Miten toimia parisuhteessa, jossa kulut jaetaan 50/50, mutta toinen syö silti enemmän?
Ruoka on muutenkin kallista ja tienaan vähemmän kuin mies. Maksan puolet ruokakuluista, mutta mies syö ja ottaa itselleen joka kerta 2/3. Asutaan erillään ja kaikki juomat, isot juustot, pastat, riisit ym jäävät hänen käytettäväkseen arkiviikolle, jos eivät kaikki uppoa kerralla tehtyyn ateriaan yhdessä vietetyllä viikonlopulla.
Järkytyin taas kerran kun hän pakkasi eilisestä tekemästämme ruuasta kummallekin lounasannokset töihin ja avatessani rasian, siellä oli vain kaksi raviolia ja loput pelkkää kastiketta. Olin varma, että sinne kattilaan jäi kyllä eilen enemmän kuin neljä raviolia, jos olisi muka jakanut ruuan tasan puoliksi.
Kehtasi tänään aamulla vielä nalkuttaa kun otin aamupalalla kivennäisvettä, josta olin maksanut puolet. Näköjään oikein varmistat, että saat tasan puolet siitä vedestä. Minusta kivennäisvesi ei sovi aamupalalle. Vastasin, että jos en joisi tätä nyt niin sinä joisit koko täyden pullon taas yksin. Minusta tämä vesi sopii hyvin aamulla, on niin raikkaan makuista. Siihen ei sanonut enää mitään, mutta oli jäinen tunnelma hetken.
miten teillä toimitaan ja onko kellään samanlaista?
Kommentit (169)
Kun olin nuorena au pairina, siellä pojat otti isot annokset ja pikkusisko ja vanhemmat eivät saaneet esim lihaa. Isä selitti kasvavat pojat jne
Mä aloin annostelemaan ruuat valmiiksi. Selitin Suomessa on ruokaympyrä ja jaoin ruuat valmiiksi. Pojat valitti aina nälkää, laitoin extra-annoksen salaattia ja pari leipää. Tasa-arvo oli kaukana siinä perheessä.
Isähän yleensä tuli kotiin myöhemmin, mutta hänen ruoka oli jääkaapissa
Eihän toi nyt oikein mene. Mies on törppö. Älä osta enää yhtään enempää miehen luo kuin mitä vkloppuna menee.
Muutenkin, minusta jos toinen kokkaa, kattaa, siivoaa, niin se joka valmiiseen pöytään saapuu maksaa ruuat.
Tässä keski-ikäisenä oli itsellä yksi suhdeviritys, jossa mies oli tosi pihi. Ihan ok tuloisia kumpikin ollaan. Kauppareissut mentiin niin että kun hän maksoi, oli korissa aletuotteita, halvinta juustoa ja jauhelihaa. Ja minä kokkasin, aina. Kun minä maksoin, otin sitä mitä teki mieli ja vkloppuisin herkkujakin. Ulos jos mentiin syömään, minä maksoin 9/10. Mutta hän ei toki ulos itse ehdottanut koskaan syömään menemistä, aloite oli aina minun. Oli vaivaanuttavaa kun menusta kytättiin halvinta annosta, kunnes sanoin että minä maksan.
Kahvi hänen luonaan oli aina laihaa, kunnes itse aloin keittämään sen. Talouspaperi laitettiin 4 osaan.
Lopulta aloin miettimään jo kuinka monta wc paperipalaa kehtaan siellä käyttää. Minun luonani oltiin ihan yhtä paljon.
Meillä ei olla noin neuroottisia. Sitä paitsi maksan itse kaiken, ei muut ole töissä.
Miksi jätät ostamaasi ruokia miehen luo arkiviikoille? Me asutaan myös erillään, ja jos ostetaan yhdessä ruokaa toisen luona ollessa, loput jaetaan kun toinen lähtee omaan kotiinsa. Samoin reissussa ostetaan yhteiset ruuat ja kun tullaan kotikaupunkiin, jaetaan jäljelle jääneet ja kumpikin vie osansa kotiinsa.
Täytyykin taas olla ylpeä omasta miehestä, koska hän pitää aina huolta että minä saan puolet. Jos on ostettu vaikka 4 pihviä ja mies on syönyt 2 ja minä yhden, se jäljellejäänyt pihvi tulee tietenkin mun mukaan. En ole ennen tajunnutkaan että kaikille se ei ole itsestäänselvää.
Onko teillä parisuhde vaiko osakeyhtiö? Siitähän se vähän riippuu..osakeyhtiössä riittää ihan yhdenkertainen kirjanpito jos alv tuloja ei ole joten se on aika yksinkertaista tehdä. Voitte yhdessä sopia tilikauden jona suoritatte tasauslaskelman ja sopia eräpäivän. Mikäli haluatte, voitte pitää myös kahdenkertaista kirjanpitoa ,mutta tässä tapauksessa se tuntuu tarpeettomalta.
Jos teillä taas on kyseessä parisuhde, niin suosittelisin luomaan puheyhteyden kumppaniisi ja keskustelemaan hänen kanssaan asioista.
T. Eki-Setä
Vierailija kirjoitti:
Miksi jätät ostamaasi ruokia miehen luo arkiviikoille? Me asutaan myös erillään, ja jos ostetaan yhdessä ruokaa toisen luona ollessa, loput jaetaan kun toinen lähtee omaan kotiinsa. Samoin reissussa ostetaan yhteiset ruuat ja kun tullaan kotikaupunkiin, jaetaan jäljelle jääneet ja kumpikin vie osansa kotiinsa.
Täytyykin taas olla ylpeä omasta miehestä, koska hän pitää aina huolta että minä saan puolet. Jos on ostettu vaikka 4 pihviä ja mies on syönyt 2 ja minä yhden, se jäljellejäänyt pihvi tulee tietenkin mun mukaan. En ole ennen tajunnutkaan että kaikille se ei ole itsestäänselvää.
Näin meilläkin toimittiin silloin kun vielä erillään asuttiin. Viestejä lukiessa pysähdyin välillä pohtimaan ovatko provoja vaiko todellisuutta. Melko tylyä meininkiä että viikonlopun ruuat ostetaan ja maksetaan puoliksi ja ne mitä ei mennyt jää vain toisen iloksi. Kotiin menevä pääsee tyhjää jääkaappia ihmettelemään tietäen toisen syövän tyytyväisenä ruokia naamaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksan meillä kaiken, eipähän tarvitse kuunnella rutinaa jos satun syömään yhden sämpylän enemmän.
En ymmärrä tätä kitinää mitä porukalla on, aikuiset ihmiset!
Kaikilla ei ole varaa maksaa kaikkea.
Ei auta kuin etsiä sitten sellainen parisuhde johon on varaa.
Niin sellainen parisuhde, joss kumpikin maksaa tasapuolisesti eikä syödä vaan toisen laskuun.
Vierailija kirjoitti:
Kun olin nuorena au pairina, siellä pojat otti isot annokset ja pikkusisko ja vanhemmat eivät saaneet esim lihaa. Isä selitti kasvavat pojat jne
Mä aloin annostelemaan ruuat valmiiksi. Selitin Suomessa on ruokaympyrä ja jaoin ruuat valmiiksi. Pojat valitti aina nälkää, laitoin extra-annoksen salaattia ja pari leipää. Tasa-arvo oli kaukana siinä perheessä.
Isähän yleensä tuli kotiin myöhemmin, mutta hänen ruoka oli jääkaapissa
Ei au pair voi alkaa pomotttaa!
Ratkaisu olisi ollut ostaa enemmän ruokaa eikä pitää lapsia nälässä.
Ostatte kaksi jääkaappia ja kaksi hellaa. Jääkaappeihin kunnon lukot, jotta luottamus säilyy. Ongelma ratkaistu.
PS
ONNEKSI en sattunut syntymään 20 vuotta myöhemmin kuin synnyin...
Onneksi syömme suht saman verran ja samat ruuat maistuu joten ei ongelmia. Kun vietämme viikonlopun vaikkapa yhdessä maksamme kauppaostokset puoliksi ettei vain toiselta rahat menisi. Tietysti sunnuntai-iltana jakoa mitä jäljellä niin että kummallekin oma määränsä.
Viddu teillä on sairaat ongelmat.
Pystyttekö muuten keskustelemaan asioista vai kyräilettekö toisianne virheitä etsien? Kyllä teillä on varmasti loistava tulevaisuus edessänne.... Erillään.
Tehkää viellä yhteinen lapsi ja pallotelkaa sillä, että kumpi ottaa kopin milloinkin ja miten vuoroviikot jaetaan.
Villi veikkaus että tämä nainen joko on yyhhoo tai hänestä kehittyy sellainen.
Normaali nainen ei ole noin .. hmm..miten sen nyt kauniisti sanoisin.. yksinkertainen?
Vierailija kirjoitti:
Viddu teillä on sairaat ongelmat.
Pystyttekö muuten keskustelemaan asioista vai kyräilettekö toisianne virheitä etsien? Kyllä teillä on varmasti loistava tulevaisuus edessänne.... Erillään.
Tehkää viellä yhteinen lapsi ja pallotelkaa sillä, että kumpi ottaa kopin milloinkin ja miten vuoroviikot jaetaan.
Villi veikkaus että tämä nainen joko on yyhhoo tai hänestä kehittyy sellainen.
Normaali nainen ei ole noin .. hmm..miten sen nyt kauniisti sanoisin.. yksinkertainen?
Niin, normaali nainen olisi jo pistänyt stopin tuollaiselle lokkeilulle. Ap on aivan liian kiltti.
Tottakai miehen kuuluisi maksaa enemmän jos nainen tulee häntä viihdyttämään viikonlopuksi. Outcall on aina vähän kalliimpaa kuin incall.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viddu teillä on sairaat ongelmat.
Pystyttekö muuten keskustelemaan asioista vai kyräilettekö toisianne virheitä etsien? Kyllä teillä on varmasti loistava tulevaisuus edessänne.... Erillään.
Tehkää viellä yhteinen lapsi ja pallotelkaa sillä, että kumpi ottaa kopin milloinkin ja miten vuoroviikot jaetaan.
Villi veikkaus että tämä nainen joko on yyhhoo tai hänestä kehittyy sellainen.
Normaali nainen ei ole noin .. hmm..miten sen nyt kauniisti sanoisin.. yksinkertainen?
Niin, normaali nainen olisi jo pistänyt stopin tuollaiselle lokkeilulle. Ap on aivan liian kiltti.
Pidän tavastasi ajatella. 🤗 Kiva kun täällä on joku normaali nainenkin.
Tästä sen jälleen näkee ettei suomalainen nainen osaa puhua eikä pussata.
Tuppisuuna vaan ollaan, mökötellään ja sitten haukutaan takanapäin.
Jos toisella on harhakäsitys siitä kuinka paljon on ruuastaan maksanut ja kuinka paljon pitäisi, niin yksinkertaisinta on että silloin molemmat ostaa ja kokkaa omat ruokansa. Ei se ole mikään laki että naisen pitäisi tehdä ruokaa miehelle tai että kumpikin syö samaa ruokaa aterialla.
Vierailija kirjoitti:
Jos toisella on harhakäsitys siitä kuinka paljon on ruuastaan maksanut ja kuinka paljon pitäisi, niin yksinkertaisinta on että silloin molemmat ostaa ja kokkaa omat ruokansa. Ei se ole mikään laki että naisen pitäisi tehdä ruokaa miehelle tai että kumpikin syö samaa ruokaa aterialla.
Jos mies antaa naiselle siemeniä syötäväksi, niin onhan se nyt kohtuus, että nainen kokkaa hänelle pihvin.
Sitäpaitsi nyt on Movember .!.
Vierailija kirjoitti:
Pitää ne ruoat punnita (kirje)vaa'alla ja maksaa sitten prosenttiosuuden mukaan. Mausteet myös.
Miksi kirjevaaka ja 50-50 olisivat ainoat mahdollisuudet? Voihan ruokaostokset jakaa vaikkapa niin että toinen maksaa suurinpiirtein 2/3 jos syökin suurinpiirtein 2/3? Ei sen tarvitse olla sen tarkempaa tai monimutkaisempaa.
Tuohan on tapailusuhde eikä parisuhde jos asutte erillänne. Vähän niinku treffit kumpikin maksaa mitä jaksaa eikä siitä sen enempää. Tähteet jää sille jonka luona syödään.
Ei 50/50 ole ainoa tapa jakaa kuluja. Monesti siihen vaan juututaan kun ei uskalleta keskustella asioista. Ei se enemmän kuluttava yleensä tarkoita huijata, ei vaan tajua miten paljon vähemmän toinen kuluttaa. Asian voi tuoda esiin. Ja jos enemmän syövä edelleen vaatii toista maksamaan omia syömisiään niin kyseessä on hyväksikäyttösuhde. Silloin voi tehdä ratkaisunsa tämän tiedon perusteella.