Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tiede loi ateismin ja monet sanovat sen olevan paras ja tyhjentävin selitys maailmankaikkeuteen
Kommentit (346)
Vierailija kirjoitti:
Eihän ateismi edes yritä selittää mitään.
Se, että ei usko johonkin, ei ole tiedettä.
Ei ateismi kaiketi olekaan tiedettä, mutta ateisti uskoo tieteeseen ennemmin kuin uskontoon jolla ei ole asiastaan minkäänlaisia todellisia todisteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina yhtä hauskaa, kun uskovaiset alkaa puhua tieteestä.
Seuraavaksi varmaan tulee "ateismi on uskonto"- väitekin, kun kaikki muukin on niin kummallista.
Ei ole argumentti. Ateismi on uskomus siinä missä muukin = yhtä vähän ateismilla on todisteita Jumalan olemattomuudesta. Mitalin puolisko kuvittelee olevansa mitali. Sitä on ateismi puhtaimmillaan, sanoisin.
Jonkun asian olemattomuutta lienee mahdotonta todistaa. Todistustaakka on teillä jotka väitätte, että jumala on olemassa.
Ohiksena ja hiustenhalkomisena: empiirisessä tieteessä toki on näin. Mutta puhtaassa matematiikassa voidaan kyllä todistaa asioiden olemattomuuksia. Voidaan esimerkiksi todistaa, että ei ole olemassa suurinta alkulukua, tai että e
Mutta matematiikalla ei todellakaan voi todistaa jumalan olemassaoloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän ateismi edes yritä selittää mitään.
Se, että ei usko johonkin, ei ole tiedettä.
Ei ateismi kaiketi olekaan tiedettä, mutta ateisti uskoo tieteeseen ennemmin kuin uskontoon jolla ei ole asiastaan minkäänlaisia todellisia todisteita.
Ei kai ateistina oleminen tarkoita automaattisesti tieteeseen uskomista. On se todennäköisempää sellaisella ihmisellä, mutta ei varmaa.
Tiede ei ole luonut ateismia.
Miten jonkun puuttumista, tässä tapauksessa jumaluskon eli teismin, voisi luoda?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina yhtä hauskaa, kun uskovaiset alkaa puhua tieteestä.
Seuraavaksi varmaan tulee "ateismi on uskonto"- väitekin, kun kaikki muukin on niin kummallista.
Ei ole argumentti. Ateismi on uskomus siinä missä muukin = yhtä vähän ateismilla on todisteita Jumalan olemattomuudesta. Mitalin puolisko kuvittelee olevansa mitali. Sitä on ateismi puhtaimmillaan, sanoisin.
Jonkun asian olemattomuutta lienee mahdotonta todistaa. Todistustaakka on teillä jotka väitätte, että jumala on olemassa.
Ohiksena ja hiustenhalkomisena: empiirisessä tieteessä toki on näin. Mutta puhtaassa matematiikassa voidaan kyllä todistaa asioiden olemattomuuksia. Voidaan esimerkiksi todistaa, että ei ole olemassa suurinta alkulukua, tai että e
Matematiikassa voi onnistua. Joidenkien asioiden olemattomuuden todistaminen toki on kestänyt satoja vuosia ja on monta asiaa, joita ei ole vielä onnistuttu todistamaan. Mutta muuten homma on hyvin hankalaa.
Itse voisin keksiä iltapäivän ratoksi vaikka viiskymmentä kuvitteellista asiaa, joiden olemattomuutta kukaan ei voisi todistaa. Alkaen vaikka siitä, että vastapäisellä sohvallani istuu näkymätön tonttu, joku runkkaa koko ajan ja paskantaa näkymättömiä kultakolikoita ja hän on vastuussa siitä, miten rikkaudet tässä maailmassa jaetaan ja kuka nainen saa isoimmat tissit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten tieteestä tuntuu melskaavan ne, joilla on vähiten käsitystä tieteen luonteesta. Ja enivei, ei tässä ole ristiriitaa. Jotkut HC-levelin tiedetyypitkin on olleet uskonnollisia. Näistä voisi mainita mm. erään patenttivirkamiehen nimeletä A. Einstein.
Einstein kutsui itseään käsittääkseni agnostikoksi, eli ei ollut uskovainen siinä mielessä kuin uskovaiset termin käsittävät.
Kannattaa myös muistaa, että silloin elettiin sellaista maailmanaikaa, ettei todellakaan ollut soveliasta julkisesti kieltää jumalan olemassaoloa!
Kaikki suhteellisuudentajuiset (pun intented) ihmiset ovat agnostikkoja ja muut luulevat tietävänsä varmaksi asioita, joita ei voi tietää koetellusti
Mutta etenkin uutta luonut tiedemies ymmärtää, että mitä tiedämme tänään, voi muuttua huomenna. Elisen absurdi on huomisen puuttuva palanen.
Logiikka seurailee uskomuksiamme nykyisen tiedon perusteella. Kaikella ei ole tunnettua logiikkaa, vaikka syitä meidän "loogikan" pettämiselle voidaan yrittää arvailla. Mm. atomifyysikan tietyt ilmiöt. On siis loogista, että epälooginen voi olla yhtä totta, koska totuus ei noudattele meidän logiikkaamme kehitysastetta. Jos rajoituksia ei ymmärrä, ei voi niitä ylittää, koska täytyy katsoa sinne minne ei näe. Se, ettei näe, ei tarkoita ettei ole.
Agnostikko ei usko tai ole uskomatta. Hän ei kiellä tai myönnä, hän toteaa vain, ettei tiedä. Siihen ei tarvita edes aatetta, siinä juuri riittää logiikka. Jos ego yrittää taklata epävarmuuden sietämättömyyttä ja väittää, että tietää "tarpeeksi varmasti", no, nämä ihmiset eivät luo uutta. Koska ei ole tarvetta saada tietää, mitä ei tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Tiede ei ole vielä tarpeeksi edistynyttä päästäkseen teorioillaan Luojan ytimeen.
Piinkovat ateistitkin ovat monet nöyrtyneet lopulta käydessään esim. NDE kokemuksen ja uskovat luojaan.
Ateistit liian jästipäisesti pitävät kiinni "satukirja" teoriastaan ja unohtavat sen, että kaikki mihin ihminen koskee tai mitä tuottaa sisältää virhemahdollisuuden.
Ateistit voisi relata vähän ja myöntää meidän olevan joukko kehittymättömiä tolloja suurelta osin. Mysteerin ratkaisua ei ole kellään.
Siitä olemme samaa mieltä, että mysteerin ratkaisua ei ole kellään. Eikä ateisti sellaista ratkaisua väitäkään tietävänsä, vaan uskovainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Ateismi voi olla uskomus.
Ateistiksi kutsuttaisiin henkilöä, joka uskoo, että jumalia ei ole, sekä henkilöä, joka vain ei ole vakuuttunut minkään jumalan olemassaolosta. Ensimmäistä voidaan pitää uskomuksena, kun taas jälkimmäinen on uskomusten puutetta.
Se, että kuinka vanhaa perua tieteen ajatellaan olevan, riippunee hieman siitä, mitä tieteen "ytimenä" pidetään. Jo antiikin Kreikassa (esim. Aristoteles, Thales) asioita pyrittiin kategorisoimaan järjestelmällisesti ja selittämään luonnollisesti, mutta kokeellisuus on tietääkseni uudempi keksintö.
Se, ettei usko johonkin, mistä ei ole mitään konreettista todistetta ei ole uskomus.
Juuri näin. Se että ei kerää postimerkkejä ei ole harrastus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten tieteestä tuntuu melskaavan ne, joilla on vähiten käsitystä tieteen luonteesta. Ja enivei, ei tässä ole ristiriitaa. Jotkut HC-levelin tiedetyypitkin on olleet uskonnollisia. Näistä voisi mainita mm. erään patenttivirkamiehen nimeletä A. Einstein.
Einstein kutsui itseään käsittääkseni agnostikoksi, eli ei ollut uskovainen siinä mielessä kuin uskovaiset termin käsittävät.
Kannattaa myös muistaa, että silloin elettiin sellaista maailmanaikaa, ettei todellakaan ollut soveliasta julkisesti kieltää jumalan olemassaoloa!
Kaikki suhteellisuudentajuiset (pun intented) ihmiset ovat agnostikkoja ja muut luulevat tietävänsä varmaksi asioita, joita ei voi tietää koetellusti
Aivan totta. Täytyy erottaa todennäköisyydet varmasta toteutumasta. Se, että pidän jotain todennäköisenä ("ei ole"), ei tarkoita aina on tai ikinä ei ole. Todennäköisyydet sanovat, että se mitä emme tiedä, on todennäköisemmin jotain, jota emme osaa kuvitella, kuin jostain muulta repäisty konsepti poikkeuksellisessa paikassa. Se olisi aivan liian todennäköistä. Että joku perusjumppa ratkaisisi mysteerin sattumalta, jotain hatusta vetäen. Mutta todennäköisyydet ovat ennustamista, ja nekin perustuvat vain keksimiimme ja havainnoimiimme muuttujiin.
Joku tuolla määritteli tarkasti asiat, jotka eivät voi olla loogisesti mahdollisia. Ihankuin todellisuus muuttuisi meidän tarkasti rajaamien määrittelyjen mukaan vastaamaan ja palvelemaan niitä, eikä toisin päin. Mistä vain saadaan vaikkapa epäloogista, kun luodaan ehtolausekkeet vastaamaan eri ilmiötä.
Muistakaapa, että mielenne tuottamat ja havaitsemat asiat ovat muusta olevasta erillisiä, ei yhtä kuin kaikki, aina, kaikkialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiede ei ole vielä tarpeeksi edistynyttä päästäkseen teorioillaan Luojan ytimeen.
Piinkovat ateistitkin ovat monet nöyrtyneet lopulta käydessään esim. NDE kokemuksen ja uskovat luojaan.
Ateistit liian jästipäisesti pitävät kiinni "satukirja" teoriastaan ja unohtavat sen, että kaikki mihin ihminen koskee tai mitä tuottaa sisältää virhemahdollisuuden.
Ateistit voisi relata vähän ja myöntää meidän olevan joukko kehittymättömiä tolloja suurelta osin. Mysteerin ratkaisua ei ole kellään.
Siitä olemme samaa mieltä, että mysteerin ratkaisua ei ole kellään. Eikä ateisti sellaista ratkaisua väitäkään tietävänsä, vaan uskovainen.
Henkinen ihminen harvemmin väittää mitään kovin määriteltyä totuutta tässä. "Brändiuskovaiset" saattavat väittää... "Kattojärjestöön" kuuluminen helpottaisi todistelun taakkaa...
Otsikko sisälsi virheellisen väittämän. Ateismi oli ennen tiedettä ja uskontoja vaikkei sillä nimeä vielä ollutkaan.
Kaikki ihmiset syntyvät ateisteina kunnes joku ryhtyy iskostamaan heille uskontoaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten tieteestä tuntuu melskaavan ne, joilla on vähiten käsitystä tieteen luonteesta. Ja enivei, ei tässä ole ristiriitaa. Jotkut HC-levelin tiedetyypitkin on olleet uskonnollisia. Näistä voisi mainita mm. erään patenttivirkamiehen nimeletä A. Einstein.
A. Einstein ei ollut uskonnollinen. Hän oli ateisti. Faktat kuntoon, älä tule jeesus friikki tänne valehtelemaan.
Ei ollut A. Einstein ateisti. Hurjat väittteet vaativat hurjia todisteita. Sinä et esittänyt väitteesi tueksi ensimmäistäkään.
It was, of course, a lie what you read about my religious convictions, a lie which is being systematically repeated. I do not believe in a personal God and I have never denied this but have expressed it clearly. If something is in me which can be called religious then it is the unbounded admiration for the structure of the world so far as our science can reveal it.
-Albert Einstein
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina yhtä hauskaa, kun uskovaiset alkaa puhua tieteestä.
Seuraavaksi varmaan tulee "ateismi on uskonto"- väitekin, kun kaikki muukin on niin kummallista.
Ei ole argumentti. Ateismi on uskomus siinä missä muukin = yhtä vähän ateismilla on todisteita Jumalan olemattomuudesta. Mitalin puolisko kuvittelee olevansa mitali. Sitä on ateismi puhtaimmillaan, sanoisin.
Ei niin harmainta hajuakaan, mitä tuo mitalin puolisko -vertaus on tarkoittavinaan, mutta jollain tapaa pidän siitä. Ainakaan en muista kuulleeni sitä aiemmin, joten pisteet ainakin siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonpuhdistus eli reformaatio Raamattu-herätyksineen 1500 luvulla pohjusti tietä kyvylle ajatella niin että tiede saattoi syntyä. Ilman Raamattua koko maailma olisi jäänyt taikauskoiseen keskiaikaan.
Hyvin tiede kehittyi arabimaissa ja kiinassa kauan ennen sitä. Vaikkei ne ole ikinä olleet kristittyjä! Kiinassa oli paperia ja ruutia kun Euroopassa vielä elettiin rautakaudella.
Tämä on vasemmistolainen satu. Ihana satu mutta satu.
Kannattaisi joskus lukea historiankirjoja. Sitä voisi oppiakin jotain.
Ei ole argumentti. Hävisit.
Science in the medieval Islamic world was the science developed and practised during the Islamic Golden Age under the Umayyads of Córdoba, the Abbadids of Seville, the Samanids, the Ziyarids, the Buyids in Persia, the Abbasid Caliphate and beyond, spanning the period roughly between 786 and 1258. Islamic scientific achievements encompassed a wide range of subject areas, especially astronomy, mathematics, and medicine. Other subjects of scientific inquiry included alchemy and chemistry, botany and agronomy, geography and cartography, ophthalmology, pharmacology, physics, and zoology.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Science_in_the_medieval_Islamic_world
Ancient Chinese scientists and engineers made significant scientific innovations, findings and technological advances across various scientific disciplines including the natural sciences, engineering, medicine, military technology, mathematics, geology and astronomy.
Among the earliest inventions were the binary code, and one of the earliest examples of genetic sequencing, abacus, the sundial, and the Kongming lantern. The Four Great Inventions,the compass, gunpowder, papermaking, and printing were among the most important technological advances, only known to Europe by the end of the Middle Ages 1000 years later. The Tang dynasty (AD 618906) in particular was a time of great innovation. A good deal of exchange occurred between Western and Chinese discoveries up to the Qing dynasty.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/History_of_science_and_technology_in_Ch…
Vierailija kirjoitti:
Turha tällaisesta on väitellä. Olette kaikki yhtä väärässä tai oikeassa, kunnes eksakti fakta todennetaan... ja sitä saatte odotella.
Kysymyshän ei ole siitä, mikä uskomus on totta ja mikä ei vaan siitä, mihin on perusteltua uskoa. On perusteltua uskoa sellaisiin väitteisiin, jotka ovat täyttäneet todistustaakkansa. Tällä haavaa yksikään jumaluuksia olemassaolevaksi esittävä väite ei ole täyttänyt todistustaakkaansa, joten niihin ei ole perusteltua uskoa.
Tässä maailmassa ei varmuutta löydy muualta kuin matematiikasta ja formaalista logiikasta. Siksikään ei kannata liikaa miettiä sitä, mikä on totta ja mikä ei, koska meillä ei ole pääsyä varmoihin empiirisiin totuuksiin. On parempi keskittyä siihen, että uskomusjärjestelmämme sisältää mahdollisimman vähän oikeuttamattomia uskomuksia. Oikeutettu uskomus on todennäköisemmin totta kuin oikeuttamaton, vaikka periaatteessa kumpikin voi olla niin totta kuin epätottakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina yhtä hauskaa, kun uskovaiset alkaa puhua tieteestä.
Seuraavaksi varmaan tulee "ateismi on uskonto"- väitekin, kun kaikki muukin on niin kummallista.
Aina yhtä hauskaa, kun joku perustelee asioita tieteellä. Tiede on erehtyväistä, koska ihmiset sitä tekee. Ota lobotomia, jos tiede on sun mielestä aina kaikkeen hyvä ratkaisu!
Me taidetaan olla tän maailmankaikkeuden tolloin porukka....
Totta kai tiede on erehtyväistä, mutta ei tiede johtanut ateismiin, kuten ketjussa väitetään. Se oli mikä eniten minua ihmetytti.
Sekä tieto että usko ovat vain epäilyn vastakohta (vakaumus).
Tieto perustuu uskoon ja usko perustuu tietoon. Ruokkivat toinen toistaan.
Myös ateismi on vakaumus. Se perustuuko se uskoon vai tietoon, vai molemiin, on sitten eri asia.
Tiede tutkii vakaumuksen aitoutta. Aitous voidaan todeta vain mittaamalla ja aitouden mittari on viime kädessä ihmisen vakaumus.
Ateismiko (eli jumaluskon puute) on mielestäsi selitys maailmankaikkeudelle..?
Uskovaiset on muutenkin jo tyhmän maineessa, mutta ap on kyllä omaa luokkaansa.
Voi hyvää päivää. "Tiede" ei luonut ateismia. Itseasiassa tiede itsessään ei luo yhtään mitään. Kannattaako aloittaa tällaisia keskusteluja, kun ei tajua mistään mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina yhtä hauskaa, kun uskovaiset alkaa puhua tieteestä.
Seuraavaksi varmaan tulee "ateismi on uskonto"- väitekin, kun kaikki muukin on niin kummallista.
Ei ole argumentti. Ateismi on uskomus siinä missä muukin = yhtä vähän ateismilla on todisteita Jumalan olemattomuudesta. Mitalin puolisko kuvittelee olevansa mitali. Sitä on ateismi puhtaimmillaan, sanoisin.
Jonkun asian olemattomuutta lienee mahdotonta todistaa. Todistustaakka on teillä jotka väitätte, että jumala on olemassa.
Ohiksena ja hiustenhalkomisena: empiirisessä tieteessä toki on näin. Mutta puhtaassa matematiikassa voidaan kyllä todistaa asioiden olemattomuuksia. Voidaan esimerkiksi todistaa, että ei ole olemassa suurinta alkulukua, tai että e
Mutta vain tässä olemisen muodossa. Et voi todistaa mitään sellaisista lokaatioista, joita me ei edes pystytä käsittämään.
Alue: Aihe vapaa
Ohiksena ja hiustenhalkomisena: empiirisessä tieteessä toki on näin. Mutta puhtaassa matematiikassa voidaan kyllä todistaa asioiden olemattomuuksia. Voidaan esimerkiksi todistaa, että ei ole olemassa suurinta alkulukua, tai että ei ole olemassa todistusta aritmetiikan ristiriidattomuudelle.