Tiede loi ateismin ja monet sanovat sen olevan paras ja tyhjentävin selitys maailmankaikkeuteen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonpuhdistus eli reformaatio Raamattu-herätyksineen 1500 luvulla pohjusti tietä kyvylle ajatella niin että tiede saattoi syntyä. Ilman Raamattua koko maailma olisi jäänyt taikauskoiseen keskiaikaan.

Hyvin tiede kehittyi arabimaissa ja kiinassa kauan ennen sitä. Vaikkei ne ole ikinä olleet kristittyjä! Kiinassa oli paperia ja ruutia kun Euroopassa vielä elettiin rautakaudella.

Miksi Jumala pysyi piilossa ja sitten sattumalta ilmoitteli tahdostaan ja itsestään juuri kristityille, että tehkääpä kirja kun muuten ei kukaan tajuu? Koska hänhän on ollut mukana niinkuin koko pallon luomisesta lähtien ja tietenkin kaikkialla. Mutta ei viittinyt ilmoittautua esim. kiinalaisille, joilla ois paperiakin ollut. Kuulostaa hieman liian osuvalta niille, joita koskee, muista viis (jumalan luomia hekin?). Jotenkin säälittävän huonoa organisointia ja suunnitelmallisuutta. Että en lähtis luottamaan tyyppiin, vaikka olisikin olemassa.

Ai. Minä luin ensin että "autismin",  ja se vaikutti vakuuttavammalta.

Ehkä autismissa ja ateismissa on jotain samaa. En kuitenkaan tarkoita, että autistit olisivat ateisteja.  Osa on uskovia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useita tuhansia vuosia sitten, ihminen loi jumalan, kun hän yritti ymmärtää luontoa, maailmaa ja sitä mistä kaikki on saanut alkunsa.

Nimenomaa näin. Tästä lienee yksi osoitus se, että eri kansat eri aikaan ovat toisistaan tietämättä kehittäneet erilaisen jumalan tai erilaisia jumalia.

 

Ja nimenomaan erilaisia jumalia.

Vaatii aikamoista itsevarmuutta, että uskoo juuri sen, asuinmaan ja -paikan takia valikoituneen, lapsesta asti syötetyn uskonnon olevan juuri se ainoa oikea.

Kieltämättä ovelaa lupailla köyhille ja kipeille, että kun jaksatte nöyrinä kumartaa rikkaampianne, teitä odottaa tulevaisuudessa palkinto taivaassa. Rikkaat vallanpitäjät sen sijaan keskittyvät itse parempaan ja mukavampaan elämään tässä ja nyt. Ovelaa ja kavalaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisaivot.

Mutta ihmisaivot eivät ole voineet syntyä itsestään. Jonkun on pitänyt keittää ne kokoon kattilassaan, asetella ne muotteihin ja hyytelöidä. Sitten asettaa sinne ajatuksia.

Tutustu evoluutioteoriaan. Se selittää tuonkin asian huomattavasti peremmin ja uskottavammin kuin uskonto.

 

Ei, todennäköisempää on, että Jumala koklailee innoissaan eri hilloreseptejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten tieteestä tuntuu melskaavan ne, joilla on vähiten käsitystä tieteen luonteesta. Ja enivei, ei tässä ole ristiriitaa. Jotkut HC-levelin tiedetyypitkin on olleet uskonnollisia. Näistä voisi mainita mm. erään patenttivirkamiehen nimeletä A. Einstein.

Einstein kutsui itseään käsittääkseni agnostikoksi, eli ei ollut uskovainen siinä mielessä kuin uskovaiset termin käsittävät.

Kannattaa myös muistaa, että silloin elettiin sellaista maailmanaikaa, ettei todellakaan ollut soveliasta julkisesti kieltää jumalan olemassaoloa! 

43: Olen katsellut The Rise And Fall of The Roman Empire -sarjaa tubesta. 200-luvulla Rooman hallitsijat yrittivät vielä kaikkensa kitkeä julmastikin kristinusko pois kuleksimasta. Roomalaiset syyllistivät kristittyjä mm. silloisesta rutosta. Seuraava vuosisata muutti tilanteen kristittyjen eduksi ja pääsivät valtaan. Loppu onkin sitten historiaa.

Ateismi voi olla uskomus.

Ateistiksi kutsuttaisiin henkilöä, joka uskoo, että jumalia ei ole, sekä henkilöä, joka vain ei ole vakuuttunut minkään jumalan olemassaolosta. Ensimmäistä voidaan pitää uskomuksena, kun taas jälkimmäinen on uskomusten puutetta. 

Se, että kuinka vanhaa perua tieteen ajatellaan olevan, riippunee hieman siitä, mitä tieteen "ytimenä" pidetään. Jo antiikin Kreikassa (esim. Aristoteles, Thales) asioita pyrittiin kategorisoimaan järjestelmällisesti ja selittämään luonnollisesti, mutta kokeellisuus on tietääkseni uudempi keksintö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten tieteestä tuntuu melskaavan ne, joilla on vähiten käsitystä tieteen luonteesta. Ja enivei, ei tässä ole ristiriitaa. Jotkut HC-levelin tiedetyypitkin on olleet uskonnollisia. Näistä voisi mainita mm. erään patenttivirkamiehen nimeletä A. Einstein.

Einstein kutsui itseään käsittääkseni agnostikoksi, eli ei ollut uskovainen siinä mielessä kuin uskovaiset termin käsittävät.

Kannattaa myös muistaa, että silloin elettiin sellaista maailmanaikaa, ettei todellakaan ollut soveliasta julkisesti kieltää jumalan olemassaoloa! 

Kaikki suhteellisuudentajuiset (pun intented) ihmiset ovat agnostikkoja ja muut luulevat tietävänsä varmaksi asioita, joita ei voi tietää koetellusti varmaksi. Aito tieteilijä ei lähde väittämään tietävänsä asioita, joita ei tiedä. Hän on realisti ja rehellinen. Ja aina utelias, siksi ettei tiedä.

Tiede ei edelleenkään osaa selittää maailmankaikkeuttamme, jossa elämme. Silti se on paras yrittäjä siinä.

Vierailija kirjoitti:

Useita tuhansia vuosia sitten, ihminen loi jumalan, kun hän yritti ymmärtää luontoa, maailmaa ja sitä mistä kaikki on saanut alkunsa.

Ja kun ihminen oli luonut jumalan, vallanpitäjät huomasivat, että tämähän on erinomainen keksintö. Myymällä jumalaa, ihmiset pysyvät nöyrinä, kuolevat tarvittaessa sodissa sen puolesta ja vielä maksavat tuosta ilosta, niin että jumalien myyjien ei tarvitse työskennellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten tieteestä tuntuu melskaavan ne, joilla on vähiten käsitystä tieteen luonteesta. Ja enivei, ei tässä ole ristiriitaa. Jotkut HC-levelin tiedetyypitkin on olleet uskonnollisia. Näistä voisi mainita mm. erään patenttivirkamiehen nimeletä A. Einstein.

Einstein kutsui itseään käsittääkseni agnostikoksi, eli ei ollut uskovainen siinä mielessä kuin uskovaiset termin käsittävät.

Kannattaa myös muistaa, että silloin elettiin sellaista maailmanaikaa, ettei todellakaan ollut soveliasta julkisesti kieltää jumalan olemassaoloa! 

Kaikki suhteellisuudentajuiset (pun intented) ihmiset ovat agnostikkoja ja muut luulevat tietävänsä varmaksi asioita, joita ei voi tietää koetellusti varmaksi. Aito tieteilijä ei lähde väittämään

Voidaan ajatella, että on olemassa määritelmällisesti mahdottomia asioita, joiden olemassaolon todennäköisyys tosiaan olisi 0.

Esimerkiksi naimisissa olevaa poikamiestä, kiinteää laavaa tai kolmiota, jonka kulmien summa ei 180 astetta, ei ehkä voi edes teoriassa olla olemassa, sillä ne olisivat loogisesti ristiriitaisia (jos poikamiehyys määritellään naimattomuudeksi, laava sulaksi kiveksi ja kolmio sellaisikse muodoksi, jonka kulmien summa on 180 astetta). Niinpä edes uteliaan tiedemiehen tai vannoutuneen bayesilaisenkaan olisi turha etsiä niitä. Kaikkivoipan jumalan voidaan ajatella olevan tällainen mahdoton olento esimerkiksi sen hänelle itselleen liian painavan kiven luomisen ristiriitaisuudella.

Voidaan myös ajatella, että järkevä ihminen uskoisi vain sellaisia asioita, joihin on hyvä syy uskoa. Jos jumalaan ei ole hyvää syytä uskoa, niin jumalaan ei tulisi uskoa, eli olla ateisti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten tieteestä tuntuu melskaavan ne, joilla on vähiten käsitystä tieteen luonteesta. Ja enivei, ei tässä ole ristiriitaa. Jotkut HC-levelin tiedetyypitkin on olleet uskonnollisia. Näistä voisi mainita mm. erään patenttivirkamiehen nimeletä A. Einstein.

Einstein kutsui itseään käsittääkseni agnostikoksi, eli ei ollut uskovainen siinä mielessä kuin uskovaiset termin käsittävät.

Kannattaa myös muistaa, että silloin elettiin sellaista maailmanaikaa, ettei todellakaan ollut soveliasta julkisesti kieltää jumalan olemassaoloa! 

Kaikki suhteellisuudentajuiset (pun intented) ihmiset ovat agnostikkoja ja muut luulevat tietävänsä varmaksi asioita, joita ei voi tietää koetellusti varmaksi. Aito tieteilijä ei lähde väittämään

Tuolla perusteella et voi varmuudella sanoa onko Chugha olemassa vai ei. Sinun on myönnettävä, että mahdollisesti on.

Samoin jos väitän, että maan kiertoradalla kiertää näkymätön 5 kilometriä korkea yksisarvinen, sinun on todettava, että mahdollisesti näin on.

Samoin joulupukki mahdollisesti sittenkin kiertää agnostikon maailmassa maapallon jouluyönä tonttujensa kanssa. Ei voi tietää varmasti etteikö näin olisi.

Vierailija kirjoitti:

Eniten tieteestä tuntuu melskaavan ne, joilla on vähiten käsitystä tieteen luonteesta. Ja enivei, ei tässä ole ristiriitaa. Jotkut HC-levelin tiedetyypitkin on olleet uskonnollisia. Näistä voisi mainita mm. erään patenttivirkamiehen nimeletä A. Einstein.

A. Einstein ei ollut uskonnollinen. Hän oli ateisti. Faktat kuntoon, älä tule jeesus friikki tänne valehtelemaan.

Ihmiset kirjoittivat Bhagavadghitan, Tooran, Kabbalan, Raamatun kirjat ja Koraanin, s.o. ihminen loi jumalan. Itseasiassa tuhansia jumalia.

Arvo niistä ittelles oikea ja pinnistä uskoon. Mä jätän ne arpajaiset väliin : D

Aivot eivät tosiaankaan kehittyneet hetkessä, eikä niitä löydy joka sikiön päästä ollenkaan. Jotkut ei opettele käyttämään omiaan.

SK kirjoitti:

Ateismi voi olla uskomus.

Ateistiksi kutsuttaisiin henkilöä, joka uskoo, että jumalia ei ole, sekä henkilöä, joka vain ei ole vakuuttunut minkään jumalan olemassaolosta. Ensimmäistä voidaan pitää uskomuksena, kun taas jälkimmäinen on uskomusten puutetta. 

Se, että kuinka vanhaa perua tieteen ajatellaan olevan, riippunee hieman siitä, mitä tieteen "ytimenä" pidetään. Jo antiikin Kreikassa (esim. Aristoteles, Thales) asioita pyrittiin kategorisoimaan järjestelmällisesti ja selittämään luonnollisesti, mutta kokeellisuus on tietääkseni uudempi keksintö.

Väärin meni. Ei ateisti usko että jumalia ei ole, vaan kyse on siitä, että koko jumaluususko puuttuu. Jonkun asian puuttuminen omasta elämästä ei ole sen aktiivista kieltämistä.

Tässäkin ketjussa mainittu postimerkkien keräämisesimerkki on aina yhtä hyvä. Samaten se, että minä en ole kiinnostunut jääkiekosta, en pelaajana enkä katsojana. Harrastanko siis jääkiekon kieltämistä tai vastustamista. En.

Kävisin mielelläni avointa keskustelua jonkun uskovaisen kanssa maailmankatsomuksista, mutta hyvin harvoin se onnistuu. Yleensä ennen pitkää uskovainen kokee sen henkilökohtaisena loukkauksena, että en ole kiinnostunut hänen jumalastaan, vaan olen kiinnostunut uskonnoista ilmiönä. 

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten tieteestä tuntuu melskaavan ne, joilla on vähiten käsitystä tieteen luonteesta. Ja enivei, ei tässä ole ristiriitaa. Jotkut HC-levelin tiedetyypitkin on olleet uskonnollisia. Näistä voisi mainita mm. erään patenttivirkamiehen nimeletä A. Einstein.

Einstein kutsui itseään käsittääkseni agnostikoksi, eli ei ollut uskovainen siinä mielessä kuin uskovaiset termin käsittävät.

Kannattaa myös muistaa, että silloin elettiin sellaista maailmanaikaa, ettei todellakaan ollut soveliasta julkisesti kieltää jumalan olemassaoloa! 

Kaikki suhteellisuudentajuiset (pun intented) ihmiset ovat agnostikkoja ja muut luulevat tietävänsä varmaksi asioita, joita ei voi tietää koetellusti

Samaa loogista päättelyä voi jatkaa esimerkiksi näin:

Suurin osa uskonnoista on väärässä. Tämän täytyy ehdottomasti pitää paikkaansa. Koska eri uskonnot esittää väittämiä jotka on keskenään ristiriidassa. Tällöin jonkin on pakko olla väärässä. Mahdollista on myös kaikkien uskontojen olevan väärässä.

SK kirjoitti:

Ateismi voi olla uskomus.

Ateistiksi kutsuttaisiin henkilöä, joka uskoo, että jumalia ei ole, sekä henkilöä, joka vain ei ole vakuuttunut minkään jumalan olemassaolosta. Ensimmäistä voidaan pitää uskomuksena, kun taas jälkimmäinen on uskomusten puutetta. 

Se, että kuinka vanhaa perua tieteen ajatellaan olevan, riippunee hieman siitä, mitä tieteen "ytimenä" pidetään. Jo antiikin Kreikassa (esim. Aristoteles, Thales) asioita pyrittiin kategorisoimaan järjestelmällisesti ja selittämään luonnollisesti, mutta kokeellisuus on tietääkseni uudempi keksintö.

Lisäisin tuohon vielä henkilön, jolle kukaan ei ole koskaan pystynyt määrittelemään mikä jumala on ja miten sellaisen objektin olemassaolo todetaan.

Itse olen sitä mieltä, että jumalia ei ole koska kukaan ei pysty edes määrittelemään termiä siten. että olisi olemassa keino todeta olion olemassaolo.

Tuollaisessa tilanteessa, jossa ei tiedetä edes mistä puhutaan, on ylipäätään järjetöntä käyttä- olla olemassa-käsitettä. Kyse ei ole uskomisesta, vaan logiikasta ja järkevästä ajattelusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonpuhdistus eli reformaatio Raamattu-herätyksineen 1500 luvulla pohjusti tietä kyvylle ajatella niin että tiede saattoi syntyä. Ilman Raamattua koko maailma olisi jäänyt taikauskoiseen keskiaikaan.

Hyvin tiede kehittyi arabimaissa ja kiinassa kauan ennen sitä. Vaikkei ne ole ikinä olleet kristittyjä! Kiinassa oli paperia ja ruutia kun Euroopassa vielä elettiin rautakaudella.

Tämä on vasemmistolainen satu. Ihana satu mutta satu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina yhtä hauskaa, kun uskovaiset alkaa puhua tieteestä. 

Seuraavaksi varmaan tulee "ateismi on uskonto"- väitekin, kun kaikki muukin on niin kummallista.

Ei ole argumentti. Ateismi on uskomus siinä missä muukin = yhtä vähän ateismilla on todisteita Jumalan olemattomuudesta. Mitalin puolisko kuvittelee olevansa mitali. Sitä on ateismi puhtaimmillaan, sanoisin.

Ateismi on uskomus samalla tapaa kuin postimerkkien keräilemättömyys on harrastus. Ollakseen ateisti ei tarvitse esittää mitään väittämää. 

Et siis väitä että jumalaa ei ole olemassa. Agnostikon ei tarvitse esittää mitään vaittämää eikä todistaa mitään itselleen.