Tiede loi ateismin ja monet sanovat sen olevan paras ja tyhjentävin selitys maailmankaikkeuteen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonpuhdistus eli reformaatio Raamattu-herätyksineen 1500 luvulla pohjusti tietä kyvylle ajatella niin että tiede saattoi syntyä. Ilman Raamattua koko maailma olisi jäänyt taikauskoiseen keskiaikaan.

Hyvin tiede kehittyi arabimaissa ja kiinassa kauan ennen sitä. Vaikkei ne ole ikinä olleet kristittyjä! Kiinassa oli paperia ja ruutia kun Euroopassa vielä elettiin rautakaudella.

Tämä on vasemmistolainen satu. Ihana satu mutta satu.

Kannattaisi joskus lukea historiankirjoja. Sitä voisi oppiakin jotain.

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten tieteestä tuntuu melskaavan ne, joilla on vähiten käsitystä tieteen luonteesta. Ja enivei, ei tässä ole ristiriitaa. Jotkut HC-levelin tiedetyypitkin on olleet uskonnollisia. Näistä voisi mainita mm. erään patenttivirkamiehen nimeletä A. Einstein.

Einstein kutsui itseään käsittääkseni agnostikoksi, eli ei ollut uskovainen siinä mielessä kuin uskovaiset termin käsittävät.

Kannattaa myös muistaa, että silloin elettiin sellaista maailmanaikaa, ettei todellakaan ollut soveliasta julkisesti kieltää jumalan olemassaoloa! 

Kaikki suhteellisuudentajuiset (pun intented) ihmiset ovat agnostikkoja ja muut luulevat tietävänsä varmaksi asioita, joita ei voi tietää koetellusti

Hyvä syy uskoa on jo se ettei tiede pysty eksaktisti selittämään kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten tieteestä tuntuu melskaavan ne, joilla on vähiten käsitystä tieteen luonteesta. Ja enivei, ei tässä ole ristiriitaa. Jotkut HC-levelin tiedetyypitkin on olleet uskonnollisia. Näistä voisi mainita mm. erään patenttivirkamiehen nimeletä A. Einstein.

A. Einstein ei ollut uskonnollinen. Hän oli ateisti. Faktat kuntoon, älä tule jeesus friikki tänne valehtelemaan.

Ei ollut A. Einstein ateisti. Hurjat väittteet vaativat hurjia todisteita. Sinä et esittänyt väitteesi tueksi ensimmäistäkään.

Miten ateismi selittää siis sen maailmankaikkeuden, kun käsittääkseni siihen ei tiedekään pysty? 

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Ateismi voi olla uskomus.

Ateistiksi kutsuttaisiin henkilöä, joka uskoo, että jumalia ei ole, sekä henkilöä, joka vain ei ole vakuuttunut minkään jumalan olemassaolosta. Ensimmäistä voidaan pitää uskomuksena, kun taas jälkimmäinen on uskomusten puutetta. 

Se, että kuinka vanhaa perua tieteen ajatellaan olevan, riippunee hieman siitä, mitä tieteen "ytimenä" pidetään. Jo antiikin Kreikassa (esim. Aristoteles, Thales) asioita pyrittiin kategorisoimaan järjestelmällisesti ja selittämään luonnollisesti, mutta kokeellisuus on tietääkseni uudempi keksintö.

Lisäisin tuohon vielä henkilön, jolle kukaan ei ole koskaan pystynyt määrittelemään mikä jumala on ja miten sellaisen objektin olemassaolo todetaan.

Itse olen sitä mieltä, että jumalia ei ole koska kukaan ei pysty edes määrittelemään termiä siten. että olisi olemassa keino todeta olion olema

Onko intuitio olemassa? Joskus tulee tunne, että asiat eivät ole ihan niin joku antaa ymmärtää. Sitä ei osaa siinä hetkessä sanoa mistä se tunne kumpuaa, mutta jälkeenpäin saattaa osoittautua, että tunne/intuitio oli oikeassa.

Kaikkea ei voi selittää. Uskoville sattuu erilaisia mikroihmeitä, joita moni väittää sattumaksi, koska ei halua antaa tilaa luojan olemassaololle....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina yhtä hauskaa, kun uskovaiset alkaa puhua tieteestä. 

Seuraavaksi varmaan tulee "ateismi on uskonto"- väitekin, kun kaikki muukin on niin kummallista.

Ei ole argumentti. Ateismi on uskomus siinä missä muukin = yhtä vähän ateismilla on todisteita Jumalan olemattomuudesta. Mitalin puolisko kuvittelee olevansa mitali. Sitä on ateismi puhtaimmillaan, sanoisin.

Ateismi on uskomus samalla tapaa kuin postimerkkien keräilemättömyys on harrastus. Ollakseen ateisti ei tarvitse esittää mitään väittämää. 

Et siis väitä että jumalaa ei ole olemassa. Agnostikon ei tarvitse esittää mitään vaittämää eikä todistaa mitään itselleen.

Ollakseen ateisti ei tarvitse väittää tietävänsä. Olet hieman ymmärtänyt noiden sanojen merkityksen väärin. Agnostikko tarkoittaa ihmistä jonka mukaan ei ole mahdollista tietää onko jumala olemassa. On mahdollista olla samaan aikaan sekä ateisti, että agnostikko. Tai teisti ja agnostikko (uskoo jumalan olevan olemassa, mutta tiedostaa että sitä on mahdotonta varmuudella tietää).

Eihän ateismi edes yritä selittää mitään.

Se, että ei usko johonkin, ei ole tiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Miten ateismi selittää siis sen maailmankaikkeuden, kun käsittääkseni siihen ei tiedekään pysty? 

Ei mitenkään. Ateismi ottaa kantaa ainoastaan yhteen asiaan: hyväksytkö väittämän jokin jumala on olemassa.

Mikäli et usko siihen väittämään, että jokin jumala on olemassa olet ateisti. Kaikki muu on ateismin ulkopuolella. Ateismi ei ole maailmankatsomus minkään muun asian suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonpuhdistus eli reformaatio Raamattu-herätyksineen 1500 luvulla pohjusti tietä kyvylle ajatella niin että tiede saattoi syntyä. Ilman Raamattua koko maailma olisi jäänyt taikauskoiseen keskiaikaan.

Hyvin tiede kehittyi arabimaissa ja kiinassa kauan ennen sitä. Vaikkei ne ole ikinä olleet kristittyjä! Kiinassa oli paperia ja ruutia kun Euroopassa vielä elettiin rautakaudella.

Tämä on vasemmistolainen satu. Ihana satu mutta satu.

Kannattaisi joskus lukea historiankirjoja. Sitä voisi oppiakin jotain.

Ei ole argumentti. Hävisit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Ateismi voi olla uskomus.

Ateistiksi kutsuttaisiin henkilöä, joka uskoo, että jumalia ei ole, sekä henkilöä, joka vain ei ole vakuuttunut minkään jumalan olemassaolosta. Ensimmäistä voidaan pitää uskomuksena, kun taas jälkimmäinen on uskomusten puutetta. 

Se, että kuinka vanhaa perua tieteen ajatellaan olevan, riippunee hieman siitä, mitä tieteen "ytimenä" pidetään. Jo antiikin Kreikassa (esim. Aristoteles, Thales) asioita pyrittiin kategorisoimaan järjestelmällisesti ja selittämään luonnollisesti, mutta kokeellisuus on tietääkseni uudempi keksintö.

Lisäisin tuohon vielä henkilön, jolle kukaan ei ole koskaan pystynyt määrittelemään mikä jumala on ja miten sellaisen objektin olemassaolo todetaan.

Itse olen sitä mieltä, että jumalia ei ole koska kukaan ei pysty edes määrittelemään termiä

Jos kaksi vierekkäistä omakotitaloa palaa tulipalossa, ja kaikki osalliset ovat uskovaisia, niin kummasti ne jotka pelastuvat ovat kokeneet ihmeen ja pelastuneet jumalan armosta, mutta ne kuolleet ovat jääneet ilman ihmettä ja kuolivat jumalan tahdosta.

Jumalan tapa kohdistaa ihmeet on aika summittainen.

Vierailija kirjoitti:

Eihän ateismi edes yritä selittää mitään.

Se, että ei usko johonkin, ei ole tiedettä.

Itseasiassa se on tieteen tärkein periaate. Asioihin uskotaan ainoastaan hyvien todisteiden vuoksi. Lähtökohtaisesti tiede ei hyväksy totena mitään väittämää. Vasta sitten kun joku pystyy todistamaan jonkin asian sillä on merkitystä. Vaikka kyseessä olisi miten itsestäänselvä asia niin se pitää pystyä aukottomasti perustelemaan. Sille koko tieteellinen maailmankuva rakentuu.

Vierailija kirjoitti:

Tiede ei ole vielä tarpeeksi edistynyttä päästäkseen teorioillaan Luojan ytimeen.

Piinkovat ateistitkin ovat monet nöyrtyneet  lopulta käydessään esim. NDE kokemuksen ja uskovat luojaan.

Ateistit liian jästipäisesti pitävät kiinni "satukirja" teoriastaan ja unohtavat sen, että kaikki mihin ihminen koskee tai mitä tuottaa sisältää virhemahdollisuuden.

Ateistit voisi relata vähän ja myöntää meidän olevan joukko kehittymättömiä tolloja suurelta osin. Mysteerin ratkaisua ei ole kellään. 

Höpöhöpö. En tiedä yhtäkään ateistia joka lähellä-kuolemaa -kokemuksen myötä uskoisivat. Joko ovat piilouskovaisia tai sitten muuten heikkoja mieleltään. Miksi ihmeessä tuollainen kokemus saisi uskomaan joulupukkiin? Tai johonkin miljoonista jumalista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonpuhdistus eli reformaatio Raamattu-herätyksineen 1500 luvulla pohjusti tietä kyvylle ajatella niin että tiede saattoi syntyä. Ilman Raamattua koko maailma olisi jäänyt taikauskoiseen keskiaikaan.

Hyvin tiede kehittyi arabimaissa ja kiinassa kauan ennen sitä. Vaikkei ne ole ikinä olleet kristittyjä! Kiinassa oli paperia ja ruutia kun Euroopassa vielä elettiin rautakaudella.

Tämä on vasemmistolainen satu. Ihana satu mutta satu.

Kannattaisi joskus lukea historiankirjoja. Sitä voisi oppiakin jotain.

Ei ole argumentti. Hävisit.

Hävisin minkä?

En ainakaan kilpailua tietämättömyydestä. Häpeä edes vähän, kaikki tietää, että arabit oli jo kauan sitten hyviä matematiikassa.

Ei tiede luonut ateismia vaan ajattelu. Jos taas uskoo jumaliin niin on mistä valita. Nehän voi kaikki olla oikeassa tai ovat kaikki samaa tarinaa eri muunnoksilla. Niin ja ne voi tosiaan olla vain tarinaa se on ihan fifti-siksti mahdollisuudet. 

Tarinoiden jumalat on myös melkoisia kiusaajia. Sen sijaan että auttaisivat ihmisiä tekevät kaikenlaista katalaa. Raamatussakin sitä jobia rääkätään aika huolella. Ja millainen isä antaa ristiin naulata ainoan poikansa? Thorilla heilahtaisi vasara vähemmästäkin. Kannattako tuollaisia jumalia rukoilla kun niitä tarvisi niin niitä ei näy. Sitten jos näkyvät niin ei siinäkään ole yleensä hyvin käynyt.

Tiede ei luonut ateismia. Ateismi on syntynyt kauan sitten, ihmiskunnan alkuhämärissä. Ensimmäinen uskovainen sanoi kaverilleen että "olen vähän miettinyt ja minusta tuntuu, että joku suuri henki on luonut koko maailman ja katselee meitä nyt jostain piilosta". Kaveri vastasi siihen: "jaa, enpä tiedä tuosta". Hän oli ensimmäinen ateisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina yhtä hauskaa, kun uskovaiset alkaa puhua tieteestä. 

Seuraavaksi varmaan tulee "ateismi on uskonto"- väitekin, kun kaikki muukin on niin kummallista.

Ei ole argumentti. Ateismi on uskomus siinä missä muukin = yhtä vähän ateismilla on todisteita Jumalan olemattomuudesta. Mitalin puolisko kuvittelee olevansa mitali. Sitä on ateismi puhtaimmillaan, sanoisin.

Tulihan se sieltä. Tuo on idiootein väite pitkään aikaan. Ei maailma toimi niin, että pitäisi olla todisteita kaikkien eri asioiden olemattomuudesta. Olemattomuutta kuvitteelliselle asialle on hyvin hankala  todistaa. Me katsotaan todisteita, mitä on. Sinun logiikallasi, voisi mennä sanomaan, että jos sinulla ei ole todisteita joulupukin olemattomuudesta, niin sitten sinä vain uskot, ettei joulupukkia ole. Sinä et tiedä. Lista tällaisista kuvitteellista asioista olisi ihan loputon. Voidaan mennä spagettihirviöihin seuraavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina yhtä hauskaa, kun uskovaiset alkaa puhua tieteestä. 

Seuraavaksi varmaan tulee "ateismi on uskonto"- väitekin, kun kaikki muukin on niin kummallista.

Ei ole argumentti. Ateismi on uskomus siinä missä muukin = yhtä vähän ateismilla on todisteita Jumalan olemattomuudesta. Mitalin puolisko kuvittelee olevansa mitali. Sitä on ateismi puhtaimmillaan, sanoisin.

Tulihan se sieltä. Tuo on idiootein väite pitkään aikaan. Ei maailma toimi niin, että pitäisi olla todisteita kaikkien eri asioiden olemattomuudesta. Olemattomuutta kuvitteelliselle asialle on hyvin hankala  todistaa. Me katsotaan todisteita, mitä on. Sinun logiikallasi, voisi mennä sanomaan, että jos sinulla ei ole todisteita joulupukin olemattomuudesta, niin sitten sinä vain uskot, ettei joulupukkia ole. Sinä et tiedä. Lista tällais

Niin tuolla logiikalla kaikki on olemassa. Miljoonat jumalat. Kaikki sadut, elokuvat ja tarinat ovat totta.

Lumikki on olemassa. Roope-setä asuu rahasäiliössään. Kukaan ei voi todistaa etteikö asuisi.

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Ateismi voi olla uskomus.

Ateistiksi kutsuttaisiin henkilöä, joka uskoo, että jumalia ei ole, sekä henkilöä, joka vain ei ole vakuuttunut minkään jumalan olemassaolosta. Ensimmäistä voidaan pitää uskomuksena, kun taas jälkimmäinen on uskomusten puutetta. 

Se, että kuinka vanhaa perua tieteen ajatellaan olevan, riippunee hieman siitä, mitä tieteen "ytimenä" pidetään. Jo antiikin Kreikassa (esim. Aristoteles, Thales) asioita pyrittiin kategorisoimaan järjestelmällisesti ja selittämään luonnollisesti, mutta kokeellisuus on tietääkseni uudempi keksintö.

Väärin meni. Ei ateisti usko että jumalia ei ole, vaan kyse on siitä, että koko jumaluususko puuttuu. Jonkun asian puuttuminen omasta elämästä ei ole sen aktiivista kieltämistä.

Tässäkin ketjussa mainittu postimerkkien keräämisesimerkki on aina yhtä hyvä. Samaten se, että minä en ole kiinno

Kyllä ateismi täsmentämättömänä voi tarkoittaa yhtä hyvin kumpaakin noista mainitsemistani asioista. En tiedä, onko tutkittu, kumpi käyttö tai suhtautuminen jumalien olemassaoloon on yleisempää, mutta ateismi-termillä voidaan viitata molempiin.

Turha tällaisesta on väitellä. Olette kaikki yhtä väärässä tai oikeassa, kunnes eksakti fakta todennetaan... ja sitä saatte odotella.

SK kirjoitti:

Ateismi voi olla uskomus.

Ateistiksi kutsuttaisiin henkilöä, joka uskoo, että jumalia ei ole, sekä henkilöä, joka vain ei ole vakuuttunut minkään jumalan olemassaolosta. Ensimmäistä voidaan pitää uskomuksena, kun taas jälkimmäinen on uskomusten puutetta. 

Se, että kuinka vanhaa perua tieteen ajatellaan olevan, riippunee hieman siitä, mitä tieteen "ytimenä" pidetään. Jo antiikin Kreikassa (esim. Aristoteles, Thales) asioita pyrittiin kategorisoimaan järjestelmällisesti ja selittämään luonnollisesti, mutta kokeellisuus on tietääkseni uudempi keksintö.

Se, ettei usko johonkin, mistä ei ole mitään konreettista todistetta ei ole uskomus.