakin vierekkäisissä tuloluokissa. Jos toinen olisi kokoajan pa ja toinen yritysjohtajana, niin malli ei toimisi kovinkaan reilusti. Tällä systeemillä meillä on menty opiskeluajoista asti, mukaanlukien pätkä työttömyyttä ja vanhempainvapaat. Jossain vaiheessa perheen mies tienasi enemmän, viime aikoina tilanne on kääntynyt toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Hävettäis jos oikeesti maksettaisiin 50/50 kaikesta. Ihan ensinnäkin jo se, että mun mies syö paljon enemmän kun minä. Siitähän hyötyisi vaan se mies, jos puolitetaan menot. Onneks oon löytänyt miehen kuka maksaa mielellään munkin elämästä :)

Sua hävettäis, jos joutusit maksamaan enemmän. Mutta se ei hävetä, että elät siivellä. Ookke, gotcha.

Vierailija kirjoitti:

On reilua ja suositeltavaa.

Naisen ei kuuluu hyötyä miehestä taloudelllisesti. Naiselle pitää riittää se, että hän hyötyy miehestä jo fyysisesti sekä älyllisesti. Naisen fyysinen ja älyllinen heikkous estää jo lähtökohtaisesti sen, että hän suoriutuu hyvin minimaalisen vähistä asioista ja mies täydentää jo näitä naisen heikkouksia ja nainen hyötyy jo niden osalta miehestä huomattavan paljon.

Tähän jos lisätään vielä taloudellinen hyöty on tilanne jo kohtuuton.

Näin se vaan menee..

Eikö noin iso tuulitunneli korvien välissä satu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hävettäis jos oikeesti maksettaisiin 50/50 kaikesta. Ihan ensinnäkin jo se, että mun mies syö paljon enemmän kun minä. Siitähän hyötyisi vaan se mies, jos puolitetaan menot. Onneks oon löytänyt miehen kuka maksaa mielellään munkin elämästä :)

Sua hävettäis, jos joutusit maksamaan enemmän. Mutta se ei hävetä, että elät siivellä. Ookke, gotcha.

Vituttaako?

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää elättää muita ihmisiä? En ymmärrä. Naiset osallistuu kuluihin tasaisesti tai jää kuluttamatta! Suorastaan vituttaa miettiä, että nainen vaatii itselleen tasa-arvoa, kun samalla elää mun rahoilla. Ei käy. 



Ei vitussa käy!!!

Pitäiskö jättää se miettiminen väliin, ettei katkea verisuoni päästä?

Mieheni maksaa kaiken, ihan kaiken. Ei teistäkään kukaan väittäisi vastaan jos puolisosi soisi saman sinulle. Äläkä yhtään yritä tätä "EN KYLLÄ SUOSTUISI YHYY", maksat vaan 50% (tasan) paitsi lasten kamat, ne näyttää kaikki äidit maksavan itse. Aika sairaita miehiä teillä. Raha > rakkaus näyttää olevan tämän ketjun teema.

Ja ennen kuin joku tulee kullankaivajaksi haukkumaan: ukkoni oli TYÖTÖN sekä ASUI MUMMOLLAAN kun tapasimme <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hävettäis jos oikeesti maksettaisiin 50/50 kaikesta. Ihan ensinnäkin jo se, että mun mies syö paljon enemmän kun minä. Siitähän hyötyisi vaan se mies, jos puolitetaan menot. Onneks oon löytänyt miehen kuka maksaa mielellään munkin elämästä :)

Sua hävettäis, jos joutusit maksamaan enemmän. Mutta se ei hävetä, että elät siivellä. Ookke, gotcha.

Naurattaa kun te laskette senttejä täällä :D Rakkaus kukoistaa?

Ihan kuin puolisot ovat jotain sisaruksia nykyään, KAIKKI TASAN YHTÄÄN EI VOI JOUSTAA. Rakastatko ihmistä jolle käyttäydyt noin? Rakastaako hän sinua? Jos sairastut syöpään pysyykö hän rinnallasi? Epäilen... Surullista luettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä menot ovat rikkaamman tason mukaan muodostuneet: köyhempi huomaakin että maksaa extraa. Lamppu 100€ vai lamppu 300€. Rikas saa kalliin puoleen hintaan, köyhä pulittaa enemmän kuin tulot sallisi. 

Eikö se useammin ole niin että pienituloinen nainen nimenomaan haluaa erittäin kalliita asioita, eli menot ovat nimenomaan hänen halujensa mukaan muotoutuneet, mutta häntä ei huvittaisi halujensa tyydyttämisestä maksaa edes omaa puolikastaan.



Lähinnä siis tarkoita vauvakuumeessa munasarjojen käskyjen palvomista ja monenmoista pesänrakennusleikkiä, ynnä suuremman kodin tarvetta em. kotileikkeihin.

Mistä nämä oppisi saat? Et ainakaan oikeasta elämästä. Elät jossain vaihtoehtotodellisuudessa.

Katsomal

Et selkeästi ole kykenevä rakastamaan toista ihmistä. Rahaa rakastat.

Vierailija kirjoitti:

Hävettäis jos oikeesti maksettaisiin 50/50 kaikesta. Ihan ensinnäkin jo se, että mun mies syö paljon enemmän kun minä. Siitähän hyötyisi vaan se mies, jos puolitetaan menot. Onneks oon löytänyt miehen kuka maksaa mielellään munkin elämästä :)

Tämä. Naisilla ei keskimäärin ole sellaista osaamista josta työnantaja maksaisi, mutta kuitenkin sellainen elin josta mies maksaa.

Meillä perheessä jokaisella omat tilit lapsia myöten. Raha asioista päätetään kuitenkin yhdessä eli rahat ovat yhteisiä. Kuukauden aikana tasaamme tileillä olevaa rahaa sitä mukaan kun joltain rahat loppuu. Näin ollaan elelty 20 vuotta. Tähän ajanjaksoon on mahtunut niin opiskelua, työttömyyttä kuin kuukausipalkkaakin. Aina olemme olleet köyhiä joten tätä rahanjakoa ei ole tarvinnut kovasti miettiä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä perheessä jokaisella omat tilit lapsia myöten. Raha asioista päätetään kuitenkin yhdessä eli rahat ovat yhteisiä. Kuukauden aikana tasaamme tileillä olevaa rahaa sitä mukaan kun joltain rahat loppuu. Näin ollaan elelty 20 vuotta. Tähän ajanjaksoon on mahtunut niin opiskelua, työttömyyttä kuin kuukausipalkkaakin. Aina olemme olleet köyhiä joten tätä rahanjakoa ei ole tarvinnut kovasti miettiä.

Entä muiden asioiden jako? Jos yksi on ostanut krääsää ja muut eivät mitään, niin täytyykö muiden kompensoida krääsänostajalle? Entä jos joku tekee töitä 100h/vko ja toinen vain 40, kompensoidaanko työmäärä tuolle enemmän tekevälle etsimällä itselle lisätyötä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Katsomalla omaa ja lähipiirini elämää. Näillä lisääntymisintoisilla naisilla useimmilla matala palkka."

Mikä sinussa ja lähipiirissäsi on oikein vikana kun te ette saa koulutettuja kohtuutuloisia naisia? Niitähän on nykyään vaikka kuinka paljon.

Romanttinen mieli ja hölmö nuori sydän varmaan alkujaan. Silloin ei ole vielä ihan niin tarkkanäköinen kuin jälkiviisaat rillit päässä.



Nyt on ikäluokka jo semmoinen, että ei ole äitikandidaattien seulominen ollut enää ajankohtaista moniin moniin vuosiin.

Miehet ei ole romanttisia, ihan itse olette noin kertoneet.

 

No, en ole "miehet", vaan "mies". Muiden puheet koskevat vain puhujaa itseään.

Enemmän toki toivoisin nuorille miehille kylmää laskelmointia ja vähemmän tunteet edellä matalapalkkatallukoihin sitoutumista.

Meillä minä nainen tienaan huomattavasti enemmän ja maksa myös kuluista enemmän. Tämä on mulle ihan ok.

Se sen sijaan ei ole ok, että esim mun työttömyysaikana, maksoin edelleen vähintään puolet kuluista kun taas miehen vastaavassa tilanteessa, hän maksoi perheen kuluista minimissään 500 euroa. Meillä on 3 lasta ja isohkot asumiskulut.

Vierailija kirjoitti:

Meillä minä nainen tienaan huomattavasti enemmän ja maksa myös kuluista enemmän. Tämä on mulle ihan ok.

Se sen sijaan ei ole ok, että esim mun työttömyysaikana, maksoin edelleen vähintään puolet kuluista kun taas miehen vastaavassa tilanteessa, hän maksoi perheen kuluista minimissään 500 euroa. Meillä on 3 lasta ja isohkot asumiskulut.

Ei ollut ok eli erositte. Puhu teistä sitten menneessä aikamuodossa.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni maksaa kaiken, ihan kaiken. Ei teistäkään kukaan väittäisi vastaan jos puolisosi soisi saman sinulle. Äläkä yhtään yritä tätä "EN KYLLÄ SUOSTUISI YHYY", maksat vaan 50% (tasan) paitsi lasten kamat, ne näyttää kaikki äidit maksavan itse. Aika sairaita miehiä teillä. Raha > rakkaus näyttää olevan tämän ketjun teema.

Ja ennen kuin joku tulee kullankaivajaksi haukkumaan: ukkoni oli TYÖTÖN sekä ASUI MUMMOLLAAN kun tapasimme <3

Onhan se paljon järkevämpää ottaa hyvä tuloinen kumppani kun köyhä :D Miehet valitsee kauniin naisen jos voivat. Naiset valitsevat hyvä tuloisen jos voivat. Karu maailma, mutta niin se toimii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On reilua ja suositeltavaa.

Naisen ei kuuluu hyötyä miehestä taloudelllisesti. Naiselle pitää riittää se, että hän hyötyy miehestä jo fyysisesti sekä älyllisesti. Naisen fyysinen ja älyllinen heikkous estää jo lähtökohtaisesti sen, että hän suoriutuu hyvin minimaalisen vähistä asioista ja mies täydentää jo näitä naisen heikkouksia ja nainen hyötyy jo niden osalta miehestä huomattavan paljon.

Tähän jos lisätään vielä taloudellinen hyöty on tilanne jo kohtuuton.

Näin se vaan menee..

Eikö noin iso tuulitunneli korvien välissä satu?

Jos naisen tarvis hyötyä miehestä vaan fyyisesti ja älyllisesti niin juu ei. Tota kaikkee saa muutenkin kun parisuhteeseen lähtemällä. Naispuoleiset kaverit hoitaa ton älyllisen puolen, myös perhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni maksaa kaiken, ihan kaiken. Ei teistäkään kukaan väittäisi vastaan jos puolisosi soisi saman sinulle. Äläkä yhtään yritä tätä "EN KYLLÄ SUOSTUISI YHYY", maksat vaan 50% (tasan) paitsi lasten kamat, ne näyttää kaikki äidit maksavan itse. Aika sairaita miehiä teillä. Raha > rakkaus näyttää olevan tämän ketjun teema.

Ja ennen kuin joku tulee kullankaivajaksi haukkumaan: ukkoni oli TYÖTÖN sekä ASUI MUMMOLLAAN kun tapasimme <3

Onhan se paljon järkevämpää ottaa hyvä tuloinen kumppani kun köyhä :D Miehet valitsee kauniin naisen jos voivat. Naiset valitsevat hyvä tuloisen jos voivat. Karu maailma, mutta niin se toimii.

 

Ja hyvätuloiset kauniit naiset eivät ota miestä, koska eivät ole lapsen tavoin luomakunnan kruunusta riippuvaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hävettäis jos oikeesti maksettaisiin 50/50 kaikesta. Ihan ensinnäkin jo se, että mun mies syö paljon enemmän kun minä. Siitähän hyötyisi vaan se mies, jos puolitetaan menot. Onneks oon löytänyt miehen kuka maksaa mielellään munkin elämästä :)

Sua hävettäis, jos joutusit maksamaan enemmän. Mutta se ei hävetä, että elät siivellä. Ookke, gotcha.

 

 

Naurattaa kun te laskette senttejä täällä :D Rakkaus kukoistaa?

Ihan kuin puolisot ovat jotain sisaruksia nykyään, KAIKKI TASAN YHTÄÄN EI VOI JOUSTAA. Rakastatko ihmistä jolle käyttäydyt noin? Rakastaako hän sinua? Jos sairastut syöpään pysyykö hän rinnallasi? Epäilen... Surullista luettavaa.

 

Syöpä on erikoistilanne ja pula jossa tietenkin autetaan.

Ammatinvalinta ja/tai opiskelu-, sekä uradraivin puute on ihmisen omalla vastuulla.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vain yhteisiä rahoja, vaikka kummallakin on omat tilit. Ihan vieras ajatus, että pitäisi jotenkin neuvotella maksuosuuksista. Se maksaa, joka ostaa, ja tarpeen tullen siirretään rahaa tililtä toiselle, jos jommankumman käyttötili uhkaa mennä tyhjäksi.



No, käytännössä minä maksan jotakuinkin kaiken muun paitsi vaimon henkilökohtaiset menot. MInä olen suurituloinen ja vaimo siellä pienituloisessa päässä. Tienaan bruttona noin 5 kertaa vaimoni verran, nettona vajaat 3 kertaa. Olen maksanut omakotitalon, molempien autot ym. isot menot. Kaikkien lainojen hoitotili on aina ollut minun.

Vuosikymmeniä sitten yhteiselomme alkuaikoina tulot oli toisin päin. Minä opiskelin ja vaimo oli pienipalkkaisissa töissä. Rahaa oli vähän. Jo silloin totuttiin siihen, että me pärjätään vain, jos rahat on yhteisiä ja meille oli itsestään selvää että se maksaa jolla on varaa maksaa. Samaa periaatetta noudatettu läpi pitkän liittomm

meilläkin oli exän kaa samoin, ei tosin rikastumaan päästy.. mutta väliäkö sillä kuka maksaa ku kimpassa ollaan.