24-vuotias Saara ei halua lapsia, koska ilman lapsia saa nukkua pitempään
Ilman lapsia saa myös tehdä asioita vapaasti ja spontaanisti.
Kommentit (854)
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Miksi tämä aihe herättää aina paljon tunnepitoisia reaktioita?
Koska kyse on perusviettien vastaisesta toiminnasta ja yleistyessään kansakunnan kohtalosta.
Aina on ollut ihmisiä jotka eivät ole halunneet lapsia, osa on ne "joutunut" tekemään yhteiskunnan painostuksesta. Hyvä että näin ei enää ole. Lisääntyminen ei ole sellainen perusvietti, mikä on kaikille yhtä vahva. Eihän kaikki miehetkään lapsia kaipaa, miksi naisten pitäisi?
Vierailija wrote:
Ookoo. Toivottavasti on samaa mieltä 15 vuoden päästä. Sittenhän kaikki on hyvin.
Ehtii saada lapsia vielä 15 vuoden päästä jos mieli muuttuu.
Haastateltavan iästä ihmettelijöille vielä: ainakin Aamu-tv:ssä hän sanoi, että kun oli 22v, hänen kaveripiirissään alkoi jo syntyä lapsia.
Ottakaa huomioon, että hän Voi olla amis, joka on käynyt Kenties oman alansa työssä jo useamman vuoden. Hän voi myös asua jossain pienemmässä kaupungissa, jossa nuorillakin on varaa omaan aikuisen elämään.
Se voi olla meille helsinkiläisille / akateemisille vaikea samaistua.
Vierailija wrote:
Ilman lapsia pääsee tekemään paljon asioita. Nyt neljäkympisenä näen ja tajuan, kun katson ympärilleni, että ne, joilla on lapsia elävät hyvin rajoitetusti. Lapset tuovat mukanaan paljon rajoituksia, minkä myötä vanhemmat joutuvat joustamaan omista tavoitteistaan ja elämätavoistaan.
Tää on tosiaan nollasummapeli. Jos haluaa elää perheellistä elämää, on jätettävä vapaampi elämä taakse puhumattakaan jokaöisen unen menetyksestä.
T. lapseton 41-vuotias mies
Kun minä olen sinun ikäinen, minun lapset on jo isoja. Pienet lapset tietenkin rajoittaa elämää, mutta lapset kasvaa ja sitten ehtii taas keskittyä omiin asioihin ja elellä sitä vapaata elämää taas vaikka kuinka kauan. Mutta tietenkään ei pidä lapsia tehdä, jos ei ole valmis lapsiperhe-elämään.
Oikea valinta, jos halutaan synnytys koneita niitä voidaan tuoda lähi-idästä tai Afrikasta.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Miksi tämä aihe herättää aina paljon tunnepitoisia reaktioita?
Koska kyse on perusviettien vastaisesta toiminnasta ja yleistyessään kansakunnan kohtalosta.
Öööh, jos sen tekee omasta halustaan vapaaehtoisesti, niin ei se kyllä ole silloin viettien vastaista ollenkaan.
Vierailija wrote:
10 vuoden päästä tuo etsii epätoivoisesti miestä isäksi.
Miksi ihmeessä hän etsisi epätoivoisesti miestä isäksi? Se kuuluisa luetun ymmärtäinen. Myös puoliso ei halua lapsia, vaan tukee päätöstä..
"Minulle on tärkeää, että saan elää oman näköistä elämää. Arvostan omaa vapautta, spontaaniutta ja sitä, että kotona on rauhallista ja hiljaista. Myös maailman tila mietityttää.
Puoliso ja moni kavereista tukee Ronkaisen päätöstä."
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Yli miljoona lapsetonta ei kyllä ole mikään vähemmistö eikä syrjäyttävä tekijä yhteiskunnasta.
Ja tottakai lapsiperheille tulee myöntää enemmän tukia, koska ne on niitä lapsia varten. Niitä, jotka kuitenkin on meidän yhteiskunnan tulevaisuus.
Noin muuten, ei ketään enää nykyään ole liiemmin kiinnostunut kenenkään lapsettomuudesta. Yhtä paljon saa selitellä sitäkin että miksi hankkii lapsia, etenkin useampia.
Mummelit ja papat nyt viljelee kaikissa muissakin asioissa ummehtuneita käsityksiään ja todennäköisesti teemme niin myös itse vanhaksi tullessamme. Se on normaalia että eri sukupolvet omaa erilaisia arvoja ja käsityksiä.
Tämä on ilmiö joka jää piilo
Tuo että sitä kysytään työhaastattelussa oli huono esimerkki, koska ei työnantajaa kiinnosta mikään muu kuin se, kuinka todennäköisesti työntekijä on poissa töistä vanhempainvapaalla tai hoitamassa sairasta lasta. Työnantajaa ei kiinnosta lapsettomuus tai sen syyt.
Vierailija wrote:
Mun mielestä tässä lapsiasiassa korostetaan ihan liikaa niitä lapsen ensimmäisiä vuosia. Joo, univelkaa tulee ja on rankkaa, töihin voi hivenen vaikuttaa sairastelut, mutta sitä kestää suhteessa siihen koko vanhemmuuteen vain vähän aikaa. Mulla on nyt isot lapset, toinen lukiossa ja toinen aloitti yläkoulun, eikä mulle noista mun lapsista ole enää muuta kuin iloa :D välillä hämmästelen, että miten ihmeessä vuodet on niin juosseet, että mulla on kohta täysi-ikäinen lapsi ja miten ihmeessä se onkin jo niin fiksu ja osaava ja miten se nuorempikin jo on niin iso. Mulla on läheinen suhde molempiin lapsiin ja teen lasten kanssa edelleen paljon juttuja yhdessä, käydään retkillä luonnossa, matkustellaan, pelataan lautapelejä ja puuhataan kaikenlaisia projekteja. Voihan se olla että aika kultaa muistot, mutta minusta se kymmenen vuoden pikkulapsiaika on aika lyhyt siihen verrattuna, että mulla on nyt tilastollisesti edessäni monta kymmentä vuotta antoisat
Ensinnäkin, taputa itseäsi olkapäälle. Sinulla on käynyt tuuri, että sinulla on nyt mukavia fiksuja "itse tehtyjä" ihmissuhteita.
Toisekseen, tuo mahdollinen onnellinen lopputulos ei muuta minun vapaaehtoista lapsettomuuttani suuntaan eikä toiseen. Osa meistä ainakin on ihan todella miettinyt asiaa monelta kantilta. Voitko uskoa, että osa meistä on ehkä ajatellut asiaa jopa enemmän ja pitemmälle kuin moni sellainen, joka hankkii lapsen?
Lopuksi: ei kukaan voi mistään automaatista tilata Juuri Sellaista Lasta, jonka kanssa "ehkä saattaisi jaksaa", ja joka olisi "hyvää seuraa vanhempana". Lapsi on lahja mutta samalla täys ARPA.
Tuolla on tavaton määrä lapsia ja nuoria, joilta puttuu se kodin turva ja hoiva kokonaan. Jo noin 15 vuotta sitten tiesin etten halua omia lapsia vaan antaa resurssini näille lapsille enkä ole päivääkään katunut.
N49
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Yli miljoona lapsetonta ei kyllä ole mikään vähemmistö eikä syrjäyttävä tekijä yhteiskunnasta.
Ja tottakai lapsiperheille tulee myöntää enemmän tukia, koska ne on niitä lapsia varten. Niitä, jotka kuitenkin on meidän yhteiskunnan tulevaisuus.
Noin muuten, ei ketään enää nykyään ole liiemmin kiinnostunut kenenkään lapsettomuudesta. Yhtä paljon saa selitellä sitäkin että miksi hankkii lapsia, etenkin useampia.
Mummelit ja papat nyt viljelee kaikissa muissakin asioissa ummehtuneita käsityksiään ja todennäköisesti teemme niin myös itse vanhaksi tullessamme. Se on normaalia että eri sukupolvet omaa erilaisia arvoja ja käsityksiä.
&n
Sehän se juuri kiinnostaa. Jos työnantaja (ymmärrettävästi) toivoo lapsetonta työntekijää, on aika oleellista onko hedelmällisessä iässä oleva kandidaatti vapaaehtoisesti vai vastentahtoisesti lapseton.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Erikoinen artikkeli.
"Pari vuotta sitten hämeenlinnalainen Saara Ronkainen, 24, teki ison päätöksen. Hän ei halua lapsia."
Miksi tuo pitää päättää jo 22-vuotiaana? Päätös vaikuttaa ehdottomalta, koska se on lehteenkin painettu. Itse ainakin elän fiiliksen mukaan.
"Ronkainen ei kuitenkaan usein puhu lapsettomuudestaan."
Missä ja miksi 22-vuotiaan pitäisi edes puhua lapsettomuudesta? Kuulostaa, että hän olisi nelikymppinen.
Mulla on useita tuon ikäisiä sukulaisnuoria, työkavereiden lapsia ym. tuttuja. Koulut kesken, joku jo valmistunut ja etsiit töitä tai on ensimmäisessä pitemmässä työssään. Osa seurustelee, moni on sinkku, jollain vasta päättynyt ensimmäinen vakavempi suhde. Elävät tavallista suht huoletonta nuorten elämää. Ihan viimeinen juttu, mitä heiltä tulisi mieleen kysyä on lapset!
Eip
No tämäpä, ennemmin sitä kauhistellaan jos joku tuossa iässä tekee lapsia. Se todellinen painostus ja ihmisten kiinnostus asian suhteen alkaa vasta +30v iässä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Yli miljoona lapsetonta ei kyllä ole mikään vähemmistö eikä syrjäyttävä tekijä yhteiskunnasta.
Ja tottakai lapsiperheille tulee myöntää enemmän tukia, koska ne on niitä lapsia varten. Niitä, jotka kuitenkin on meidän yhteiskunnan tulevaisuus.
Noin muuten, ei ketään enää nykyään ole liiemmin kiinnostunut kenenkään lapsettomuudesta. Yhtä paljon saa selitellä sitäkin että miksi hankkii lapsia, etenkin useampia.
Mummelit ja papat nyt viljelee kaikissa muissakin asioissa ummehtuneita käsityksiään ja todennäköisesti teemme niin myös itse vanhaksi tullessamme. Se on normaalia että eri sukupolvet omaa erilaisia arvoja ja käsityksiä.
Tämä on ilmiö joka jää piiloon ellei itse ole lapseton. Se meinaan kiinnosta
Siksi olenkin halunnut aina olla itse avoin ja rehellinen tässä asiassa ja tuonut sen itse esille.
Oon säästynyt lapsiuteluilta koska en ole edes ollut (vielä) parisuhteessa :D Mut oli tosi vapauttavaa tajuta että ei ole pakko mennä perinteisen mallin mukaan, jossa on lapset, asuntolaina jne. Huomaan että automaattisesti en ala deittailemaan miehiä, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa lapsia. En aio viedä kenenkään mahdollisuutta perheen rakentamiseen ja sinkkuna olo sopii mulle erinomaisesti :)
N31
Vierailija wrote:
Mun mielestä tässä lapsiasiassa korostetaan ihan liikaa niitä lapsen ensimmäisiä vuosia. Joo, univelkaa tulee ja on rankkaa, töihin voi hivenen vaikuttaa sairastelut, mutta sitä kestää suhteessa siihen koko vanhemmuuteen vain vähän aikaa. Mulla on nyt isot lapset, toinen lukiossa ja toinen aloitti yläkoulun, eikä mulle noista mun lapsista ole enää muuta kuin iloa :D välillä hämmästelen, että miten ihmeessä vuodet on niin juosseet, että mulla on kohta täysi-ikäinen lapsi ja miten ihmeessä se onkin jo niin fiksu ja osaava ja miten se nuorempikin jo on niin iso. Mulla on läheinen suhde molempiin lapsiin ja teen lasten kanssa edelleen paljon juttuja yhdessä, käydään retkillä luonnossa, matkustellaan, pelataan lautapelejä ja puuhataan kaikenlaisia projekteja. Voihan se olla että aika kultaa muistot, mutta minusta se kymmenen vuoden pikkulapsiaika on aika lyhyt siihen verrattuna, että mulla on nyt tilastollisesti edessäni monta kymmentä vuotta antoisat
Ihmisellä on "hyvää aikuisikään" maksimissaan 40-50 vuotta. Eli aikaa kun on täysivaltainen ja toimintakykyinen. Tästä 10 vuotta pikkulapsiaikaan on todella iso uhraus.
Lisäksi jostain syystä oletat, että lapsivapaa ihminen ei halua vain pikkulapsia. Olet väärässä. Lapsivapaa ihminen ei HALUA LAPSIA, piste. Ei vauvoja, taaperoita, koululaisia, teinejä, opiskelijoita eikä aikuisia lapsia, eikä lapsenlapsia. Miten tämä onkaan niin vaikea käsittää: ei lapsia tarkoittaa ei MINKÄÄN IKÄISIÄ LAPSIA.
Vierailija wrote:
Oon säästynyt lapsiuteluilta koska en ole edes ollut (vielä) parisuhteessa :D Mut oli tosi vapauttavaa tajuta että ei ole pakko mennä perinteisen mallin mukaan, jossa on lapset, asuntolaina jne. Huomaan että automaattisesti en ala deittailemaan miehiä, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa lapsia. En aio viedä kenenkään mahdollisuutta perheen rakentamiseen ja sinkkuna olo sopii mulle erinomaisesti :)
N31
Varaudu siihen että mies joka vannoo ettei ikinä halua lapsia, alkaa haluta niitä heti kun suhteenne vakiintuu. Niin käy joka jumalan kerta. Mies sanoo naiselle sen mitä nainen haluaa kuulla jotta pääsee housuihin ja ehkä suhteeseenkin. Kaikki miehet haluavat lapsia vaikka mitä ensin väittäisivät.
Vierailija wrote:
Ihmetellään, miksi suhtaudutaan erikoisesti. Kyseessä on kuitenkin geneettinen itsemurha. Tuo geenikompinaatio on selviytynyt läpi nälänhätien, lukemattomien sotien ja sairauksien vain kohdatakseen loppunsa hyvinvointiyhteiskunnan tuottamassa saamattomuudessa. Sanoisin, että uhrauksia tehneet esivanhemmat eivät päät selittelisi.
Geneettinen itsemurha on siinä vaiheessa hyvä, kun tuloksena on ylisukupolvisia sairauksia. Minä olen perinyt sukupolvien ketjussa kulkeneen perinnöllisen sairauden ja sairauden levittäminen loppuu ainakin omalta osaltani minuun. En niin itserakas ole, että sitä kärsimystä enää periyttäisin eteenpäin.
Toisaalta työnantajalle käynee yhtä hyvin työntekijä jonka lapsi on jo isompi eikä aiheuta poissaoloja. Joten se lapsettomuus ei vaan ole se kiinnostava asia tässä. Jossain muissa tilanteissa se saattaakin ihmisiä kiinnostaa miksi jollain ei ole lapsia.
Miksi tarvitsee erikseen oikein tehdä PÄÄTÖS asiasta 24-vuotiaana? Kenelle se "vala vannotaan", ettei niitä lapsia aio hankkia? Minusta on siis täysin ok jäädä lapsettomaksi eikä sitä tarvitse kenellekään selitellä. Ihmettelen vaan tuota "päätöstä", monilla kuitenkin mielikin muuttuu vuosien varrella.
En edelleenkään ole puhunut syrjinnästä, vastasin kommenttiin jossa sanottiin ettei toisten ihmisten lapsettomuus kiinnosta ketään. Kiinnostaa todella monia.